[H-verkko] CFP: Nordiska kvinno- och genushistorikermötet 2018 / Pohjoismainen nais- ja sukupuolishistorian konferenssi

[agricola at utu.fi]

Agricolan artikkelipyyntöihin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------
Nordiska kvinno- och genushistorikermötet 2018 / Pohjoismainen nais- ja
sukupuolishistorian konferenssi
---------------------------------------------------------
KONFERENSSIKUTSU / CFP

[svensk text nedan]

12. pohjoismainen nais- ja sukupuolihistorian konferenssi järjestetään Oulun
yliopistossa 7.–9.6.2018. Konferenssin teema on KRIISI.

Pohjoismainen nais- ja sukupuolihistorian konferenssi on nais-, sukupuoli- ja
seksuaalisuuden historian tutkijoiden säännöllinen foorumi, joka
järjestetään kolmen vuoden välein. Konferenssissa eri tieteentalojen
tutkijat esittävät ja keskustelevat alan tuoreesta tutkimuksesta.
Konferenssikielet ovat pohjoismaiset kielet ja englanti

Call for papers / Esitelmäkutsu sekä sessioille että yksittäisille
papereille on avoinna 1.9.–31.10 2017.

Ohjeet ja alustava ohjelma löytyvät ja abstraktien jättö tapahtuu
konferenssin nettisivuilla: http://www.kvinhist2018.fi

Aikaamme luonnehtii kriisipuhe. Julkisessa keskustelussa vilisevät
kansainvälisten suhteiden kriisi, demokratian kriisi, pakolais- ja
maahanmuuttajakriisi, ympäristökriisi, talouskriisi sekä sotien ja
terrorismin luomat kriisit. Lisäksi noussut huoli siitä, miten eri
kulttuuripiirien arvot kohtaavat ja kriisiytyvät ja millaisia keinoja
konfliktien selvittämiseen voidaan löytää. 

Sukupuolentutkimuksen viesti on se, että kriisien ymmärtämiseksi ja
ratkaisemiseksi on huomioitava sukupuoli yhtenä keskeisenä poliittisena,
sosiaalisena ja kulttuurisena tekijänä. Historiantutkijat puolestaan
korostavat, että nykyisiä kriisejä on vaikea ymmärtää ja ratkoa ilman
historian tuntemusta.  

Kriisi ymmärretään yleensä yllättäväksi tapahtumaksi tai ilmiöksi, joka
suistaa vallitsevat olosuhteet epätasapainoon ja jonka keskellä on vaikea
löytää rationaalisia ratkaisuja. Kriisi voi ilmetä yhteisöjen, ryhmien ja
yksilöiden tasolla, kuten myös ympäristön ja luonnon tasolla.
Historiantutkimuksen näkökulmasta kiinnostavia ovat eri tasojen väliset
yhteydet. Miten esimerkiksi kansainväliset, yhteiskunnalliset tai
ympäristökriisit vaikuttavat yksilöihin ja pienyhteisöihin? Millä tavoin
kriisit muokkaavat sukupuolijärjestelmiä ja käsityksiä sukupuolesta?

Historiantutkijoille kriisit ovat tuttuja eri aikakausilta sekä
maantieteellisiltä ja kulttuurisilta alueilta. Niitä on tutkittu historian eri
osa-alueilla runsaasti, koska ne valottavat murroksia ja muutoksia sekä niiden
vaikutuksia. Toisaalta kriisien tutkiminen voi osoittaa, mitkä tekijät
edustavat kriiseistä huolimatta jatkuvuutta. Ja riippumatta siitä, koskettaako
yhteisöä jokin kriisi, yksilöt kokevat henkilökohtaisia kriisejä ja hakevat
niihin selviytymiskeinoja.

 

Konferenssin pääpuhujat ovat

Dr Ana Carden-Coyne, University of Manchester, Iso-Britannia


Professori Anu Koivunen, Tukholman yliopisto


Professori Pamela Scully, Emory University, Yhdysvallat



Kutsumme tutkijoita problematisoimaan kriisejä erityisesti suhteessa
sukupuoleen ja sukupuolijärjestelmiin.

Laajaa teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla, mutta
niiden ei tarvitse rajata työryhmä- ja esitelmäehdotuksia:

Kriisit ja niiden tutkimuksen teoreettiset, metodologiset ja eettiset
ulottuvuudet


Arvojen kriisit (kansalliset, uskonnolliset, ideologiset jne.)


Henkilökohtaiset kriisit


Kriisien muistaminen ja yhteisöjen kyky käsitellä hankalia historioita


Kriisien ehkäisy, ratkaiseminen ja rauhanprosessit


Kriisistä selviytyminen erilaisissa historiallisissa ja kulttuurisissa
yhteyksissä


Kriisien vaikutus eri ikäryhmien kokemukseen


Terveyttä ja ympäristöä koettelevat kriisit


Kriisit ja media



Konferenssiin voi ehdottaa sekä työryhmiä (esimerkiksi käynnissä olevasta
tutkimuksesta, roundtable -keskusteluja ja verkostotapaamisia) sekä
yksittäisiä papereita.

 

 

SVENSKA

 

Det 12. Nordiska kvinno- och genushistorikermötet äger rum i Uleåborg, i
7–9 juni 2018. Det arrangeras av Historiska institutionen vid Uleåborgs
universitet.

Nordiska kvinno- och genushistorikermötet är ett etablerat forum för kvinno-,
genus, köns- och sexualitetsforskare i de nordiska länderna. Här möts
forskare från olika akademiska discipliner för att presentera och diskutera ny
forskning. Konferensspråk är skandinaviska språk och engelska.

 

Förslag på sessioner och enskilda papers skall lämnas senast 31 oktober 2017.

Instruktioner och preliminärt program samt abstrakt formulär för sessioner
och papper finns i konferens webbsida:www.kvinhist2018.fi

 

Tidsandan just nu präglas av ett ständigt tal om olika kriser. I den
offentliga debatten framhävs kriser i de internationella relationerna,
demokratins kris, flykting- och migrationskrisen, miljökrisen, den ekonomiska
krisen samt kriser förorsakade av krig och terrorism. Dessutom uttrycks en
ökande oro över att konfrontationen mellan olika kulturkretsars värderingar
ska leda till fler kriser och man undrar hur sådana konflikter ska kunna
lösas.

Genusforskningens budskap är att vi för att förstå alla dessa kriser måste
uppmärksamma betydelsen av kön som en central politisk, social och kulturell
faktor. Historieforskarna å sin sida framhäver att dagens kriser är svåra
att förstå och lösa utan kännedom om historia.

Med kris avser man vanligen överraskande händelser eller fenomen som rubbar
balansen i de rådande omständigheterna och leder till en situation där det
är svårt att hitta rationella lösningar. Kriser kan uppstå på samfundets,
gruppens eller individens nivå samt i miljön eller naturen. Ur
historieforskningens synvinkel är det kopplingarna mellan dessa olika nivåer
som är intressanta. Hur påverkar till exempel internationella, samhälleliga
eller ekologiska kriser individerna och lokalsamhällena? Hur omformar kriserna
förståelser av kön och genusordningar?

Historieforskare är välbekanta med kriser under olika tidsperioder och i olika
geografiska och kulturella områden. Kriser har varit föremål för mycket
forskning inom olika delområden av historieforskningen, eftersom de belyser
historiska brytpunkter och förskjutningar samt vilka konsekvenser dessa får.
Å andra sidan kan sådana studier också påvisa vilka faktorer som trots olika
slags kriser består och representerar kontinuitet. Och oberoende av om
samfundet berörs av någon kris eller inte genomlever individerna personliga
kriser och söker strategier för att ta sig genom dem.

 

Inbjudna keynote speakers är

Dr Ana Carden-Coyne från University of Manchester, UK


Professor Anu Koivunen från Stockholms universitet


Professor Pamela Scully från Emory University, US




Vi inbjuder forskarna på fältet att problematisera kriser särskilt i
förhållande till kön och genusordningar.

 

Det här breda temat kan man närma sig till exempel utgående från följande
frågor, som ändå inte behöver begränsa föreslagna arbetsgrupper och
föredrag:

 

De teoretiska, metodologiska och etiska dimensionerna av forskning om kriser


Kriser i värden och värderingar (nationella, religiösa, ideologiska osv.)


Personliga kriser


Minnet av kriser och samhällets förmåga att bearbeta svåra skeden i det
förflutna


Förebyggande och hantering av kriser samt fredsprocesser


Hur man klarat sig ur kriser i olika historiska och kulturella sammanhang


Krisers inverkan på olika åldersgruppers erfarenheter


Kriser för hälsa och miljö


Kriser i/och medierna



 

Tervetuloa!

 

------------------------------------------------------
Ilmoituksen lähetti: Seija Jalagin <seija.jalagin at oulu.fi>
Ilmoitus vanhentuu: 1.11.2017
Lisätietoja WWW-osoitteesta: http://www.kvinhist2018.fi/