[H-verkko] Väitökset: Kolme tutkielmaa sukupuolesta Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Kolme tutkielmaa sukupuolesta Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa

24.11.2018 klo 12:00 -  klo 15:00 Janus -sali https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Kaivokatu+12%2C+Turku%2C+Suomi
--------------------------------------------
FM Asta Kihlman esittää väitöskirjansa Kolme tutkielmaa sukupuolesta Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 24.11.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena-Maija Rossi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tutta Palin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

***

Väitöskirjan aiheena on kolmen suomenruotsalaisen kuvataiteilijan Beda Stjernschantzin (1867–1910) Sigrid af Forsellesin (1860–1935) sekä Ellen Thesleffin (1869–1954) taide, taiteilijuus sekä taiteen vastaanotto sukupuolittavassa kritiikki-instituutiossa.

Kolmiosainen väitöstyö on queer-teoreettisesti täsmentynyttä postfeminististä tutkimusta, jonka pyrkimyksenä on vallitsevien sukupuolikategorioiden, identiteettikäsitysten sekä seksuaalisuuksien vuorovaikutusten purkaminen. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten ja yksityiskohtien analyysin avulla pyritään avaamaan vuosien 1887–1949 välillä valmistuneista teoksista ja muusta visuaalisesta aineistosta tietoa, jota ne eivät muutoin välttämättä tarjoa. Teoreettisesti työtä kehystää postfeministisestä ja queer-teoretisoinnista vaikuttunut visuaalisen kulttuurin tutkimus sekä psykoanalyyttinen teoria.

Historiografis-diskurssianalyyttinen lähestymistapa on kontekstualisoivaa. Katse tarkennetaan sukupuolittaviin ja sukupuolitettuihin kulttuurisiin representaatioihin sekä kuvien että kielen alueilla. Jälkistrukturalistiseen ajatteluun kuuluu, että myös kulttuuriset tuotteet, kuten sanomalehtiartikkelit ja kuvataidekritiikki, tarjoavat potentiaalisia väyliä subjektiiviseen tulkintaan.

Luennassa omakuva laajenee identiteettipolitiikaksi, jota kutsutaan minäkuvallisuudeksi. Sitä edustaa Beda Stjernschantzin Omakuva (1892), minäkuvallisiksi laajemmassa merkityksessä luetut Sigrid af Forsellesin reliefi Ihmisten taistelu (1887 ̶ 1903) sekä Ellen Thesleffin fauvismista ja ekspressionismista ammentava kolorismi.

Yhdistävänä tekijänä tutkimuksen kolmessa käsittelyluvussa on identiteettikategorioiden kontrolloimattomuus, sekä valtasuhteiden kiinnittyminen yksilöön, mutta myös ne vastarinnan paikat, joista käsin hegemonista sukupuoliteknologiaa voi murentaa tai ainakin raaputtaa sen pintaa. Minäkuvallisuus näyttäytyy tutkimuksessa taiteilijoiden aktiivisina tekoina, joilla konventionaalinen sukupuolenjako ylitetään.

Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7440-5

 


--------------------------------------------


Lisätietoja:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7440-5

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=event&p=37909
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola