[H-verkko] Arvosteltavaksi: Siltalan kevään 2018 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.



***

Uuden ajan nainen (Marjaliisa Hentilä, Matti Kalliokoski, Armi Viita)

Hilja Pärssinen (1876—1935) saattaisi hyvin olla Suomen historian tunnetuimpiapoliitikkoja. Hän kuului Suomen ja samalla maailman ensimmäisten naiskansanedustajien pieneen joukkoon.
Pärssisen tuttavapiiriin kuuluivat monet aikakauden tärkeistä kulttuurihahmoista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista Suomessa. Hänellä oli muiden naisasialiikkeen johtajien tavoin myös laajat kansainväliset verkostot.
Hän oli tunnettu runoilija ja palavasieluinen puhuja, joka omassa elämässään koki itsenäistyvän ja itsenäistyneen Suomen dramaattiset käänteet.
Pärssisen tie kulki pienestä syrjäisestä pappilasta työväen naisliikkeen johtoon. Hänestä tuli yhteiskunnallinen osallistuja ja vaikuttaja, joka lopulta tempautui mukaan vallankumouksen pyörteisiin.
Punaisen Suomen kansanvaltuuskunnassa Pärssinen hoiti ensimmäisenä suomalaisnaisena ministeritason tehtäviä. Hän joutui pakenemaan Neuvosto-Venäjälle, päätyi takaisin kotimaahansa, istui vankilatuomion ja palasi lopulta eduskuntaan toisenlaisessa Suomessa kuin missä oli aloittanut julkisen uransa.
Uuden ajan nainen on laajaan arkistoaineistoon perustuva elämäkerta keskeisestä naisvaikuttajasta ja taiteilijasta, joka raivasi tietä miesten hallitsemassayhteiskunnassa.
***
Kaita polku - Rauli Badding Somerjoen tarina (Jukka Rajala)

Paratiisi, Valot, Tähdet tähdet, Fiilaten ja höyläten, Ja rokki soi, Nuori rakkaus, Laivat, Ikkunaprinsessa ja monet muut Rauli Badding Somerjoen (1947-87) levytykset ovat kuuluneet jo vuosikymmeniä suomalaisten suosikkisävelmiin. Baddingin voi hyvällä syyllä sanoa kuuluvan kevyen musiikkimme raskassarjalaisiin.
Vaatimattomissa oloissa Somerolla kasvanut taiteilija tuli ensimmäisen kerran julkisuuteen Jyväskylän kesän 1966 kulttuuriskandaalin yhteydessä. Hän oli merkittävässä roolissa Suomen Talvisota 1939-1940 -yhtyeenjulkaisemalla Underground-rock-levyllä ja kohosi vuonna 1973 ennen näkemättömäksi listasuosikiksi Fiilaten ja höyläten -klassikollaan.
Yleisistä trendeistä ja henkilökohtaisista ongelmistaan johtuen Badding katosi 1970-luvun puolivälissä julkisuudesta lähes yhtä nopeasti kuin oli sinne ilmestynytkin, mutta palasi ihailijoidensa iloksi seuraavalla vuosikymmenellä listoille ja lavoille Agents-yhtyeen solistina.
Kaita polku kertoo Baddingin tarinan siten kuin hänen läheisensä, ystävänsä, faninsa ja yhteistyökumppaninsa sen näkivät ja kokivat. Merkittävässä roolissa kirjassa on myös Rauli itse - hänestä tehtyjen lukuisten radio-, lehti- ja tv-haastatteluiden kautta. Oman lisänsä teokseen antavat musiikin ammattilaisten analyysit Baddingin suosituimmista lauluista sekä taiteilijan täydellinen diskografia.
Teoksen kuvamaailma on peräisin yksityiskokoelmista sekä levy-yhtiöiden ja ammattikuvaajien arkistoista.
***
Erkon kylmä sota - Helsingin Sanomat Moskovan varjossa (Aleksi Mainio)

Maailmansotien jälkeen supervallat luottivat ydinkärkien, mutta myös sanojen tuhovoimaan. Siinä missä tuomiopäivän aseet seisoivat laukaisualustoillaan, ”pehmeät aseet” halkoivat mantereita ja ihmisten mieliä.
Helsingin Sanomat lukeutui aikakauden Euroopan valtalehtiin. Erkon kylmän sodan jakolinjat piirtyivät paitsi Moskovan ja Washingtonin myös Tamminiemen ja Helsingin Sanomien välille. Miltei kaikki mitä lehdessä tehtiin tai jätettiin tekemättä, oli suhteessa suurvaltoihin ja niiden kanssa tasapainoilevaan Kekkosen Suomeen.
HS kätki sisäänsä myös arjen politiikkaa, eikä sitä syyttä ole kutsuttu ”monipäiseksi hirviöksi”. Aamu toisensa jälkeen lehden palstoilla konservatiivi kohtasi hippitytön, suorasuu arkajalan ja demari stalinistin.
Ludviginkadun lehtitalossa elettiin aluksi Eljas Erkon ja sitten hänen poikansa Aatoksen aikaa. Ensin mainittu oli patruuna, jonka raivokohtauksia lehtitalossa kuunneltiin korvat punaisina. Jälkimmäinen oli herkempi, mutta myös vaikeammin tulkittava lehtimagnaatti.
Erkot olivat henkeen ja vereen lännen miehiä. Heidän painotuksensa olivat kuitenkin hyvin erilaisia, sillä paradoksaalisesti samaa asiaa saattoi edistää niin ”CIA:n asiamieheksi” kuin ”KGB:n robotiksi” pilkattuna.

***
Vuoden 1918 pitkät varjot (Seppo Hentilä)

Suomen itsenäisyysjulistuksesta ei ollut ehtinyt kulua täyttä kahta kuukautta, kun Suomessa syttyi sisällissota, josta tuli yksi Euroopan historian verisimpiä. Vuodet eivät ole veljeksiä -sanonta sopii tähän paremmin kuin hyvin: vuosi 1917 oli ”hyvis” ja 1918 ”pahis”. Vuotta 1917 on voitu muistaa Suomi 100 -teeman mukaisesti 'yhdessä'. Mutta miten muistaa vuotta 1918? 'Yhdessä' vai vielä 'erikseen'? Sisällissota ei jättänyt jälkeensä vain kuolemaa ja katkeria muistoja, vaan se muovasi Suomesta uudenlaisen maan. Ilman punakapinaa ja sisällissotaa ei olisi tullut saksalaissuuntausta eikä kuningasseikkailua, suojeluskuntia eikä lapuanliikettä, ei oikeistodiktatuurin partaalla horjuvaa valkoista Suomea. Siksi on melkoinen ihme, että Suomi säilyi 1930-luvulla sittenkin parlamentaarisena demokratiana. Tässä kirjassa seurataan sisällissodan aiheuttamia jälkijäristyksiä niin pitkälle kuin niitä riittää. Ne ovat muovanneet Suomea ja sen poliittista kulttuuria syvemmältä ja pitempään kuin mikään muu kansallisen historiamme yhteinen kokemus. Vuoden 1918 muistamista (ja unohtamista), historiantulkintojen vääntämistä ja kääntämistä mieleisiksi on käytetty politiikan välineinä niin oikealla kuin vasemmallakin koko itsenäisyyden ajan.

***
Oksalla ylimmällä? - Metsäteollisuus poliittisena voimana 1918-2018 (Sakari Siltala)

”Suomi elää metsästä, metsässä ja on metsä”, mutta metsäteollisuus on myös ollut maan väkevimpiä poliittisia voimia. Metsäteollisuus oli suurviejänä ”oksalla ylimmällä”, jolta näki kauas. Alan asemaa puolustanut keskusliitto vaikutti vahvasti tasavallan kauppa-, teollisuus- ja rahapolitiikkaan, työmarkkinoihin ja ympäristönsuojeluun.
Metsäteollisuuden vaikutus on näkynyt niin Suomen länsi-integraatiossa, idänsuhteissa kuin residentinvaaleissakin. Kun katsoo Suomen historiaan, jossain näkyy aina metsää.
***
Designin uusi aalto (Ville Tikka, Nuppu Gävert)

Designin uusi aalto tuo suomalaisen designin tarinan seuraavalle vuosisadalle. Kirja kysyy mitä nykydesign on ja miten se luo merkitystä ja menestystä muuttuvaan maailmaan. Teoksessa esitellään kymmenen esimerkkiä uuden aallon monimuotoisesta designista: tuotteiden ja digitaalisten palvelujen maailmoja, yhteisöjä rakentavia brändikokemuksia, yhteiskunnallista arvoa luovia bisnesmalleja sekä hyvinvoivia organisaatiokulttuureja. Designin uusi aalto osoittaa mitä kaikkien toiveikkaasta tulevaisuudesta kiinnostuneiden tulisi nähdä.

***
Omistautuminen (Miksi kirjoitan) (Patti Smith)

Mikä pakottaa ihmisen kirjoittamaan? Hakeutumaan erilleen muista, suojelemaan yksinäisyyttään muiden toiveista tai tarpeista välittämättä? Virginia Woolfilla oli huoneensa, Proustilla suljetut ikkunansa, Marguerite Duras'lla äänetön talonsa, Dylan Thomasilla vaatimaton vajansa. Kaikki he etsivät tyhjää tilaa, jonka voisivat täyttää äärettömyyteen ulottuvilla sanoilla.
Teoksessaan Omistautuminen Smith kertoo kiehtovan tarinan nuoren taiteelleen omistautuneen luistelijan ja häikäilemättömän keräilijän suhteesta, jota hallitsee luomisvoiman, omistushalun ja vapaudenkaipuun muodostama myrskyrintama. Tätä traagista kertomusta valaisee essee, jossa Smith pohtii taiteilijuuden synnyttämiä vaatimuksia ja sen aiheuttamaa levottomuutta ihmisessä.
Omistautumisessa Smith tarjoaa lukijoilleen myös avoimen näkymän omiin muistikirjoihinsa ja omaan työhönsä - hän kertoo runojen, valokuvien ja tarinan avulla niistä sattumista ja valinnoista, jotka toimivat kirjoittajan mielikuvituksen johtotähtinä.
***
Barbie (Massimiliano Capella)

Barbie on ollut leluteollisuuden johtotähtiä syntymävuodestaan 1959 lähtien. Joka kolmas sekunti jossakin päin maailmaa myydään yksi Barbie- nukke.
Barbie kertoo aikamme merkittävimmän nuken tarinan. Kirja juhlistaa Barbieta hahmona, joka on ilahduttanut, muuttanut muotoaan ja kehittynyt pelkästä nukesta kaikkien tuntemaksi legendaksi läpi kolmen sukupolven.
Kirja näyttää Barbien lukuisat muodonmuutokset: Nukella on vuosien varrella ollut lähes 150 ammattia ja yli 40 kansallisuutta. Barbie on ollut muun muassa sekä ensimmäinen naisastronautti että ensimmäinen naispresidenttiehdokas.Barbie on myös tehnyt yhteistyötä tunnetuimpien muotitalojen kanssa ja pukeutunut uniikkeihin luomuksiin aina Valentinosta Gucciin.
Barbie on loistelias tietokirja keräilijöille ja nostalgiannälkäisille Barbie-faneille ympäri maailman.

***
Suomen historia - Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomi 1890-2017 (Anitra Komulainen, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma)

Suomi-yhtiö syntyi osana suomalaiskansallisen liike-elämän nousua vuonna 1890. Pienestä keskinäisestä yhtiöstä kasvoi suuri vallankäyttäjä maan talouselämässä. Se kohosi vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan suuromistajaksi ja käytti valtaansa muun muassa pankkifuusioissa, paperiteollisuudessa ja Nokiassa.

Otsikoita nostattivat Suomen ja sen läheisen liittolaisen Pohjolan värikkäät johtajat: Jaakko Lassila, Pentti Talonen, Yrjö Niskanen, Iiro Viinanen ja Eino Halonen. Kahden yhtiön valtasuhteet eivät olleet selkeät. Lehdistö tuumi: ”Pohjolan ylin johto tappelee aina.”

Uudet ajatukset omistajuudesta ajoivat Suomen ja Pohjolan raastavaan taistoon 1990-luvun lopulla. Pohjola aikoi sulauttaa Suomi-yhtiön itseensä. Puhuttiin ”ryöstömurhasta”, ”itsenäisyystaistosta” ja ”kapinaliikkeestä”. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Suomi lopetti toimintansa, mutta sen vakuutuksenottajat, ”kultapossukerho” saivat arvokkaat edut.

Kirja on tarina vakuutusyhtiö Suomesta osana valtion, kansan ja talouden historiallisia pyörteitä.
***
Mannerheim-solki ja punalippu (Satu Hassi)

Satu Hassi kasvoi insinööri- ja sairaanhoitajavanhempien tyttärenä Tampereella. Kouluvuosinaan Hassi oli innokas partiolainen, mutta lukioaikana hän lähti mukaan radikalisoituvan Teiniliiton toimintaan.

Muistelmien alussa sota on Hassin vanhempien ikäpolvelle kuin eilispäivää. Vähitellen maailmalta tulevat Beatles, farmarihousut ja minihameet, protestilaulut ja hipit. Vietnamissa soditaan. Ehkäisyvälineet yleistyvät.

Satu Hassi aloitti opiskelut valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä, mutta siirtyi sieltä Otaniemeen lukemaan sähkötekniikkaa. Opiskelijana hän lähti aktiivisesti mukaan taistolaisen Sosialistisen opiskelijaliiton toimintaan. Nuoret vallankumoukselliset etsivät omaa tapaansa katsoa maailmaa ja hakivat intoa vapaasta kasvatuksesta, seksistä, alkoholista, lauluista sekä marxismi-leninismistä - ja marssivat monituhatpäisissä mielenosoituksissa. Mutta kumous juuttui polkemaan paikoillaan, arki voitti ja ajatukset muuttuivat.

Avioliitto vei Hassin takaisin Tampereelle. 1970- ja 80-lukujen vaihteessa hän kiinnostui feminismistä ja muista uusista vaihtoehtoliikkeistä. Samalla hän irtautui lopullisesti taistolaisista. Muistelmateos ulottuu vuoteen 1985 ja uuden elämän alkuun vapaana kirjailijana ja vihreänä poliitikkona.
***
Juuresi näkyvät. Geneettisen sukututkimuksen ABC (Marja Pirttivaara)

Maailman paras historiankirja löytyy meistä itsestämme.
Suomalaisia geneettisen sukututkimuksen harrastajia on tuhansittain, mutta suomenkielistä kirjaa aiheesta ei ole ollut aiemmin saatavilla. Juuresi näkyvät on geneettisen sukututkimuksen harrastajille suunnattu suomenkielinen perusteos, jossa on sekä käytäntöä että teoriaa. Se sisältää geneettisen sukututkijan työkalupakin sekä keinoja ymmärtää ja analysoida itse tuloksia. Geneettinen sukututkimus on sidoksissa tieteen eturintamaan eli genomitietoon ja DNA-testeihin. Myös kuluttajille on avautunut viime vuosina paljon uusia mahdollisuuksia ja palveluita geneettisen sukututkimuksen parissa.
Kirja sopii hyvin sekä itseopiskeluun että kurssikirjaksi. Geneettinen sukututkimus on seikkailuretki menneisyyteen ja tulevaisuuteen, sukuun ja ihmiskuntaan.

***

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.



Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20180416/6a517e26/attachment-0001.html>