[H-verkko] Väitökset: Automaattinen luonnos

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Automaattinen luonnos

29.9.2018 klo 10:15 -  klo 12:00 Yliopiston päärakennuksen auditorium XII https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Fabianinkatu+33%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
TL Kimmo Ylikangas väittelee 29.9.2018 kello 10.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Pietististä humanistiksi? – Olavi Kares herännäisyyden, kirkon ja yhteiskunnan muutoksen keskellä 1945 – 1974”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennuksen auditorium XII.

Vastaväittäjänä on dosentti Mikko Malkavaara, Helsingin Yliopisto, ja kustoksena on professori Jouko Talonen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

***

Olavi Kares (1903–1988) oli yksi toisen maailmansodan jälkeisen ajan keskeisimmistä herännäisvaikuttajista. Hän oli myös merkittävä kirkollinen vaikuttaja. Tutkimukseni lähtökohta on, että Kareksessa tapahtui aatteellinen ja uskonnollis-teologinen muutos. Selvitän, miten hänen ajattelunsa muuttui, mistä muutokset johtuvat ja mitä vaikutuksia tällä muutoksella oli. Toisen maailmansodan jälkeen Kareksen teologinen, uskonnollinen ja kirkkopoliittinen profiili oli pietistinen. Lapuan piispannimityksessä tapahtuneen syrjäyttämisensä jälkeen Kares näyttää tiedostaneen, että hänen körttipietistin imagonsa ei avaa hänelle ovea piispan virkaan. Tästä syystä hän alkoi rakentaa uudenlaista imagoa. Kares alkoi muovata itsestään mielikuvaa avarakatseisena ja kulttuurimyönteisenä henkilönä. Kares pyrki tietoisesti muuttamaan myös herännäisyyden julkisuuskuvaa. Hän alkoi aiempaa näkyvämmin kuvata herännäisyyttä liikkeenä, jolle oli ominaista tuomitsemattomuus ja avarakatseisuus. Kareksen toiminnan selittävänä motiivina oli se, että nationalistiseksi ja oikeistolaiseksi mielletyn liikkeen imago, joka vielä toisen maailmansodan jälkeen oli ollut vetovoimainen, ei enää 1950-luvun puolenvälin muuttuneessa suomalaisessa yhteiskunnassa ollut niin suosittu kuin aiempina vuosikymmeninä. Kareksen muutos pietististä humanistiksi näytti herättävän hänen itsensä kannalta pääosin myönteisiä seurauksia 1950-luvun loppupuolella sekä seuraavan vuosikymmen alussa. Kareksen asema kirkollisessa hierarkiassa vahvistui. Häntä pidettiin henkisesti ja hengellisesti avarakatseisena teologina. Kareksen toiminnan myötä myös herännäisyyden nähtiin muuttuneen myönteiseen suuntaan. Herätysliikkeen, joka aiemmin oli nähty ”synkkänä ja tuomitsevana”, koettiin muuttuneen avarammaksi ja humaanimmaksi. 1960-luvulla ja erityisesti kyseisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla Kareksen muutos pietististä humanistiksi herätti myös lisääntyvää kritiikkiä. Humanisti-Kares joutui ristiriitoihin muodostuvan uuspietistisen liikkeen kanssa. 1960-luvun loppupuolelta lähtien Kareksen humanisti-imagon rinnalle tuli myös nuorisoradikaalien kriitikon imago. Todennäköinen syy Kareksen muuttumisesta uudistajasta radikalismin vastustajaksi, oli se, että 1960-luvun loppupuolen nuorisoradikalismiin liittyi myönteinen suhtautuminen kommunismiin ja Neuvostoliittoon. Antikommunistinen asennoituminen, jonka Kares oli isänsä vaikutuksesta omaksunut jo nuorena, vaikutti keskeisesti hänen toimintaansa läpi koko tutkittavan ajanjakson.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/236524

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=event&p=34234
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola