[H-verkko] Arvosteltavaksi: Karisto, Alfamer, Bazar, Maahenki ja Avain kustantamojen syksyn 2018 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Karisto
Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo

Eeva Karikoski syntyi oman aikansa julkkisperheeseen. Äiti oli Mika Waltarin pään sekoittanut kaunotar, isä Mannerheimin alaisuudessa Mikkelin päämajassa työskennellyt upseeri, sittemmin Suomen Työnantajaliiton toimitusjohtaja. Pikku-Eevan kodissa keskusteltiin usein tuolloisista merkkihenkilöistä, ja omakohtaisesti Eeva tutustui jo koulu- ja opiskeluaikoinaan moniin valtakunnan tuleviin nimimiehiin ja -naisiin: Claes Anderssoniin, Pentti Saarikoskeen, Matti Klingeen, Jaakko Pakkasvirtaan, Elina Haavio-Mannilaan, Katariina Eskolaan. Näyttelijä Elina Salosta tuli Eevan hyvä ystävä loppuelämäksi. Läheiseksi tuli myös feminismi, johon Eeva suhtautui intohimoisesti ja antaumuksella.
Opiskelu vei Eevan Pariisiin, missä hän tapasi tulevan miehensä Peter Lennonin. Pariisin-vuosina hänen tuttavapiiriinsä kuuluvat myös mm. Samuel Beckett, Pentti Holappa ja Kalevi ja Irene Sorsa. Päivänpolitiikka tuli tutuksi Eevalle, sillä hän oli alkanut tehdä juttuja Yleisradiolle, mutta siirtyi pian Uuden Suomen kirjeenvaihtajaksi, kunnes palasi Yleisradion leipiin muutettuaan Lontooseen. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin - kaikesta tuosta kuultiin koti-Suomessa, luotettavana kertojana ”Eeva Lennon, Lontoo”.
Eeva Lennonin uskomaton elämä - kokonainen aikakausi poliittista ja henkilökohtaista historiaa - avautuu lukijalle hämmästyttävänä, kiehtovana ja joskus hilpeyttä herättävänä, niin kuin vain Eeva Lennon sen itse osaa kuvata.
https://www.karisto.fi/sivu/tuote/eeva-lennon-lontoo/2308791
Julkaistaan 15.10.2018

ALFAMER / KARISTO
https://issuu.com/karisto/docs/karisto_esite_syksy_2018_web_issuu

Erkki Vanhanen: Autourheilun maailma – bisnestä vai sporttia

Erkki Vanhasella on takanaan vuosikymmeniä kestänyt urheilutoimittajan ura, jonka aikana hän on ystävystynyt useiden eri lajien mestareiden ja vaikuttajien kanssa. Noiden vuosikymmenten värikkäistä tapahtumista – joista osa on jäänyt julkisuudelta piiloon – hän on nyt kirjoittanut tämän kirjan.
Tehtävää on suuresti helpottanut se, että osapuolet, sekä toimittaja että urheilijat, tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Kirja ei ole paljastuskirja vaan asiallinen tietopaketti, joka kertoo myös rahan liikkumisesta urheilun maailmassa. Mukana onkin runsaasti tietoa urheilun ja taloudellisten seikkojen yhteyksistä.
Puheenvuoron saavat myös monet merkittävissä tehtävissä olleet ”ruohonjuuritason” vaikuttajat. Kaikkia yhdistää moottoriurheilu ja heidän näkyvä panoksensa lajin hyväksi.
Julkaistaan 9/2018

Timo Laitinen: Auto 70-luvulla

Auto 70-luvulla kertoo hevosvoimahirviöiden, saastenormien, turvapuskureiden ja polttoainesäästöjen rehevästä vuosikymmenestä sanoin ja kuvin, suomalaisesta näkökulmasta. Samalla kun kirja seuraa vanhan autoteollisuuden reaktioita uusien kilpailijoiden tuloon ja olosuhteiden rajuihin muutoksiin, suhteuttaa se nuo ilmiöt suomalaiseen arkeen.
1970-luku oli myös muutosten aikaa auto- ja liikennehistoriassa Suomessa ja muualla maailmassa. Vapaista nopeuksista siirryttiin 80 km/h -yleisrajoituksen kautta pysyviin tiekohtaisiin nopeusrajoituksiin. Liikennekuolemat kävivät 70-luvun alussa huipussaan, maassamme menehtyi noin 1200 tielläliikkujaa vuodessa. Säädettiin turvavyöpakon kaltaisia lakeja, joita vastustettiin kiivaasti mutta jotka tänä päivänä ovat itsestäänselvyyksiä.
Julkaistaan 9/2018

Martti Pura: Miehen tie. Politiikka vie miestä 80-luvulla

Martti Pura siirtyi nuorisopolitiikasta aikuisten riveihin NKL:n Urjalan Liittokokouksen jälkeen 1980 ja toimi sen jälkeen maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaan poliittisena sihteerinä. Siinä tehtävässä hän pääsi heti tutustumaan maamme päätöksenteon ytimeen.
Seuraavissa eduskuntavaaleissa kertyi lähes 6000 ääntä, mutta eduskunnan ovet eivät vielä avautuneet 80-luvulla. Valinta Keskustapuolueen varapuheenjohtajaksi Savonlinnan puoluekokouksessa 1984 täytti kalenterin vuosiksi eteenpäin. Kotitilan työt Tammelan Portaassa jäivät entistä enemmän Riitta-vaimon ja poikien harteille. Vuosikymmen päättyi syntymäpäiviin, Martti Pura saavutti korkean 40 vuoden iän.
Politiikka vie miestä –kirja kuvaa politiikan ihmisen kokoiseksi ja näköiseksi. Martti Pura kuvaa laajan henkilögallerian avulla arvostamiaan ja kohtaamiaan kanssakulkijoita.
Martti Pura on 1949 syntynyt maalaismies, joka on saanut elää varsin mielenkiintoisen elämän. Pienestä kylästä eduskunnan ja valtioneuvoston kokoushuoneiden ja kolmen kunnantalon kautta hän on palannut takaisin Portaan historialliseen kylään.
Julkaistaan 9/2018

Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta

Missä olet nyt, Homo sapiens?
Yuval Noah Hararin ensimmäinen teos Sapiens katsoi menneisyyteen, ja viime syksynä suomeksi ilmestynyt Homo deus tulevaisuuteen. Uutuuskirja 21 oppituntia maailman tilasta on tukevasti kiinni nykyajassa. Teoksellaan Harari auttaa meitä hahmottamaan maailmaa, jonka ymmärtäminen on yhä vaikeampaa.
Mitä Donald Trumpin nousu valtaan merkitsee? Mitä voimme tehdä epidemian lailla leviäville valeuutisille? Miksi liberaali demokratia on kriisissä? Mitä meidän tulisi tehdä terrorismille? Entä mitä voimme opettaa lapsille koulussa, kun tiedämme niin vähän maailmasta, jossa he tulevat aikuisina elämään?
21 oppituntia maailman tilasta tarttuu Hararin jo tutuksi tulleella tyylillä kiinni maailman tämän hetken suurimpiin ongelmiin. Kirjassa pohditaan, mitä syvempää merkitystä nykyhetken tapahtumilla on ja mitä me voimme yksilöinä tehdä selvitäksemme jatkuvista, tasapainoamme horjuttavista muutoksista.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/21-oppituntia-maailman-tilasta/
Julkaistaan 8/2018

Björn Weckström: Myyttien muotoilija. Taiteilijan omaelämäkerta

Monipuolisen taiteilijan muotokuva
Kuvanveistäjä ja korumuotoilija Björn Weckströmin jo yli 60 vuotta jatkunut ura hakee vertaistaan: yli 1500 uniikkia korua, veistosta ja maalausta, kymmeniä näyttelyitä ja luentoja ympäri maailmaa. Miten hänestä tuli yksi kansainvälisesti menestyneimpiä taiteilijoitamme, jonka käsissä niin kulta, hopea, pronssi, marmori, lasi kuin akryylikin ovat saaneet upeat, veistokselliset muotonsa?
Omaelämäkerrassaan Björn Weckström kertoo teostensa synnystä ja niiden vastaanotosta sekä uransa kiinnostavista käänteistä. Hän on ollut taiteilijana oman tiensä kulkija, jonka teokset ovat usein olleet aikaansa edellä. Suurelle yleisölle tutuimpia lienevät kultaiset Lapponia-korut ja Star Wars -elokuvassa prinsessa Leian kaulassa nähty hopeinen Planetaariset laaksot. Täysin toista kokoluokkaa edustavat suurikokoiset ihmistä kuvaavat pronssiveistokset, joista monet ovat syntyneet antiikin myyttien innoittamana hänen Italian studiossaan.
Björn Weckström tarkastelee omaa matkaansa avoimesti ja lempeällä katseella. Hän muistelee myös työtovereitaan ja ystäviään, joihin lukeutuvat muun muassa Kaj Frank, Tapio Wirkkala, Aulis Blomstedt, Tove Jansson, Christer Kihlman, Okko Kamu ja Aulis Sallinen. Oman erityisen paikkansa tarinassa saavat jo pienenä poikana syntynyt rakkaus purjehtimiseen sekä hänen elämänsä naiset.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/myyttien-muotoilija/
Julkaistaan 9/2018

Liisa Simola: Sweet Manhattan. Kohtaamisia tähtien kanssa

Suomalainen tähtitoimittaja New Yorkin valoissa
Kun 22-vuotias Liisa Simola matkustaa New Yorkiin vuonna 1969, on vastassa lähes konkurssin partaalla oleva kaupunki, jonka rosoisuus kiehtoo seikkailunhaluista nuorta toimittajaa. Simola alkaa työskennellä vapaana toimittajana, ja edessä on kolmen vuosikymmenen mittainen löytöretki maailman kuuluisimpien ja vaikutusvaltaisimpien ihmisten elämään.
Liisa Simolan ensimmäinen haastateltava on ujoksi paljastuva Andy Warhol. Vuosien varrella haastattelunauhurin äärellä istuu kymmeniä elokuva- ja taidemaailman tähtiä: Sophia Lauren, Rita Hayworth, Salvador Dali, Meryl Streep, Woody Allen, Bette Davis… Juttukeikoillaan Simola kohtaa myös monia muita kiinnostavia ihmisiä dieettiguruista Egyptin kuningattareen ja Ivana Trumpista Fidel Castroon.
Tärkeäksi tukikohdaksi muodostuu Studio 54, kaupungin muodikkain disko, jossa Simola tapaa ja haastattelee kuuluisuuksia ilta ja yö toisensa jälkeen. Tähdet kertovat yksityiselämästään yllättäviäkin asioita ja paljastavat myös inhimillisen puolensa.
Sweet Manhattan kokoaa Simolan elämänmakuiset muistot ja tarinat hänen kohtaamistaan ihmisistä ja kuvaa samalla kiinnostavasti New Yorkin muuttumista kolmen vuosikymmenen aikana.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/sweet-manhattan/
Julkaistaan 10/2018

Vesa Kontiainen: Mika Sundqvist. Suomirockin sekatyömies

Manserockin kummisetä
Mikä yhdistää Eppu Normaalia, Juice Leskistä, Popedaa, Hassisen Konetta, Yötä ja Mikko Alataloa? Vastaus on tuottaja Mika Sundqvist. Hän on muusikko, laulaja, lauluntekijä ja yksi Suomen menestyneimmistä musiikkituottajista. Suuri yleisö tuntee hänet parhaiten 1980-luvun soolohiteistään Moottoripyörä on moottoripyörä ja Hormoonihiiret.
Sundqvist soitti 70-luvun alussa muun muassa Paula Koivuniemen ja Irwinin yhtyeissä, kunnes liittyi vuonna 1972 Alwari Tuohitorvi -yhtyeeseen. Se oli aikansa suosituimpia bändejä keräten keikkapaikoille Hurriganesin veroisia yleisömääriä, mutta menestys hiipui punkin esiinmarssin myötä. 1978 hän perusti legendaarisen MSL-studion yhdessä Simo Luukkasen kanssa. Loppu on suomalaisen rockmusiikin historiaa.
Mika Sundqvist – Suomirockin sekatyömies -kirjassa kirjailija Vesa Kontiainen tuo parrasvaloihin yleensä taustajoukoissa viihtyvän ammattimiehen. Miehen, joka ei itsestään liikoja huutele, vaan antaa työnsä jäljen puhua puolestaan. Kirja kertoo ensi kertaa Sundqvistin tarinan ja herkullisia yksityiskohtia niin Alwari Tuohitorven, soolouran kuin MSL-studion ikimuistoisista äänityssessioista.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/mika-sundqvist/
Julkaistaan 11/2018

Juha Kanerva (toim.): Yleisurheilun epävirallinen historia

Salaryyppyjä ennen satasta
Suomalaiset ovat harrastaneet yleisurheilua jo yli sadan vuoden ajan, ja sinä aikana rata- ja kenttäurheilun saralla on nähty yhtä ja toista. Sinivalkoiset edustusurheilijamme ovat kokeneet riemun hetkiä niin Olympian kentillä kuin MM- ja EM-kilpailuissakin.
Kaikkein värikkäimmät tarinat löytyvät eri puolille maailmaa tehdyiltä edustusreissuilta. Kisat eivät ole aina sujuneet odotusten tai toiveiden mukaisesti, vaan tuloksena on ollut kirveleviä tappioita tai ripulinhajuisia keskeytyksiä.
Tässä kirjassa ääneen pääsevät yleisurheiluareenoita pitkään kiertäneet suomalaiset miehet ja naiset, jotka eivät ole jääneet tuppisuiksi yllättävissäkään tilanteissa. Omista ja lähipiirinsä kokemuksista kertovat muun muassa pituushyppääjä Ringa Ropo, keihäsguru Kari Ihalainen, aitajuoksija Tuija Helander ja Arsi Harjun olympiavoittoon valmentanut Jorma Tuominiemi.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/yleisurheilun-epavirallinen-historia/
Julkaistaan 7/2018
***
Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta

Missä olet nyt, Homo sapiens?
Yuval Noah Hararin ensimmäinen teos Sapiens katsoi menneisyyteen, ja viime syksynä suomeksi ilmestynyt Homo deus tulevaisuuteen. Uutuuskirja 21 oppituntia maailman tilasta on tukevasti kiinni nykyajassa. Teoksellaan Harari auttaa meitä hahmottamaan maailmaa, jonka ymmärtäminen on yhä vaikeampaa.
Mitä Donald Trumpin nousu valtaan merkitsee? Mitä voimme tehdä epidemian lailla leviäville valeuutisille? Miksi liberaali demokratia on kriisissä? Mitä meidän tulisi tehdä terrorismille? Entä mitä voimme opettaa lapsille koulussa, kun tiedämme niin vähän maailmasta, jossa he tulevat aikuisina elämään?
21 oppituntia maailman tilasta tarttuu Hararin jo tutuksi tulleella tyylillä kiinni maailman tämän hetken suurimpiin ongelmiin. Kirjassa pohditaan, mitä syvempää merkitystä nykyhetken tapahtumilla on ja mitä me voimme yksilöinä tehdä selvitäksemme jatkuvista, tasapainoamme horjuttavista muutoksista.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/21-oppituntia-maailman-tilasta/
Julkaistaan 8/2018

Björn Weckström: Myyttien muotoilija. Taiteilijan omaelämäkerta

Monipuolisen taiteilijan muotokuva
Kuvanveistäjä ja korumuotoilija Björn Weckströmin jo yli 60 vuotta jatkunut ura hakee vertaistaan: yli 1500 uniikkia korua, veistosta ja maalausta, kymmeniä näyttelyitä ja luentoja ympäri maailmaa. Miten hänestä tuli yksi kansainvälisesti menestyneimpiä taiteilijoitamme, jonka käsissä niin kulta, hopea, pronssi, marmori, lasi kuin akryylikin ovat saaneet upeat, veistokselliset muotonsa?
Omaelämäkerrassaan Björn Weckström kertoo teostensa synnystä ja niiden vastaanotosta sekä uransa kiinnostavista käänteistä. Hän on ollut taiteilijana oman tiensä kulkija, jonka teokset ovat usein olleet aikaansa edellä. Suurelle yleisölle tutuimpia lienevät kultaiset Lapponia-korut ja Star Wars -elokuvassa prinsessa Leian kaulassa nähty hopeinen Planetaariset laaksot. Täysin toista kokoluokkaa edustavat suurikokoiset ihmistä kuvaavat pronssiveistokset, joista monet ovat syntyneet antiikin myyttien innoittamana hänen Italian studiossaan.
Björn Weckström tarkastelee omaa matkaansa avoimesti ja lempeällä katseella. Hän muistelee myös työtovereitaan ja ystäviään, joihin lukeutuvat muun muassa Kaj Frank, Tapio Wirkkala, Aulis Blomstedt, Tove Jansson, Christer Kihlman, Okko Kamu ja Aulis Sallinen. Oman erityisen paikkansa tarinassa saavat jo pienenä poikana syntynyt rakkaus purjehtimiseen sekä hänen elämänsä naiset.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/myyttien-muotoilija/
Julkaistaan 9/2018

Liisa Simola: Sweet Manhattan. Kohtaamisia tähtien kanssa

Suomalainen tähtitoimittaja New Yorkin valoissa
Kun 22-vuotias Liisa Simola matkustaa New Yorkiin vuonna 1969, on vastassa lähes konkurssin partaalla oleva kaupunki, jonka rosoisuus kiehtoo seikkailunhaluista nuorta toimittajaa. Simola alkaa työskennellä vapaana toimittajana, ja edessä on kolmen vuosikymmenen mittainen löytöretki maailman kuuluisimpien ja vaikutusvaltaisimpien ihmisten elämään.
Liisa Simolan ensimmäinen haastateltava on ujoksi paljastuva Andy Warhol. Vuosien varrella haastattelunauhurin äärellä istuu kymmeniä elokuva- ja taidemaailman tähtiä: Sophia Lauren, Rita Hayworth, Salvador Dali, Meryl Streep, Woody Allen, Bette Davis… Juttukeikoillaan Simola kohtaa myös monia muita kiinnostavia ihmisiä dieettiguruista Egyptin kuningattareen ja Ivana Trumpista Fidel Castroon.
Tärkeäksi tukikohdaksi muodostuu Studio 54, kaupungin muodikkain disko, jossa Simola tapaa ja haastattelee kuuluisuuksia ilta ja yö toisensa jälkeen. Tähdet kertovat yksityiselämästään yllättäviäkin asioita ja paljastavat myös inhimillisen puolensa.
Sweet Manhattan kokoaa Simolan elämänmakuiset muistot ja tarinat hänen kohtaamistaan ihmisistä ja kuvaa samalla kiinnostavasti New Yorkin muuttumista kolmen vuosikymmenen aikana.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/sweet-manhattan/
Julkaistaan 10/2018

Vesa Kontiainen: Mika Sundqvist. Suomirockin sekatyömies

Manserockin kummisetä
Mikä yhdistää Eppu Normaalia, Juice Leskistä, Popedaa, Hassisen Konetta, Yötä ja Mikko Alataloa? Vastaus on tuottaja Mika Sundqvist. Hän on muusikko, laulaja, lauluntekijä ja yksi Suomen menestyneimmistä musiikkituottajista. Suuri yleisö tuntee hänet parhaiten 1980-luvun soolohiteistään Moottoripyörä on moottoripyörä ja Hormoonihiiret.
Sundqvist soitti 70-luvun alussa muun muassa Paula Koivuniemen ja Irwinin yhtyeissä, kunnes liittyi vuonna 1972 Alwari Tuohitorvi -yhtyeeseen. Se oli aikansa suosituimpia bändejä keräten keikkapaikoille Hurriganesin veroisia yleisömääriä, mutta menestys hiipui punkin esiinmarssin myötä. 1978 hän perusti legendaarisen MSL-studion yhdessä Simo Luukkasen kanssa. Loppu on suomalaisen rockmusiikin historiaa.
Mika Sundqvist – Suomirockin sekatyömies -kirjassa kirjailija Vesa Kontiainen tuo parrasvaloihin yleensä taustajoukoissa viihtyvän ammattimiehen. Miehen, joka ei itsestään liikoja huutele, vaan antaa työnsä jäljen puhua puolestaan. Kirja kertoo ensi kertaa Sundqvistin tarinan ja herkullisia yksityiskohtia niin Alwari Tuohitorven, soolouran kuin MSL-studion ikimuistoisista äänityssessioista.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/mika-sundqvist/
Julkaistaan 11/2018

Juha Kanerva (toim.): Yleisurheilun epävirallinen historia

Salaryyppyjä ennen satasta
Suomalaiset ovat harrastaneet yleisurheilua jo yli sadan vuoden ajan, ja sinä aikana rata- ja kenttäurheilun saralla on nähty yhtä ja toista. Sinivalkoiset edustusurheilijamme ovat kokeneet riemun hetkiä niin Olympian kentillä kuin MM- ja EM-kilpailuissakin.
Kaikkein värikkäimmät tarinat löytyvät eri puolille maailmaa tehdyiltä edustusreissuilta. Kisat eivät ole aina sujuneet odotusten tai toiveiden mukaisesti, vaan tuloksena on ollut kirveleviä tappioita tai ripulinhajuisia keskeytyksiä.
Tässä kirjassa ääneen pääsevät yleisurheiluareenoita pitkään kiertäneet suomalaiset miehet ja naiset, jotka eivät ole jääneet tuppisuiksi yllättävissäkään tilanteissa. Omista ja lähipiirinsä kokemuksista kertovat muun muassa pituushyppääjä Ringa Ropo, keihäsguru Kari Ihalainen, aitajuoksija Tuija Helander ja Arsi Harjun olympiavoittoon valmentanut Jorma Tuominiemi.
https://www.bazarkustannus.fi/kirja/yleisurheilun-epavirallinen-historia/
Julkaistaan 7/2018
***
Ismo Loivamaa: Kuka kukin on lastenkirjoissa. Lastenkirjojen hahmot

Kuka kukin on lastenkirjoissa esittelee suomalaisia ja ulkomaalaisia lasten- ja nuortenkirjallisuuden hahmoja yli sadan vuoden ajalta – mukana on suurten klassikoiden päähenkilöitä ja oman aikamme sankareita. Kaikki he ovat rakkaita ja läheisiä meille.
Hakuteoksessa paljastetaan hahmojen taustoja ja kulttuurihistoriaa. Kirjassa ovat mukana muistojemme peikot ja pöllöt, noidat ja muumit, etsiväneidit, salapoliisit, urheat orpolapset ja hauskimmat koululaiset, sekä Lassie ja Skippy-kenguru. Nyt selviää, mitä yhteistä on Maija Mehiläisellä ja natseilla, milloin muumit astuivat näyttämölle ja miten Eppu Nuotio liittyy Mestaritontun seikkailuihin. Onko Paddington-karhu lastenkirjallisuuden ensimmäinen pakolainen? Ja miksi venäläiset rakastavat Lindgrenin Katto-Kassista?
Lastenkirjallisuuden historia näyttäytyy hauskana ja nostalgisena tässä ensimmäisessä suomalaisessa henkilöhahmojen kattauksessa. Kuka kukin on lastenkirjoissa on sekä hyödyllinen perusteos että iloista luettavaa.
Ismo Loivamaa on toimittaja ja tietokirjailija, joka on runsaassa tuotannossaan keskittynyt lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaan.
https://avain.net/tuoteryhma/tulossa/1875496#!product_id=9789523041769
Julkaistaan 9/2018

Ari Haasio: Hikikomorit

Hikikomorit on kirja sosiaalisesti vetäytyneistä nuorista, jotka lukkiutuvat kotiinsa eivätkä uskalla poistua sieltä. Tavalliset arkiset askareet pelottavat heitä. Lähes ainoa side muuhun maailmaan on internet, jossa vietetään suurin osa ajasta. Japanissa hikikomoreiksi diagnosoituja nuoria on yli kaksi miljoonaa ja Suomessa sama ilmiö kasvaa jatkuvasti. Millaista on näiden nuorten arki? Miten he suhtautuvat elämään ja mitä he tekevät netissä päivät pitkät?
FT Ari haasion teos on kirja syrjäytyneistä nuorista ja heidän elämästään sekä yhdestä verkkokulttuurin muodosta. Se kertoo ilmiön taustoista, uhista ja hikikomoreiden arjesta tutkimustietoon nojautuen. Ari Haasio on kirjoittanut lukuisia kirjoja internetistä ja sen ilmiöistä.
https://avain.net/tuoteryhma/tulossa/1875496#!product_id=9789523041813
Julkaistaan 9/2018

Ville-Juhani Sutinen: Kadotettu sukupolvi

Kadotettu sukupolvi käsittelee 1920-luvun Pariisissa syntynyttä kirjallista ryhmittymää, joka tuli tunnetuksi ”lost generationina”. Maailmansotien välisinä hulluina vuosina muun muassa Ernest Hemingway ja Djuna Barnes rantautuivat satojen nuorten amerikkalaisten lailla vapaamieliseen Pariisiin. Monet heistä elättelivät taiteellisia haaveita, ja Euroopassa he tapasivat suuret esikuvansa, kuten Gertrude Steinin ja James Joycen. Näin muodostui lyhyt, mutta kiihkeä taiteellinen liikehdintä ja sai alkunsa myyttinen kadotettu sukupolvi. Jotkut ”kuohuvan 20-luvun” boheemit saivat yhtä paljon mainetta loputtomista juhlistaan kuin kirjoistaan.
Kadotettu sukupolvi kertoo liikkeen tarinan ja katsoo myös sen legendojen taakse. Teokses- sa tuodaan esiin Pariisin amerikkalaiselle koulukunnalle rinnakkaisia kirjallisia ryhmiä, kuten Greenwich Villagen boheemit New Yorkissa sekä välkyt nuoret tyypit Lontoossa.
Ville-Juhani Sutinen on Jyväskylässä asuva kirjailija ja kääntäjä. Häneltä on ilmestynyt niin romaaneja, esseitä kuin tietokirjoja, ja hän on suomentanut klassikkokirjallisuutta.
https://avain.net/tuoteryhma/tulossa/1875496#!product_id=9789523041844
Julkaistaan 10/2018

Juri Nummelin: Sarjakuvan lyhyt historia

Sarjakuvan lyhyt historia esittelee koko taiteenlajin historian selkeästi ja lyhyesti, mutta ei yksinkertaistaen aina 1700- ja 1800-lukujen ensimmäisistä kokeiluista nykypäivään. Matkan varrella käsitellään niin vanhin sanomalehtisarjakuva kuin supersankarisarjakuvat ja japanilaiset mangatkin.
Suomalaiselle sarjakuvalle omistetaan oma lukunsa. Kirjasta löytyy niin tuttuja suo- sikkeja kuin uusia tuttavuuksia.
Juri Nummelin on aiemmin julkaissut mm. teokset Elokuvan lyhyt historia ja Animaatioelokuvan lyhyt historia, joihin tuleva kirja vertautuu. Yhdessä ne esittelevät populaarikulttuurin merkittäviä taiteenlajeja ymmärrettävästi ja selkeästi.
https://avain.net/tuoteryhma/tulossa/1875496#!product_id=9789523041776
Julkaistaan 10/2018

Aleksandr Manzos: Pelit elämän peilinä

Pelit elämän peilinä on yleistajuinen tietokirja, joka pureutuu digitaalisten pelien viehätyksen syihin ja merkityksiin. Mikä pelien haasteessa vetää puoleensa? Mitä ne voivat opettaa eettisestä toiminnasta? Miten kaikkialle ulottuvaan väkivaltaan pitää suhtautua?
Kirja käsittelee pelejä muun muassa tarinankerronnan välineinä, simulaatioina ja pakopaikkoina. Tarkastelun kohteena on niin Dark Soulsin ja Pokémon Gon kaltaisia ilmiöitä kuin vähemmän tunnettuja tapauksia.
Lajityypistä riippumatta pelien viehätys palautuu inhimillisiin tarpeisiin ja ikiaikaisiin kysymyksiin. Kir- ja hakeekin vertailukohtia kirjallisuudesta, filosofiasta ja muusta kulttuurista. Pelit eivät ole irrallaan ympäröivästä maailmasta, vaan heijastelevat sitä useilla yllättävillä tavoilla. Pelejä harrastavalle teos tarjoaa uusia näkökulmia, aiheeseen tutustuvalle laaja-alaisen johdannon.
Aleksandr Manzos on peleihin erikoistunut vapaa toimittaja ja pitkäaikainen Pelit-lehden avustaja. Hänen esikoiskirjansa Kaikkien aikojen pelit (2017) oli läpileikkaus pelikulttuurin klassikoista.
https://avain.net/tuoteryhma/tulossa/1875496#!product_id=9789523041783
Julkaistaan 10/2018

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20180905/f7cd048f/attachment-0001.html>