[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Amerikansuomalaiset Neuvosto-Venäjää teollistamassa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Jari Nikkola <jarinik at utu.fi> FM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, Yleinen
historia
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Lahti, Vesa-Matti: Siperia kutsuu! Kansainvälisen Kuzbas-siirtokunnan ja sen
suomalaisten tarina 1921-27. Into Kustannus, 2017. 233 sivua.


Amerikansuomalaiset Neuvosto-Venäjää teollistamassa
---------------------------------------------------------

Vesa-Matti Lahden tutkimus Etelä-Siperiassa sijainneen Kuzbasin teollisen
siirtokunnan vaiheista 1920-luvulla esittelee Neuvosto-Venäjän teollistamiseen
liittyvää siirtolaishistoriaa. Tarinalla oli katkera loppunsa ideologisten ja
poliittisten haasteiden kasautuessa mutta Lahti kokoaa historiallisista
johtolangoista varsin mielekkään ruohonjuuritason näkymän aiheeseen. 

 

Amerikansuomalaisten niin sanotun "Karjala-kuumeen" tutkimuksen yhteydessä
nousee usein esiin kysymys lähtijöiden motivoitumisen luonteesta. Tai
paremminkin siitä, mikä motivoi lähtijöitä niin voimakkaasti, että
lähtöä tehtiin jopa perhekunnittain ja jopa kerääntynyt omaisuus
kokonaisuudessaan realisoiden, "valmiista elämästä" kohti suurta tuntematonta
loikaten. Takaisinhan palattiin usein tyhjin taskuin, jos edes palattiin.

Veli-Matti Lahden tarjoama taustaselitys on pitkälti sama kuin
Karjala-tutkimuksissa aiemmin mutta kenties hieman syvennettynä. Uutta maailmaa
lähdettiin rakentamaan radikaalin sosialistisen ideologian huumassa, olihan
kohteena Neuvosto-Venäjä ja sen teollistaminen uhrauksista välittämättä.
Myös kansainväliset rahoittajat ja kansainväliset työläiset olivat
talkoisiin aluksi hyvinkin tervetulleita. Etnisiin vähemmistöihin ja muihin
uhkaaviksi koettuihin väestöryhmiin kohdistuneet asenteet "työväestön
paratiisissa" kiristyivät vasta 1930-luvun edetessä. Lopulta asetelmasta tuli
Karjala-tutkimuksesta tunnetulla tavalla dramaattinen.






Kuva: Uutisia British Columbia Federationist lehdessä 1922. Aleksandr Deineka.
Antakaamme proletaarisia kaadereita Uralo-Kuzbassiin! juliste, 1931.

Ideologia veti kiristynyt ilmapiiri työnsi

Lahti tutkii kirjassaan Karjala-kuumetta edeltänyttä muuttoliikettä
Etelä-Siperiassa sijainneeseen Kuzbasin teolliseen siirtokuntaan. Hänen
lisämausteensa tutkimushistoriaan on, että ideologisen vetovoimatekijän
ohella muuttovirralle oli olemassa myös selkeä työntävä tekijä. Moni
amerikansuomalaisista lähtijöistä oli sitoutunut anarkosyndikalistiseen
Industrial Workers Of The World -liikkeeseen (IWW), jonka elintila
Yhdysvalloissa alkoi vähentyä yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristyessä.
Lähtöön oli tätäkin kautta helppoa motivoitua. Romantisoitu käsitys
uudesta siirtokunnasta:

Se on niin suuri ja ihmeellinen mahdollisuus, että se salpaa hengen. Aivan kuin
pyydettäisiin ryhtymään uuden Amerikan perustajaksi

… kuten siirtokunnan esittelykirjasessa kuvailtiin, ennakoi työväestön
ehdotonta valtaa ja vapautusta työttömyyden ja toimeentulovaikeuksien pelosta
mikä omalla perusinhimillisellä tavalla lisäsi lähtöhalukkuutta arkisesta
peruselintasostakin alkuun tietoisesti tinkien.



Kuva: Kolmas ryhmä Kuzbas-siirtokuntalaisia saapui laivalla Pietariin
kesä-heinäkuun vaihteessa 1922.

Wobbly-aspektilla (IWW:n kannattajia kutsuttiin "wobblyiksi" amerikkalaisessa
kielenkäytössä) Lahti selittää myös esiin tulleet hankaluudet ja
vastarinnan muodostumisen uusissa olosuhteissa. Toisin kuin ennakko-olettama
antoi ymmärtää, valta monikansallisessa siirtokunnassa ei lopulta langennut
suorana toimivaltana työläisille vaan työyhteisöissä alettiin suosia
kommunistisempaa kuria ja hierarkiaa, jossa vallankäytöstä vastasivat
erilaiset väliportaan toimihenkilöt. Usein vallankäyttöön liittyi myös
rasismia ja syrjintää vieraita kansallisuuksia kohtaan. IWW:n toimijoiden
anarkosyndikalistisessa ideologiassa myöskään tasapalkkausideasta luopuminen
osaamisen/hierarkisen sijoittumisen mukaan porrastettuna järjestelmänä ei
saavuttanut täyttä hyväksyntää.

"Maailman työläiset yhdistykää. Ja tulkaa sitten jaetuksi seitsemääntoista
kategoriaan", kuten siirtokunnan IWW:läinen satiirikko Harry Sussman irvaili.

Realistinen ja puolueeton kuvaus



Kuva: Kuzbasin teollisuusrakennuksia 1920-luvulla. Kuva AllDesign, Documentary
film “For a New World” sivusto.

Lahden tutkimuksen ansioihin kuuluu varsin realistisenoloisen kuvauksen
antaminen vallinneista olosuhteista. Hän ei romantisoi siirtokunnan oloja,
mutta ei myöskään pyri korostamaan negatiivisia seikkoja inhorealistisessa
hengessä. Lahti ei teoksessaan ota kantaa mihinkään ideologiseen tai
poliittiseen ilmansuuntaan, mikä lisää vaikutelmaa onnistuneesta
kirjallisesta tutkimusmatkasta. Amerikkalaiseen kielenkäyttöön
eteläsiperialaisesta utopiakokeilusta jäi kuzbasing-verbi, jolla kuvataan
asioiden tekemistä muun kuin rahallisen motivaation vuoksi. 



Kuva: Amerikkalaisia työläisiä Kuzbasissa. Kuva AllDesign, Documentary film
“For a New World” sivusto.

Amerikansuomalaisten tarinan ohella Lahti kuljettaa tarinaa yleisamerikkalaisen
näköalan kautta. Kirjan päähahmo on hänen isoisänsä, suomalaistaustainen
Richard Lahti, jonka pitkään pimennossa olleista päiväkirjoista tutkimus sai
2000-luvun alussa motivaationsa. Toinen kirjan avainhenkilöistä on
yhdysvaltalainen Ruth Kennell, joka toimi siirtokunnassa kirjastonhoitajana.
Kahden toisistaan poikkeavan ideologisen viitekehyksen kautta tarinaan saadaan
miellyttävää lisäväriä. Amerikansuomalaisten korostunut huomioiminen
teoksessa on hyväksyttävää, sillä arvioiden mukaan siirtokunnan
kuudestasadasta työntekijästä noin sataviisikymmentä oli
suomalaistaustaisia.

Valtasuhteita ja työoloja koskevan analyysin ohella Siperia kutsuu! on
mielenkiintoinen ruohonjuuritason tarina Neuvosto-Venäjän sadan vuoden
takaisesta teollistamisesta. Tarina on kiinnostava myös fossiilisten
polttoaineiden tuottamisen historian näkökulmasta, jolla on merkitystä
nykyäänkin: Kemerovon alueelta tulee edelleen merkittävä osa Suomen
käyttämästä kivihiilestä.

Kirjan lähdemateriaali on runsasta ja sitä on käytetty esimerkillisesti.
Tyylillä toimitettua kirjaa on helppoa suositella kaikille siirtolais- tai
poliittisesta historiasta kiinnostuneille lukijoille

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/