[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kirjava kokoelma puolustuspuheita

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Irma Tapaninen <irma.tapaninen at pp.inet.fi> FT, Espoo
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kalemaa Kalevi (toim.): Palava totuus. Historian merkittävimmät
puolustuspuheet. Into, 2017. 265 sivua.


Kirjava kokoelma puolustuspuheita
---------------------------------------------------------

Kalevi Kalemaan toimittamaan teokseen on otettu viitisenkymmentä historian
merkittävintä puolustuspuhetta ja -kirjoitusta. Ne eivät kuitenkaan kaikki
aina sovi ajatukseen rohkeutta vaativasta toisinajattelusta.

”Historia on täynnä rohkeita miehiä ja naisia, jotka ovat uskaltaneet
ajatella, puhua ja kirjoittaa ’väärään aikaan’ ja menettäneet
rohkeutensa vuoksi vapautensa ja jopa henkensä.” Tästä on esipuheen mukaan
kysymys kirjailija Kalevi Kalemaan kokoamassa teoksessa, joka sisältää joukon
historian merkittävimpiä puolustuspuheita ja -kirjoituksia antiikista
nykypäivään. Kirjan otsikko Palava totuus viittaa sekin totuuden
puolustamiseen vaikeissa olosuhteissa. Kuitenkin vain osa kirjan lähes
viidestäkymmenestä tekstistä sopii ajatukseen rohkeutta vaativasta
toisinajattelusta, sillä mukaan on mahtunut koko joukko myös toisenlaisista
lähtökohdista kirjoitettuja puolustuspuheita.

Kalemaa on kerännyt valitsemansa puolustuspuheet ja -kirjoitukset eri
lähteistä, kuten elämäkerroista, puhekokoelmista ja lehdistä.  Osa
kirjoituksista on julkaistu tässä kokoelmassa lyhennettynä. Kirjan lopussa on
kirjallisuusluettelo, mutta alkuperäislähteen mainitseminen kunkin tekstin
yhteydessä olisi palvellut lukijaa. Jokaisen puolustuspuheen yhteyteen on
laadittu lyhyt, mutta informatiivinen esittely, joka asettaa puheen tai
kirjoituksen omaan asiayhteyteensä.  Kokoelma on monipuolinen katsaus
historian erilaisille kiista-alueille, joskin naisten ääni on jäänyt aika
vähäiseksi.  

Kirjaan on valittu teemojen mukaista etenemistä tavoitteleva rakenne. Se ei
toimi, vaan tuntuu joiltakin kohdin jopa kohtuuttomalta. Esimerkiksi
kommunistien avustajana toiminut Martta Koskinen ja näyttelijä-laulaja Zarah
Leander on sijoitettu Tappajat ja joukkomurhaajat -otsakkeen alle. Katsotaanko
heidän olevan vastuussa Stalinin ja Hitlerin hirmuteoista? Teemojen mukaan
etenevä rakenne ei tee eettistä tai moraalista eroa eri lähtökohdista
toimivien puhujien välille, vaan kaikki esiintyvät ikään kuin samalta
viivalta. Näin käy, koska tekstien ryhmittelyssä ei oteta huomioon niitä
olosuhteita, joissa puolustus tai puolustautuminen on aikanaan tapahtunut.



Kuva: Martta Koskinen (1896-1943) poliisin tunnistusvalokuvassa.

Rohkeita toisinajattelijoita ja muita puolustautujia

Rohkeina toisinajattelijoina ja totuuden puolustajina voidaan hyvin nähdä ne,
jotka ovat olleet valmiita pitämään kiinni omasta totuudestaan, vaikka
kuolemaan asti. Heihin kuuluu tietenkin Sokrates, mutta myös kristillisen
alkukirkon marttyyrit. Ennen pitkää kirkko tosin teki parhaansa
tukahduttaakseen totuutta rakastavien ajattelua. Siitäkin Kalemaan teos antaa
monta hyvää esimerkkiä.

Teollistuneella aikakaudella toisinajattelu näyttää kytkeytyneen usein
luokkakamppailuun ja kokemukseen toimimisesta sorrettujen puolesta sortajia
vastaan. Tähän ryhmään kuuluu myös Maiju Lassilan nimellä parhaiten
tunnettu kirjailija-toimittaja Algot Untola, joka sai teloitustuomion
sisällissodan aikana Työmies-lehteen kirjoittamiensa kirjoitusten vuoksi.
Kalemaa tosin on valinnut kokoelmaan Untolan uskontosuhdetta käsittelevän
tekstin, vaikka aito puolustuspuhekin olisi ollut saatavilla.

Rohkeisiin toisinajattelijoihin kuuluvat myös ne lukuisat aikakautensa
valtavirtakulttuuria vastaan kapinoineet, jotka saivat pitää henkensä, mutta
toimivat silti vangitsemisen uhalla. Aina on ollut myös niitä, jotka ovat
käyttäneet vaikutusvaltaansa puolustaakseen vainottuja. Kalemaan teos
osoittaa, että he ovat useimmiten olleet kirjailijoita. Kirjailijoiden
muodostamaan rintamaan tekee poikkeuksen ydinfyysikko Andrei Saharov, joka oli
kotimaassaan arvostettu tutkija, ennen kuin hänestä tuli Neuvostoliiton
tunnetuin ihmisoikeustaistelija ja toisinajattelija.

Kirjoituskokoelman perusteella voidaan havaita, että puolustautumisen tarve
liittyy aina jollain tavoin vallankäyttöön. Alistettujen kansojen
puolustajat, kuten vaikkapa Mahatma Gandhi, Martin Luther King ja Nelson
Mandela, sopivat vielä hyvin kirjan eetokseen.  Sen sijaan syrjäytettyjen
vallanpitäjien kohdalla suhde toisinajattelun ja vallankäytön välillä on jo
suhteellista. Syrjäytettyihin vallankäyttäjiin kuuluvat myös entinen
Gestapo-upseeri Erich Priebke ja Vietnamin sodassa siviilien murhasta syytetty
luutnantti William Calley. Molempien kohdalla suurin rangaistus on ollut maineen
menetys—ja juuri siitä he koettavat puhdistautua.



Kuva: J. Robert Oppenheimer ja Albert Einstein Life-lehden kuvassa 1947.

Muutama kirjan puolustautujista on Galileo Galilein tavoin päätynyt siihen,
että on viisainta antaa vallanpitäjille periksi, vaikka kokisikin olevansa
oikeassa.  Ydinaseita kehittäneet J. Robert Oppenheimer ja Albert Einstein
eivät asettuneet vallanpitäjiä vastaan, vaan päinvastoin heidän
palvelukseensa. Heidän puolustautumisensa suuntautuu yleistä mielipidettä tai
kollegojen kritiikkiä vastaa. Kokoelmassa on myös useita kirjoittajia, jotka
saattoivat toki olla kiistanalaisia ajattelijoita, mutta olivat kuitenkin
ennemminkin aikakautensa valtavirtakulttuurin edustajia kuin
toisinajattelijoita.

Kalemaa on valinnut kokoelmaan myös aika monta kirjallisuuden hahmon
esittämää puolustuspuhetta. Ääneen ovat päässeet esimerkiksi Raamatun Job
ja Rikoksen ja rangaistuksen Raskolnikov. Toisin kuin muut kirjan
puolustuspuheet, ne liittyvät todellisuuteen vain epäsuorasti, ja siksi ne
olisi voinut ryhmitellä erikseen.



Kuva: Justus Sustermans  (1597–1681) Galileo Galilein muotokuva, 1636,
National Maritime Museum Greenwich, London. Wikimedia Commons.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/