[H-verkko] Väitökset: Naisen kokemus, sota ja selviytyminen – Kolmanteen valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset

Ti Syys 4 13:28:20 EEST 2018

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Naisen kokemus, sota ja selviytyminen – Kolmanteen valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset

7.9.2018 klo 12:00 -  klo 15:00 Athena-rakennus, auditorio 107,  https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Athena%2C+sali+167%2C+Siltavuorenpenger+3%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
VTM Anu Heiskanen väittelee 7.9.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Naisen kokemus, sota ja selviytyminen – Kolmanteen valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-rakennus, auditorio 107, Siltavuorenpenger 3 A.

Vastaväittäjänä on professori Tiina Kinnunen, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja  Publications of the Faculty of Social Sciences 86.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

***
Poliittiseen historiaan lukeutuva väitöskirjani ”Naisen kokemus, sota ja selviytyminen” käsittelee Kolmanteen valtakuntaan lähteneitä suomalaisia naisia, jotka Saksan sotavoimien vetäytymisen yhteydessä 1944 lähtivät maasta. Tutkimuksen pääasiallisena lähdemateriaalina olen käyttänyt naisten omia kertomuksia, jotka syntyivät naisten paluun yhteydessä tehdyissä kuulusteluissa. Kuulustelut suoritti Valtiollisen poliisin erityinen tutkijaelin. Lähteneiden naisten lukumääräksi olen pöytäkirjojen ja arkistolähteiden avulla arvioinut 1 000 naiseksi. Yhteensä 648 Suomeen palanneen pöytäkirja on aineistossa, mistä voi tehdä johtopäätöksen, että suunnilleen 35 % naisista ei palannut kotimaahan vuoteen 1948 mennessä. Aineiston naisista suurin osa oli naimattomia, nuoria naisia, joilla oli sodan aikana ollut jokin kosketus Saksan sotavoimiin. Yleisimmin ensimmäinen askel oli työnteko pohjoisessa saksalaisten töissä, jonne monet lähtivät, kun kuulivat saksalaisten työmailla maksetuista hyvistä palkoista. Kun Suomi irtautui sodasta, naisten elämä saattoi olla sosiaalisten ja emotionaalisten siteiden kautta monin tavoin sidoksissa Saksan asevoimiin ja sen edustajiin. Naiset kertoivat erilaisia ja samanaikaisesti vaikuttaneita syitä lähtöönsä. Olen kartoittanut niitä tekijöitä, jotka vetivät heitä Kolmanteen valtakuntaan, sekä niitä, jotka työnsivät pois Suomesta. Naisten kertomuksissa toistui halu solmia avioliitto saksalaisen miehen kanssa sodan jälkeen, fyysisen väkivallan tai Neuvostoliiton miehityksen pelko, mikäli jäisivät Suomeen, sekä halu säilyttää hyvätuloinen työpaikka. Kaikki naiset eivät lähteneet vapaaehtoisesti, sillä Saksan asevoimilla oli halu saada naisia mukaansa työvoimaksi. Myös sotatilanne aiheutti sen, että paluu etelään ei enää onnistunut. Etelän rannikkokaupungeista laivoilla lähteneet olivat usein nuoria ja kertoivat lähteneensä ajattelemattomuuttaan tai seikkailunhalusta. Kolmannessa valtakunnassa osa naisista määrättiin jäämään Norjaan ja osa jatkoi Saksaan. Näiden kahden ryhmän kokemus muodostui erilaiseksi: Norjassa ei ollut sotatilaa, joten työnteko saattoi jatkua melko samankaltaisena kuin Suomessa. Norjassa olevat suomalaiset naiset, jotka odottivat lasta ja lapsen isä oli Saksan sotavoimiin kuuluva henkilö, saattoivat hakeutua SS-järjestön perustamiin Lebensborn-koteihin. Naiset palasivat Suomeen nopeasti sodan päätyttyä, eikä heille annettu mahdollisuutta jäädä Norjaan tai matkustaa Saksaan. Saksan sotatilanne oli naisten saapuessa jo katastrofaalinen, mutta siitä huolimatta naiset saivat työmääräyksiä ilmatorjuntakasarmeille ja sotatarviketeollisuuteen. Myös SS-järjestö yritti käyttää naisia hyväkseen värväämällä heitä vastarintaliikkeen palvelukseen. Mitään mahdollisuuksia naisilla ei ollut palata kotimaahan ja monet joutuivat kokemaan erittäin vaikeita vaiheita. Paluu kotimaahan osoittautui myös hyvin hankalaksi, sillä liittoutuneiden viranomaiset olivat haluttomia auttamaan entisen vihollismaan kansalaisia, mutta toisaalta palkkasivat suomalaisia naisia miehitysarmeijoidensa tarpeisiin samankaltaisiin huoltotehtäviin, joita naiset olivat jo Suomessa ja Saksassa tehneet. Palkkatyö, erityisesti armeijan huoltotehtävissä, nouseekin naisten sotakokemuksen keskiöön.

--------------------------------------------

Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/239788

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=event&p=32746
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola