[H-verkko] Arvostelu: Matala katse vuoteen 1918

Pe Huhti 13 22:19:04 EEST 2018

Agricolaan on lähetetty uusi arvostelu:
--------------------------------------------
Matala katse vuoteen 1918
--------------------------------------------
13.4.2018 | Sirkka Ahonen
--------------------------------------------
Tyrvääläisen maanviljelijän Kalle Hohkon päiväkirja toimii dokumenttina sisällissodasta paikallisella tasolla. Toimittaja Armi Hohko sijoittaa päiväkirjan kirjoittajan ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen.
--------------------------------------------
Hohko, Armi: Vuoden 1918 tapahtumat Tyrvään seudulla. K. F. Hohkon päiväkirja. Warelia, 2017. 233 sivua. ISBN 978-952-5940-29-9.
--------------------------------------------

Meneillään oleva muistovuosi tuottaa vuoden 1918 sodasta lajiltaan, muodoltaan ja näkökulmaltaan vaihtelevaa historiakulttuuria. Moni kirjoittaja on pureutunut oman paikkakuntansa vaiheisiin ja avannut sodan draamaa ja tragediaa sen valossa.  ”Vuoden 1918 tapahtumat Tyrvään seudulla” on sisällissodan mikrohistoriaa. Tyrvääläinen herastuomari Armi Hohko on toimittanut talollinen Kalle Hohkon (1888-1971) päiväkirjan kohtalokkailta kuukausilta ja kehystänyt sen prologilla ja epilogilla.
Kylvöjä, kyntöjä ja sotimisia
Hohkon päiväkirja on kuin laajennettu kalenteri. Maanviljelijät merkitsivät tuohon aikaan yleisesti kalenteriinsa vuoden kiertoon kuuluvat maataloustyöt ja sään vaihtelut. Kalle Hohko kuitenkin ennakoi vuoden 1917 lopulla, että vuosi tulisi olemaan myös yhteiskunnallisesti ja poliittisesti vaiherikas ja osti vihon, johon hän raportoi kyntöjen, kylvöjen ja teurastusten lisäksi myös sotatapahtumat. Näin päiväkirjasta tuli poliittisen historian dokumentti.

Hohko kertoo tapahtumat varsin lyhyesti, mutta pysähtyy silloin tällöin päivittelemään ja murehtimaan väkivaltaa. Muiden talollisten tapaan hän on valkoisten puolella. Huhtikuussa, kun valkoiset joukot saapuivat Tyrväälle, hän merkitsee päiväkirjaansa, että oli hyvä nähdä ”ihmisiä, kun vallan rosvoihin oli Tyrväässä totuttu”. Punaiset ehtivät vielä lähtiessään polttaa Tyrvään keskuksena toimivan pienen Vammalan kaupungin ja teloittaa joukon paikallisia isäntiä.

Hohko liittyi huhtikuussa 1918 valkoisiin suojeluskuntalaisiin, jotka jo olivat ottaneet Tyrvään haltuunsa. Päiväkirjan kirjoittaminen jäi enää satunnaisiksi merkinnöiksi. Toukokuussa hän kuitenkin laskee sisällissodan väkivallan paikallisen taseen. Sen mukaan kapinallisia ammuttiin sodan loppuselvittelyissä Tyrväässä 33 kappaletta. Kapinalliset olivat puolestaan konfliktin eri vaiheissa teloittaneet 27 valkoista. Uhrien yhteiskunnallinen luokkajako ei noudattanut täysin jakoa maata omistaviin ja omistamattomiin: ammuttujen punaisten joukossa oli ”joku punikkisoturitar (talon tytär Akaan pitäjästä)” ja valkoisten uhrien joukossa ”Torppari Eno ja hänen 2 poikaansa”.  Hohko toteaa molemmat uhrien luettelot ”surullisiksi”.

Snellmanilainen ”lukeva talonpoika”
Prologissa toimittaja esittelee päiväkirjan kirjoittajan. Kalle Hohko edusti J. V. Snellmanin ihannetta, lukevaa talonpoikaa. Hän oli sisällissodan sodan syttyessä 29 -vuotias, käynyt maatalouskoulun, liittynyt sekä Suomalaiseen seuraan että Kansallismieliseen nuorisoliittoon. Hän oli myös osuuskuntaliikkeen aktiivinen kannattaja. Sodan aikana, kun porvarilliset sanomalehdet eivät Etelä-Suomessa ilmestyneet, hän kävi naapureissa lukemassa porilaista Sosialidemokraattia ja tamperelaista Kansan lehteä.

Niiden varassa hän teki päiväkirjaansa merkintöjä paitsi punaisen ja valkoisen rintaman (oletetuista) liikkeistä myös maailmansodan tapahtumista. Hänen kansalaisvalmiuksiaan kuvaa se, että hän sodan jälkeen sai virkatehtävän: hänestä tuli maan tilattoman väestön lainakassojen tarkastaja. Tehtävä vei hänet matkoille eri puolelle Suomea samalla, kun hän kotipitäjässä hän hoiti useita luottamustoimia.

Kalle Hohko kykeni valistuneena miehenä ounastelemaan paikkakunnan tulevia tapahtumia. Hän aloittaa päiväkirjansa joulukuussa 1917 pahoin aavistuksin. Seudulla oli kesällä ollut kahakoiksi yltyneitä maatalouslakkoja, ja marraskuussa punakaartilaiset yhdessä venäläisten sotilaiden kanssa olivat uhitellen keränneet talojen isänniltä aseita. Hohko osoittaa valistuneisuutensa liittämällä merkintöihinsä myös valtakunnallisia ja maailmansodan tapahtumia. Tammikuussa hän kirjoittaa kaikkien Euroopan valtioiden Englantia lukuun ottamatta tunnustaneen Suomen itsenäisyyden. Oman seudun tapahtumista häntä suututtavat venäläiset, jotka ryöstävä heiniä ja lihaa taloista. Hän seuraa Porissa ilmestyvästä Sosialidemokraatista Kansanvaltuuskunnan valtataistelusta ja henkilövaihdoksia. Sota syttyy Hohkon päiväkirjassa vähitellen eikä minkään dramaattisen merkinannon tuloksena.

Tammikuusta huhtikuulle Hohko kirjaa varsin tarkasti muistiin paikalliset sotatapahtumat. Jo helmikuussa maataloustöihin liittyvät merkinnät jäävät päiväkirjassa sodan pauhun alle. Tyrväästä tulee osa punaisen Suomen pohjoista kaistaa. Tykkien jyskettä kuuluu päivittäin eri suunnilta, punakaartilaisia kiertelee talojen aittoja tyhjentämässä ja kyliä lahtareista puhdistamassa. Alakynteen jääneet valkoiset lahtarit turvautuvat puolestaan julmiin veritekoihin. Maaliskuussa punainen hallinto tehostaa otettaan pitäjästä. Punakaartilaiset ottavat kirkon haltuunsa ja sanelevat kansakoulunopettajalle, mitä tulee opettaa ja mitä ei. Uskonto joutaa pois, ja terveystieto sopii tilalle.

Huhtikuussa Hohko toteaa olevansa ”punikkien rauhattomaksi julistama”, mutta kertoo helpottuneena valkoisen armeijan valtaavan kylän toisensa perään ja puhdistavan ne punaisista. Epätoivoiseksi jäähyväistervehdyksekseen punaiset polttavat koko Vammalan kaupungin.

Lähteenä Hohkon päiväkirja antaa konkreettisen kuvan Tyrvään tapahtumista. Teksti on kuitenkin yleensä muistiinpanojen luonteista eikä anna tapahtumille merkityksiä. Maatalon työt sekoittuvat sodan kulkuun:

”[Maaliskuun] 27. päivä. – 12  ͦ C tuulta, muuten kaunista.

Tyhjensin virtsakaivon kesannolle.

Kulmassa saappaani korjauttamassa.

Tykkien pauketta on jälleen kuulunut koko päivän. Todennäköisesti Mouhijärveltä. Punakaartin esikunta on kuulemma siirretty Uotsolan seuraintalolle

Vammalassa kuuluu niitä olevan tukevasti nykyään. M. M. Kiikan meijeriltä vietiin maitoa tänään. Jyskettä kuului illalla myös idästä päin. Onkohan Siurossa jotain tekeillä?”
Sisällissota on synnyttänyt paljon historiallista syyllisyyttä ja uhriutta koskevaa pohdintaa. Lukija tulee siksi kysyneeksi päiväkirjalta, yhtyikö Hohko punaisiin kohdistuneeseen kollektiiviseen vihaan ja väkivaltaan. Päiväkirja ei sitä paljasta. Hohko nimittelee punaisia roistoiksi mutta myös valkoisia lahtareiksi. Hän ei kerro itse tarttuneensa aseiseen edes huhtikuussa, kun Tyrväässä alkoi sodan loppuselvittelyjen aika. Hän vain meni ”suojeluskunnan hommiin”. Toukokuussa hän kirjoittaa edellä mainitun tasapuolisen tilityksen osapuolten tekemistä surmatöistä.

Onko Hohko siis aito rauhan mies vai opportunistinen bystander? Tähän ei päiväkirjan toimittaja Armi Hohkokaan vastaa. Hän kertoo Hohkon sodan loputtua paneutuneen punaisten anastamien linjaalirattaiden takaisin etsimiseen ja vaativaan virkaansa lainakassojen tarkastajana. Mikäli toimittaja olisi etsinyt Hohkon toimintaan liittyvistä lähteistä päiväkirjamerkintöjä laveampia ilmaisuja, tietäisimme, mitä Hohko ajatteli tapahtuneesta. Nyt voimme vain lukea merkityksiä  rivien välistä ja satunnaisista paheksunnan ja helpotuksen ilmauksista.

Toisaalta  Hohkon päiväkirja on sellaisenaan eheä ja aidonoloinen dokumentti yhden seudun rauhan murtumisesta sodaksi ja tuhoksi. Dokumentti ei dramatisoi tapahtumia vaan tapahtumat dramatisoivat dokumentin.

--------------------------------------------

Kirjoittaja:
Sirkka Ahonen, professori emerita, Helsingin yliopisto, sirkka.ahonen at helsinki.fi

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/review/matala-katse-vuoteen-1918/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola