[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Venäläistä arkea Tanjan kadulla

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius <pentti.stranius at telemail.fi> Kirjailija. Tutkija-toimittaja.
Freelancer, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kniivilä, Kalle: Tanjan katu. Elämää Pietarissa 1917-2017. Into, 2017. 227
sivua.


Venäläistä arkea Tanjan kadulla
---------------------------------------------------------

Kalle Kniivilä on virkistävä poikkeus Venäjästä kirjoittavien
tietokirjailijoiden ja tutkijoiden joukossa. Kniivilä pääsee lähelle
venäläistä ihmistä ja "sielua" myös uudessa tietokirjassa Tanjan katu. Se
perustuu paljolti asukkaiden haastatteluihin Pietarin Vasilinsaarella - ja on
samalla hieno läpileikkaus kaupungin historiasta sadan vuoden ajalta 1917-2017.

Koulutyttö Tanja Savitseva (1930-1944) on tunnetuimpia Leningradin
piirityksestä päiväkirjaa pitäneistä henkilöistä. Koko hänen perheensä
kuoli nälkään Vasilinsaaren Toisen linjan talossa nro 13. Tanja teki jokaisen
kuolemasta lyhyen merkinnän – kunnes vain hän itse oli jäljellä.
Piirityksestä evakuoitu Tanja menehtyi kuitenkin pian nälästä aiheutuneisiin
komlikaatioihin, mutta päiväkirja säilyi eräänä piiritysajan
järkyttävimpänä dokumenttina.

Sen arvon ymmärtää vierailemalla vaikkapa Pietarin Piskarevskin
hautausmaalla, jonne on haudattu reilut puoli miljoonaaa piirityksen uhria.

Kalle Kniivilä on Ruotsissa asuva toimittaja ja Venäjään erikoistunut
tietokirjailija. Idea Tanjan katu-kirjaan lähti Tanja Savitsevan kotitalon
asukashistoriasta, mutta laajeni sitten Toisen linjan muihinkin osoitteisiin.
Hyvä niin, sillä samalla syntyi upeaa arkihistoriaa Pietarin Vasilinsaaren
asukkaiden elämästä sadan vuoden ajalta. Kysymyksessä on dokumentaarinen
teos, joka perustuu paljolti eri ikäisten asukkaiden haastatteluihin. Muina
lähteinä Kniivilä on käyttänyt useampaa tunnettua venäjänkielistä
Pietarin ja Vasilinsaaren historiaa käsittelevää teosta.



Kuva: Sotilaita marssimassa Petrogradissa lokakuussa 1917.

Tanjan katu etenee kronologisesti kymmenvuosittain. Kniivilä aloittaa tarinansa
Lokakuun vallankumouksen (1917) vähemmän tunnetuista puolista, esimerkiksi
kapinallisten matruusien hillittömästä juopottelusta ja ryöstelyistä.
Talvipalatsin valtaus ei oikeasti ollut mikään massojen rynnäkkö, jona se
esiintyy Sergei Eisensteinin elokuvassa. Montakaan laukausta ei ammuttu eikä
Nevan toisella puolella Vasilinsaarella juuri ollut joukkokokouksiakaan.

Vuosi 1927 on Tanjan kadulla toiveiden aikaa: uusi talouspolitiikka (NEP) sallii
pienyritykset ja kaupustelun ja elämä palaa raiteilleen sisällissodan
kauheuksien jälkeen. Moni Toisen linjan asukas ajatteli tuolloin, että pahin
aika, nälkä ja vihanpito olivat takanapäin. Mutta toisin kävi. Vuosi 1937
muuttaa lopullisesti kaiken. Suuri Terrori alkaa ja mustat autot kulkevat
yössä vieden ison osan Tanjan kadun asukkeja leireille tai teloitettavaksi.
Väärä sukunimi tai syntyperä riittää tuomioon. Terroria seuraa pian toinen
maailmansota, saksalaisten Operaatio Barbarossa, Leningradin piiritys, nälkä,
kylmä ja uudet vainajat.

Tanja Savitševan muistivihkoonsa tekemät lyhyet merkinnät kertovat hänen
perheenjäsentensä kohtalosta:

Ženja kuoli 28. joulukuuta klo 12.30 aamulla 1941
Mummo kuoli 25. tammikuuta klo 3 päivällä 1942
Lera kuoli 17. maaliskuuta klo 5 aamulla 1942
Vasja-setä kuoli 13. huhtikuuta klo 2 yöllä 1942
Ljoša-setä kuoli 10. toukokuuta klo 4 päivällä 1942
Äiti 13. toukokuuta klo 7.30 aamulla 1942
Savitševit ovat kuolleet
Kaikki ovat kuolleet
Vain Tanja on jäljellä»

Sodan raunioita raivataan pitkään Vasilinsaarella, mutta lopulta päästään
rakentamaan uuttakin. Leningradin esikaupunkeihin nousee pikavauhtia
kerrostaloja, jonne muuttoliike Toisen linjan kommunalkoistakin alkaa ja kiihtyy
1960-luvulla.

Mutta jo vuosi 1957 aloittaa aivan uuden aikakauden. Sputnik kiertää maapalloa
ja 1961 Vasilinsaarella riemuitaan Juri Gagarinin avaruuslennosta. Leonid
Brezhnevin johtama Neuvostoliitto on hetken voimissaan, mutta 1977 eletään jo
selvää pysähtyneisyyden kautta.



Kuva: Kansa hurraa Gagarinille.

 

Vuonna 1987 uutta suuntaa näyttää Mihail Gorbatshov. Kaikki eivät ole silti
tyytyväisiä perestroika-ajan kieltolakiin eivätkä sittemmin Boris Jeltsinin
johtamiseenkaan. ”Privatizatsija” ja kaikenlainen keinottelu käynnistyvät,
asuntokauppa ja rakentaminen alkavat ja ulkomaalaiset autot täyttävät
Vasilinsaaren. Ulkomaiset elokuvat ja tavararöykkiöt vyöryvät myymälöihin,
mutta rahaa Tanjan kadunkin asukkailla on niukasti. Joku sentään rikastuu
kiinteistöjä välittämällä. Vuotta 1997 seuraa sitten inflaatio ja lyhyt
lamakausi.

Vuonna 2007 eletään jo Vladimir Putinin aikaa ja usko tulevaisuuteen palaa,
kun öljystä ja kaasusta saadaan kelpo maailmanmarkkinahinta. Tšetšenian
sodat on käyty ja Georgian sodasta, Ukrainasta tai Krimin tapahtumista ei
vielä tiedetä. Elintaso nousee ja vaurastuminen näkyy vähitellen
Vasilinsaarellakin. Osa Toisen linjan asukkaista muuttaa muualle, osa ei halua
jättää rakkaita maisemia – koteja, katuja, kapakoita ja kauppoja.

Mielenkiintoista olisi ehkä ollut lukea myös Putinin vaiheista Toisella
linjalla. Siellähän tuleva presidenttikin vietti monta vuotta 1990-luvulla.
Kniivilä ei Putiniin puutu, mikä voi olla hyväkin ratkaisu. Kysymyksessä kun
ovat tavalliset ihmiset ja tavallinen arki, läpileikkaus Pietarin ja
Vasilinsaaren elämästä sadan vuoden ajalta. Tanjan katu huipentuu
vappukulkueeseen 2017.

Hieman lyhyempi versio arvostelusta julkaistiin Karjalainen -lehdessä
4.10.2017.

   

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/