[H-verkko] Väitökset ja lisensiaatintyöt: An Unholy Union? Eugenic Feminism in the Nordic Countries, ca. 1890-1940

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
An Unholy Union? Eugenic Feminism in the Nordic Countries, ca. 1890-1940

28.3.2018 klo 12:00 -  klo 14:00 Main Building, lecture hall 13 https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Fabianinkatu%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
M.A: Merle Weßel väittelee 28.3.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”An Unholy Union? Eugenic Feminism in the Nordic Countries, ca. 1890-1940”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Main Building, lecture hall 13, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Professor Tiina Kinnunen, University of Oulu, ja kustoksena on professori Peter Stadius.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Merle Weßel

***
Tämä tutkimus käsittelee feminististä eugeniikkaa Pohjoismaissa vuosina 1890-1940. Tutkimus tarkastelee keskeisiä pohjoismaalaisia feministejä ja feministijärjestöjä Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Islannissa. Tarkastelen näyttäytyikö eugeniikka pohjoismaalaisten feministien keskuudessa houkuttelevalta aatteelta naisten voimaantumisen tukemisessa, ja missä määrin. Eugeniikan ja feminismin välinen yhteys on kiistanalainen, sillä eugeniikka nähdään usein naisten lisääntymismahdollisuuksia rajoittavana suuntauksena, kun taas feministinen liike pyrki vapauttamaan näitä vaihtoehtoja. Ensimmäisen aallon feministien kiinnostus eugeniikkaa kohtaan oli kansainvälisesti laajalle levinnyttä, mutta Pohjoismaissa tämä kiinnostus oli erityisen voimakasta ja menestyksekästä. Tutkimus tarkastelee kehollisuuden, intersektionaalisuuden ja biopolitiikan teorioiden näkökulmasta sitä, miten eugeeniset feministit arvottivat keskiluokkaisia naisia yhteiskunnan menestymisen kannalta tärkeiksi näiden lisääntymiskyvyn perusteella. Toisaalta ala- ja työväenluokkaiset naiset esitettiin arveluttavina ja tämän vuoksi kykenemättöminä osallistumaan kansakunnan rakentamiseen. Tutkimuksessa käsitellään sisällönanalyysin avulla julkisia kirjoituksia eugeenisista feministeistä ja feministijärjestöistä. Tutkimuksen aineisto koostuu terveyteen ja seksuaaliterveyteen liittyvistä ohjekirjoista, artikkeleista, esitteistä, luennoista ja aikakausilehdistä havainnollistaen pohjoismaalaisten feministien laajalle levinneen eugeenisen retoriikan käytön. Tutkimus osoittaa, että pohjoismaalaiset eugeeniset feministit näkivät naiset ennen kaikkea yhteiskunnan äiteinä, ja sellaisenaan naisten kansalaisoikeudet rakentuivat äitiyden käsitteen ympärille. Eugeeniset feministit tukivat äitiyden kansallista ymmärrystä, jonka mukaan naiset eivät olleet äitejä vain omille lapsilleen vaan myös omalle rodulleen. Nationalismin ja rotutaistelun kontekstissa naisten tuli siis edistää oman lisääntymiskykynsä myötä rodun menestymistä ja selviytymistä sekä estää sen rappeutumista. Tämä tutkimus laajentaa aikaisempaa, lähinnä eugeeniseen sterilointiin liittyynttä tutkimusta Pohjoismaissa. Samalla se viitoittaa tietä tuleville tutkimuksille sekä eugeniikan ja muiden yhteiskunnallisten liikkeiden välisistä yhteyksistä, että eugeenisten aatteiden vaikutuksista toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta nykypäivään.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/233107

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=event&p=22167
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola