[H-verkko] Väitökset: ”Pispalan ars poetica – Lauri Viidan runojen metalyyrisyydestä”

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
”Pispalan ars poetica – Lauri Viidan runojen metalyyrisyydestä”

14.12.2018 klo 12:15 -  klo 14:30 Helsingin yliopiston päärakennus, auditorium XIV https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Unioninkatu+34%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
Erika Laamanen väittelee 14.12.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Pispalan ars poetica – Lauri Viidan runojen metalyyrisyydestä”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, auditorium XIV, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on Filosofian tohtori Sakari Katajamäki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ja kustoksena on professori Jyrki Nummi.

***
Väitöskirja käsittelee Lauri Viidan (1916−1965) poetiikkaa sellaisena kuin se ilmenee hänen runoteoksissaan Betonimylläri (1947), Kukunor. Satu ihmislapsille (1949), Käppyräinen (1954) ja Suutarikin, suuri viisas (1961). Runoja, jotka tarkastelevat omaa poeettista olemustaan, kutsutaan metalyriikaksi. Hyödyntämällä Eva Müller-Zettelmannin metalyriikan teoriaa ja Shlomith Rimmon-Kenanin kirjallisuuden teemojen analyysimalleja tutkimus kysyy, miten Viita käsittelee poetiikkaansa runoissaan, mitä poetiikan teemoja hän korostaa ja miksi. Lisäksi tutkimus pohtii, mikä on Viidan poetiikan suhde 1950-luvun modernismiin. Tutkimus tarkastelee viittä keskeistä poetiikan kategoriaa: suhdetta kirjallisuuden traditioon, tekijää eli runoilijaa, luomisprosessia, artefaktia eli runoa ja runouden vastaanottoa. Väitöskirjan viisi analyysilukua jakautuvat kategorioiden mukaan. Luku 2 käsittelee runoja, joissa Viita pohtii suhdettaan edeltävään kirjalliseen epookkiin sekä aikalaisiinsa. Luku 3 tutkii sitä, miten Viita kuvaa runoilijoita teoksissaan ja miten hän ymmärtää runoilijan roolin yhteiskunnassa. Luku 4 keskittyy luomisprosessiin, luku 5 puolestaan koskee runoja, joiden teemana on taideteos, runo. Luku 6 käsittelee satiirisia runoja, joissa Viita kommentoi aikalaistensa tapoja lukea runoutta ja heidän suhdettaan kirjallisuuteen yleensä. Analyysiluvut osoittavat, että pyrkimys yhdistää ideaali maailmanjärjestys reaaliseen ulkomaailmaan on keskeinen Viidan poetiikassa. Piirre liittyy läheisesti kysymykseen siitä, mikä on Viidan suhde niin romantiikan ja symbolismin traditioihin kuin modernismiinkin. Siinä missä ajatus ideaalista maailmanjärjestyksestä palautuu kirjallisuuden traditioon, moderni maailmankuva estää Viitaa täysin uskomasta siihen, että ideaali on saavutettavissa. Konflikti on keskeinen myös modernismissa. Vaikka Viidan ratkaisu ongelmaan on toinen kuin esimerkiksi sellaisen modernistin kuin Paavo Haavikko, tutkimus väittää, että eroavaisuuksista huolimatta Viitaa askarruttivat samat poeettiset ongelmat kuin hänen aikalaisiaan.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/263696

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=event&p=39512
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola