[H-verkko] Väitökset: Valtio ja suurteollisuuden synty: Laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Valtio ja suurteollisuuden synty: Laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954

15.12.2018 klo 10:00 -  klo 12:00 Päärakennus, sali 10 https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Fabianinkatu+33%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
FM Aaro Sahari väittelee 15.12.2018 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Valtio ja suurteollisuuden synty – Laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918?1954”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, sali 10, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Niklas Jensen-Eriksen.

Teosta voi tiedustella tekijältä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

***

Valtio ja suurteollisuuden synty: Laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954 

Tässä tutkimuksessa sotakorvausten, valtion teollisuuspolitiikan, idänkaupan ja laivanrakennusteollisuuden historiat asetetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Makrotalouden yleisten kasvukertomusten ja idänkaupan veijaritarinoiden katveet tulevat yksityiskohtaisesti käsitellyiksi. Teknologia ja sen rakentajat nousevat esiin politiikan ja talouden tuttujen kertomusten takaa täydentäen kertomusta suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä. Sotakorvaukset eivät synnyttäneet metalliteollisuutta Suomessa, vaan niiden kautta valtionhallinnon ja teollisuuden 1930-luvun mittaan kriisiin ajautuneet suhteet saivat uuden muodon.

Teollisuuspoliittisen muutoksen keskiössä oli valtion ja ulkomaankaupan tarpeita palveleva, kasvava laivanrakennusteollisuus. Liike-elämän toimijat olivat ohjanneet yhteiskunnan teknologiapolitiikkaa läpi 1920- ja 1930-lukujen laivasto- ja jäänmurtajaohjelmien. Wärtsilän syntyä ei ymmärtää ilman valtion ja teollisuuden yhteistoimintaa näissä teknopoliittisissa hankkeissa. Heikko valtio oli ongelma viranomaisille, ja sota tarjosi keinot aiempaa tiukemman teollisuuspoliittisen kontrollin pystyttämiseen. Seurauksena oli törmäys sotakorvaushankkeen sisällä. Sotakorvaukset eristettiin politiikasta irralliseksi kokonaisuudeksi. Valtataistelut käytiin tämän suljetun järjestelmän sisällä, eikä kukaan selviytynyt niistä muuttumattomana.

Soteva käytti tarvittaessa kovia keinoja pakottaakseen yritykset pitämään toimitusaikatauluista kiinni. Wärtsilä kykeni poikkeuksellisen asemansa avulla välttämään riskit ja kehittämään telakoitaan tulevaisuutta varten. Hietalahden kehitys maailman johtavaksi jäänmurtajien rakentajaksi ei olisi onnistunut ilman valtion tukea. Riskit toteutuivat Valmetin telakoilla, joiden miljarditappiot johtuivat järjestelmän polkuriippuvuuksista. Valtion telakoista rakennettiin poliittisesti jännittyneen idänkaupan varoventtiili. Sotevan järjestelmänrakentajat alkoivat jo vuonna 1947 muuttaa järjestelmää idänkauppaa kohti. Moninkertaiseksi kasvanut laivanrakennusteollisuus tarvitsi ulkomaisia asiakkaita ja Neuvostoliitto laivoja. Näin syntyi idänkauppajärjestelmä, jossa oivaltavilla poliitikoilla ja patruunoilla oli paikkansa.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/257506

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=event&p=37387
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola