[H-verkko] Väitökset: Totuudenetsijät. Vuosisadanvaihteen okkulttuuri ja moderni henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Totuudenetsijät. Vuosisadanvaihteen okkulttuuri ja moderni henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa

4.5.2019 klo 12:00 -  klo 16:00  PUB 3, PUBLICUM https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Assistentinkatu+7%2C+20500+Turku%2C+Suomi
--------------------------------------------
TaM Nina Kokkinen esittää väitöskirjansa ”Totuudenetsijät. Vuosisadanvaihteen okkulttuuri ja moderni henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 4.5.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjinä toimivat dosentti Riikka Stewen (Helsingin yliopisto) ja dosentti Ruth Illman (Åbo Akademi). Kustoksena toimii professori Terhi Utriainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on uskontotiede.

***

Turun yliopistossa väittelevä Nina Kokkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) taide liittyy 1900-luvun vaihteessa kukoistaneeseen esoteeriseen henkisyyteen. Taiteilijat innostuivat muiden aikalaistensa tavoin muun muassa teosofiasta, spiritualismista, vapaamuurariudesta ja psyykkisestä tutkimuksesta, jota alettiin myöhemmin kutsua parapsykologiaksi. Nämä ilmiöt jättivät näkyviä jälkiä heidän taiteeseensa.
Kokkisen uskontotieteen alaan kuuluva väitöstutkimus nostaa esiin esoteerisuuden ja vaihtoehtoisen henkisyyden vähemmän tunnettua historiaa. Tutkija perehtyi laajaan aineistoon, joka koostuu Gallen-Kallelan, Halosen ja Simbergin teoksista, luonnoksista, kirjeistä, muistiinpanoista ja muista kirjoituksista.

– Vaikka taiteilijoilla oli ristiriitainen suhde perinteiseen kirkolliseen kristillisyyteen, he halusivat tehdä taidetta kristillisiin ympäristöihin, kirkkoihin ja hautausmaille. Ne tarjosivat mahdollisuuden tehdä taidetta, joka miellettiin henkiseksi vallalla olevan kaupallisuuden sijaan, Kokkinen kertoo.

Gallen-Kallela ja Halonen maalasivat 1900-luvun vaihteessa freskoja Porissa sijaitsevaan Juséliuksen mausoleumiin. Simberg sai samoihin aikoihin koristeltavakseen rakastetun Tampereen tuomiokirkon sisätilat, joihin hän maalasi muun muassa Haavoittuneen enkelin (1903). Halonen teki myös alttaritauluja useisiin kirkkoihin, muun muassa Kotkaan ja Mikkeliin. Kokkinen keskittyi tutkimuksessaan näihin aikoinaan ristiriitoja herättäneisiin teoksiin.

– Halonen halusi tehdä alttaritauluja, joiden aiheet eivät aina miellyttäneet kirkon edustajia. Simbergin maalauksista nousi aikoinaan valtava kohu, eikä niitä pidetty kristilliseen kirkkoon soveliaina. Yksi syy ristiriitoihin löytyy taiteilijoiden uskonnollisuuteen ja henkisyyteen liittyvistä käsityksistä, Kokkinen sanoo.

Kokkinen osoittaa tutkimuksessaan, kuinka taiteilijoiden teoksilla ja taidekäsityksillä on yhteytensä muun muassa teosofiassa suosittuihin jälleensyntymisoppeihin, vapaamuurarillisiin temppelikäsityksiin, spiritualistisiin henkivalokuviin sekä psyykkistä tutkimusta innostaneisiin telepaattisiin ilmiöihin.

Esoteerisuuden unohdettu ja vaiettu historia
Esoteerisuudesta ja vaihtoehtoisesta henkisyydestä kiinnostuneet on usein leimattu oudoiksi tai jopa mielenvikaisiksi. Kokkisen mukaan 1900-luvun vaihteessa teosofian kaltaisista ilmiöistä innostuivat kuitenkin monet tunnetut taiteilijat, kirjailijat ja tieteentekijät – niin Suomessa kuin muualla. Esoteerisuuden laaja-alaisiin vaikutuksiin onkin alettu kiinnittää huomiota vasta aivan viime aikoina.

– Teosofia, spiritualismi ja psyykkinen tutkimus tarjosivat taiteilijoille ratkaisuja tieteen ja uskonnon yhdistämiseksi. Niissä painotettiin myös henkilökohtaisia kokemuksia sekä itsenäistä ajattelua. Samankaltaiset asiat ovat tärkeitä myös nykypäivän henkisyydessä. Tässä suhteessa Gallen-Kallela ja muut taiteilijat olivatkin eräänlaisia edelläkävijöitä, Kokkinen selventää.

Kokkinen tarkastelee taiteilijoita totuudenetsijöinä, jotka hakivat vastauksia elämän suuriin kysymyksiin monista uskonnollisista ja henkisistä suuntauksista. Totuuden etsimisestä ja etsijöistä alettiinkin puhua jo 1800-luvun lopulla.

– Nykypäivän henkisyydessä tämänkaltaisesta toiminnasta on tullut arkipäivää yhä useampien ihmisten elämässä. Samaan aikaan esoteerisuuteen ja okkultismiin liittyviä ajatuksia ja symboleita kierrätetään populaarikulttuurissa, Kokkinen toteaa.

Väitöstutkimus taipui tietokirjaksi ja taidenäyttelyiksi
Tutkimuksen antia esitellään myös tietokirjassa ja Kokkisen kuratoimissa taidenäyttelyissä. Tietokirja on yleistajuinen ja lyhennetty versio Kokkisen väitöstutkimuksesta, ja se julkaistaan Vastapainon kustantamana samoihin aikoihin varsinaisen väitöstutkimuksen kanssa.

Sielun silmä -taidenäyttelyissä taas keskitytään yhteen tutkimuksen keskeisistä teemoista, selvänäköisyyteen.

– Taiteilijat kuvasivat itseään ja ystäviään usein poikkeuksellisina näkijöinä. He uskoivat voivansa havaita sellaisia todellisuuden tasoja, joita ei tavallisin aistein voinut nähdä. Teoksiin piirtyi jälkiä muun muassa henkimaailman ilmiöistä sekä tunteista, ajatuksista ja energioista, joiden uskottiin virtaavan todellisuuden hienojakoisimmilla tasoilla, Kokkinen kertoo.

Näyttely avautuu Gallen-Kallelan Museossa (Espoo) toukokuun alussa ja siirtyy syyskuussa hieman toisensisältöisenä Tikanojan taidekotiin (Vaasa).

Tietokirjan esittely kustantajan verkkosivustolla

Sielun silmä -näyttelyn esittely Gallen-Kallelan museon verkkosivustolla

***

Tutkimuksessa tarkastellaan modernisaation puristuksessa muuntuvan uskonnollisuuden sijaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taiteessa. Katse tarkennetaan kolmen suomalaistaiteilijan – Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) – teoksiin ja niitä ympäröiviin aikalaiskeskusteluihin. Tavoitteena on valottaa niitä hankalasti hahmotettavissa olevia paikkoja ja rooleja, joita yksilökeskeisemmäksi muuntunut ja länsimaiseen esoteerisuuteen herkästi taipuva henkisyys on modernissa taiteessa saanut.

Tutkimuksen ydinaineiston muodostavat Gallen-Kallelan, Halosen ja Simbergin kristillisiin ympäristöihin tekemät teokset, joiden suhde perinteiseen kristinuskoon on jännitteinen. Ydinaineisto koostuu Porissa sijaitsevaa Juséliuksen hautakappelia ja Tampereen Johanneksen kirkkoa (nyk. Tuomiokirkkoa) varten tehdyistä kuva-aineistoista sekä Halosen alttaritauluista luonnoksineen. Aineistoa on koostettu myös kirjallisista lähteistä, muun muassa taiteilijoiden kirjeistä, muistiinpanoista ja julkisista kirjoituksista.

Tutkimus asettuu uskontotieteen ja taiteentutkimuksen välimaastoon, ja siinä tuotetaan uudenlaista lähestymistapaa modernin taiteen esoteerisuuden ja henkisyyden tarkastelemiseksi. Tulkintamenetelmät ovat yhtäältä kuva-analyyttisiä ja toisaalta menneisyyden teksteihin keskittyviä. Teoksia lähilukemalla sekä kuvien sarjoja tai kuvien ja tekstien vuoropuhelua seuraamalla nostetaan esiin teemoja, jotka kiinnittyvät ajan esoteerisiin keskusteluihin. Nämä keskustelut muodostavat tärkeän osan vuosisadanvaihteessa kukoistanutta heterogeenisen henkisyyden miljöötä, joka määrittyy okkulttuuriksi.

Okkulttuurin lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään uskontososiologiasta omaksuttua etsijän käsitettä. Gallen-Kallelaa, Halosta ja Simbergiä tarkastellaan etsijöinä, joilla on aktiivinen rooli paitsi esoteerisuuteen ja heterogeenisempään henkisyyteen kiinnittyvän uskonnollisuuden tuottajina myös uudenlaisen, henkisemmäksi ymmärretyn taiteen tekijöinä ja määrittelijöinä. Tutkimuksessa kysytään, miten taiteilijat tuottivat teoksissaan ja puheissaan ’henkisyyttä’, jossa yhdistyivät ajatukset aidosta uskonnollisuudesta ja henkisestä taiteesta. Millaisia ilmaisuja etsijyys ja taiteen henkisyys saavat Juséliuksen mausoleumissa, Tampereen Johanneksen kirkossa ja Halosen alttaritauluissa?

Tutkimus tarjoaa uutta tietoa Gallen-Kallelan, Halosen ja Simbergin taiteen yhteyksistä länsimaiseen esoteerisuuteen ja siihen henkisyyteen, jolla on nähty olevan merkittävä sija nykypäivän uskonnollisuudessa. Se osoittaa suomalaistaiteilijoiden ammentaneen ideoita taiteeseensa, työskentelyynsä ja taidekäsitykseensä muun muassa teosofiasta, spiritualismista, psyykkisestä tutkimuksesta, swedenborgilaisuudesta ja tolstoilaisuudesta.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
https://www.utupub.fi/handle/10024/147023

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/totuudenetsijat-vuosisadanvaihteen-okkulttuuri-ja-moderni-henkisyys-akseli-gallen-kallelan-pekka-halosen-ja-hugo-simbergin-taiteessa-2/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola