[H-verkko] Arvostelu: Saksan yhteyskenraalin sotapäiväkirjat asemasodan ajalta

Agricola - Suomen humanistiverkko no-reply at agricolaverkko.fi
Ma Loka 5 13:11:02 EET 2018


Agricolaan on lähetetty uusi arvostelu:
--------------------------------------------
Saksan yhteyskenraalin sotapäiväkirjat asemasodan ajalta
--------------------------------------------
21.9.2018 | Helena Pilke
--------------------------------------------
Waldemar Erfurth toimi koko jatkosodan ajan Saksan yhteyskenraalina Suomen armeijan päämajassa, tiiviissä yhteistyössä Mannerheimin ja hänen lähipiirinsä kanssa. Kenraalin sotapäiväkirja valottaa paitsi Suomen ja Saksan sotilaallista yhteistyötä, myös päämajan arkea. 
--------------------------------------------
Visuri, Pekka (toim.) : Waldemar Erfurthin sotapäiväkirja 1942-1943. Docendo, 2018. 528 sivua. ISBN 978-952-291-583-2.
--------------------------------------------

Vuoden 1941 alkukesästä vuoden 1944 syyskuuhun ulottuvalla toimikaudellaan Suomessa jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth (1879–1971) kirjoitti kaikkiaan yli tuhat sivua muistiinpanoja. Nyt koko mittavaan aineistoon pääsee tutustumaan suomeksi; viimeisin osa eli vuosia 1942–1943 käsittelevä sotapäiväkirja ilmestyi syyskuussa 2018.

Aikaisemmin on julkaistu Erfurthin sotapäiväkirja jatkosodan viimeiseltä vuodelta eli Sotapäiväkirja 1944 (WSOY 1954 ja Docendo 2014, suomentanut Eino E. Suolahti) sekä sodan alkuvaiheita valottava Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 (Docendo 2017, suomentanut ja toimittanut Pekka Visuri). Nyt julkaistu, asemasodan kautta käsittelevä osa on sekin Pekka Visurin suomentama. Hän on myös kirjoittanut kirjaan pitkähkön johdannon, jossa esittelee saksalaisen kenraalin uran ja kertoo päiväkirjojen synnystä sekä Erfurthin toiminnasta Suomessa. Johdantoon sisältyy myös katsaus sotatapahtumiin Suomen rintamilla ja muualla Euroopassa. Kirjan lopussa ovat lukemista helpottavat saksankielisten ym. termien selitykset ja tapahtumaluettelo.

Mannerheimin arvostama

Erfurthin sotapäiväkirjaa säilytetään Kansallisarkistossa. Täysin alkuperäinen dokumentti se ei ole; kenraali on sodan jälkeen kirjoituttanut omakätiset muistiinpanonsa koneella puhtaaksi ja luovuttanut ne 1950-luvun lopussa Saksan sota-arkistoon ja Suomen valtionarkistoon (nyk. Kansallisarkisto). Visurin mukaan – hän perustaa kantansa Erfurthin omaan lausumaan – päiväkirjaa ei ole puhtaaksikirjoitusvaiheessa korjailtu, ja muutoinkin hän pitää lähdettä varsin luotettavana. Sotapäiväkirjoihinhan ei välttämättä ole merkitty aivan kaikkia tapahtumia – ei varsinkaan epämiellyttäviä – mutta Erfurthia ei liene syytä epäillä.

Erfurthin päiväkirjaa voi ajatella hänen virka-arkistonaan. Kuriiripostin ja kaukokirjoitinyhteyden varassa Mikkelissä operoinut yhteyskenraali liitti muistiinpanoihinsa erilaisia raportteja, muistioita ja kirjeitä. Käymiään keskusteluja hän referoi yleensä tuoreeltaan ja usein suhteellisen laveasti. Sotapäiväkirja lienee toiminut myös kenraalin ”varaventtiilinä” – vaikka keskustelukumppaneista ei ollut puutetta, sanansa joutui monessa tilanteessa valitsemaan hyvin huolellisesti.

Erfurthin virkanimike ”saksalainen kenraali Suomen päämajan yhteydessä” ei varsinaisesti kerro, mitä kaikkea hänen tehtäviinsä sisältyi ja missä kaikessa hän oli mukana. Kenraali ei nimittäin ollut mikään seurustelu-upseeri tai pelkkä viestinviejä, vaan erittäin aktiivinen toimija jolla näyttää olleen varsin laajat valtuudet. Hän toimi suoraan Saksan sotavoimien johtoesikunnan (OKW) alaisuudessa, ja vaikka Erfurth ei aivan Hitlerin lähimpiin miehiin kuulunutkaan – eikä ollut kansallissosialistisen puolueen jäsen kuten monet korkeat saksalaisupseerit – hänellä oli toimiva yhteys Führeriin, silloin kun sitä tarvittiin.

Päiväkirjojen perusteella Mannerheim ja Erfurth näyttävät arvostaneen toisiaan, mikä ei suinkaan ollut itsestäänselvyys. Päiväkirjassa siteeratun Paavo Talvelan mukaan Mannerheim oli jopa onnellinen saatuaan Erfurthin yhteysupseerikseen eikä missään nimessä päästäisi tätä lähtemään, jos sellainen tilanne tulisi. ”Mannerheim on tottunut minun tapaani hoitaa asioita ja luottaa täysin lojaalisuuteeni”, ihasteli Erfurth ja lisäsi, että ”Mannerheimin luonteella ei ole helppoa oppia toimimaan jonkun kanssa läheisesti ja antaa täyttä luottamustaan”.

Jäin miettimään, missä määrin miesten myönteisten asenteiden alkujuuri oli ensimmäistä maailmansotaa edeltäneessä Euroopassa. Mannerheimhan kohosi Venäjän tsaarin armeijassa kenraaliksi, ja myös Erfurth, joka oli häntä toistakymmentä vuotta nuorempi, ehti sotia Saksan keisari Wilhelmin palveluksessa yleisesikuntaupseerina tuolloisella länsirintamalla. Joka tapauksessa Erfurth kirjoittaa Mannerheimista ja hänen lähipiiristään paljon. Vaikutuksen tekee muun muassa se, että ”hän [siis Mannerheim] hallitsee, toisin kuin monet maailman nykyiset ”suuruudet”, kaikki hienon, sivistyneen seurustelun rekisterit”, toteaa kenraali päiväkirjalleen eräänkin tapaamisen jälkeen.

Päämajan elämää läheltä nähtynä

Erfurthin asemasotavuosien päiväkirjaa voi lukea monesta näkökulmasta. Yhtäältä siinä tulevat dokumentoiduksi vuosien 1942–1943 tapahtumat Suomen armeijan päämajasta käsin tarkasteltuina, mutta ulkopuolisen silmin nähtyinä. Sotilasliitto oli solmittu jo ennen jatkosodan alkamista; sen syntyä ja alkuvaiheita voi seurata esimerkiksi viime vuonna ilmestyneestä Waldemar Erfurthin sotapäiväkirjan alkuosasta.

Asemasodan aikana Suomen rintamilla oli suhteellisen rauhallista, joten Erfurth pääsi esimerkiksi kesällä 1943 pitkälle retkelle Itä-Karjalaan. Sen paikkakuntia ja suomalaisten asemia hän kuvailee suhteellisen pitkään ja seikkaperäisesti.

Muualla Euroopan sotatanterilla sen sijaan tapahtui paljon: Leningradin saarto murtui, Saksa kärsi suurtappion Stalingradissa – Erfurthin päiväkirjan mukaan se oli suorastaan ”kansallinen onnettomuus” vaikka suomalaiset päämajan upseerit sivuuttivat asian vaieten. Pohjois-Afrikankaan operaatiot eivät olleet menestyksellisiä.

Toisaalta päiväkirja vie lukijansa keskelle päämajan arkea (ja joskus juhlaakin). Mannerheimin terveydentila huolestutti paitsi hänen suomalaista lähipiiriään, myös yhteyskenraalia, jonka paikka korkeimpien upseerien lounailla ja päivällisillä oli yleensä ylipäällikön vieressä. Kulttuuriharrastukset eivät sodankaan oloissa unohtuneet, vaan mainintoja elokuvanäytöksistä ja konserteissa vilahtelee muun tekstin lomassa pitkin matkaa. Mitä lienee tapahtunut niinä päivinä, jotka kenraali kuittaa maininnalla ”ei erikoista”?

Mitään kovin henkilökohtaista ei Erfurth päiväkirjaansa vie, ellei sellaisiksi lasketa omia 62- ja 63-vuotispäiviä, jolloin hän vastaanottaa lahjoja ja tarjoilee mansikkaboolia. Lounas- ja illallistapaamiset liittyvät lähes poikkeuksetta yhteysupseerin työhön, ja luonnollisesti Erfurth oli läsnä sekä Hitlerin vieraillessa Mannerheimin syntymäpäivillä kesäkuussa 1942 ja marsalkan vastavierailulla Saksaan muutamaa viikkoa myöhemmin. Molemmista on päiväkirjassa pitkä, yksityiskohtainen kuvaus. Kaikkia detaljeja ei ehkä aiemmin ole näin tarkkaan kerrottukaan.

Päiväkirjasta näkyy, miten Suomen ja Saksan suhteet jatkosodan aikana kehittyivät. Kokonaiskuvaa täydentävät aiemmin ilmestyneet päiväkirjan osat, joista etenkin yhteistyön alkuvaiheista kertova on erittäin valaiseva.

Jatkosodan historia, päämajan ja ylipäällikkö Mannerheimin sekä yleisesikunnan päällikkö Erik Heinrichsin toiminta valottuvat teoksessa hyvin, ja Mannerheimin, Heinrichsin sekä muutamien muiden korkeiden upseerien ja johtavien poliitikkojen henkilökuvat täydentyvät. Kiinnostavaa luettavaa, eikä lopu ihan heti kesken – kirjassa kun on yli 500 sivua.

--------------------------------------------

Lisätietoja:
Aleksanteri Suvioja: Yhdessä vai erikseen: Suomen ja Saksan aseveljeys uudessa valossa. Arvio teoksesta Jokisipilä, Markku: Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus. (Agricolan kirja-arvostelut 1.11.2004): https://agricolaverkko.fi/review/yhdessa-vai-erikseen-suomen-ja-saksan-aseveljeys-uudessa-valossa/
MOT: Mannerheimin kotinatsi (Mot, Kai Byman 25.9.2017, Yle Areena): https://areena.yle.fi/1-3849203

--------------------------------------------

Kirjoittaja:
Helena Pilke, tietokirjailija, FT, Helsinki, helena.pilke at gmail.com


Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=review&p=33923
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola



Lisätietoja postituslistasta H-verkko