[H-verkko] Turku, Väitös: Creation of a Market Place. The Polish Clothing Industry, Soviet Union, and the Rise of Marketing, 1949–1961

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Creation of a Market Place. The Polish Clothing Industry, Soviet
Union, and the Rise of Marketing, 1949–1961 

Turku, Kaivokatu 12
27.5.2017 klo 12:00
---------------------------------------------------------

FM Mila Oiva esittää väitöskirjansa Creation of a Market Place. The Polish
Clothing Industry, Soviet Union, and the Rise of Marketing, 1949–1961
julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 27.5.2017 klo 12
(Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12,
Turku).

Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Malgorzata Fidelis (University of
Illinois at Chicago, Yhdysvallat) ja kustoksena akatemiaprofessori Hannu Salmi
(Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

***

Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja osoittaa, että 1950-luvun
puolivälistä alkaen sosialistissa maissa pienet toimijat saattoivat saada
aikaan merkittäviä muutoksia esimerkiksi kauppavaihdon tuloksissa.
Ulkomaankaupassa yksi vaikuttamiskeino oli mainonta ja markkinointi, jota
harjoitettiin myös sosialistisissa maissa. Puolalaiset valmisvaateviejät
mainostivat ja brändäsivät tuotteitaan 1950-luvun puolivälistä lähtien,
vain hieman länsieurooppalaisia kollegoitaan myöhemmin. Neuvostoliiton
vientimarkkinoilla kulutustuotteiden mainonnasta tuli jopa välttämättömyys,
jonka avulla edistettiin vaihtokauppaneuvotteluja.

Turun yliopiston tiedote 18.5.2017

Usein ajatellaan, että Neuvostoliitto kontrolloi kaikin tavoin sosialistisia
liittolaismaitaan. Mila Oivan väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että myös
pienet maat ja hierarkiassa alemmilla tasoilla olleet organisaatiot kykenivät
vaikuttamaan Neuvostoliittoon ja kauppavaihdon tuloksiin.

– Puolalaiset ulkomaankauppiaat saivat raivattua itselleen tilaa toimia ja
vaikuttaa Neuvostoliiton markkinoihin. Hyödyntämällä alemman tason
organisaatioiden laajenevaa toimintavapautta ja kasvavaa kulutustuotteiden
kysyntää Neuvostoliitossa, puolalaiset onnistuivat laajentamaan
toimintavapauksiaan Neuvostoliiton kulutustuotetuontimarkkinoilla.
Neuvostoliiton viennin kasvu edesauttoi puolalaisen vaateteollisuuden kasvua
yhdeksi Euroopan suurimmista vaatevalmistajista 1970-luvulle tultaessa, Turun
yliopistossa väittelevä Mila Oiva kertoo.

Puolalaisia kauppiaita edesauttoi Neuvostoliiton ulkomaantuonnin
keskusjohtoisuuden käytännön tasolla tapahtunut hajautuminen. Vaikka vuoden
1957 talousuudistusten jälkeenkin taloutta johdettiin puolueen ja valtion
toimesta, käytännössä erilaisia ulkomaankaupan käytännön toimiin –
siihen mitä ostettiin, mistä, miten paljon ja millä hinnalla – vaikuttavia
organisaatioita syntyi useita. Osalle kauppavaihtoon vaikuttaneista
organisaatioista, kuten Neuvostoliiton eri alueiden kauppaorganisaatioille, oli
tärkeämpää saada kauppoihin haluttuja ulkomaantuotteita, kuin huolehtia
Neuvostoliiton kauppavaihdon kokonaistasapainosta. Kun tuontikauppaan ilmaantui
monia erilaisia intressejä, puolalaiset kauppiaat saattoivat hyödyntää
niitä edesauttaakseen omaa vientiään.

– Vaikka Neuvostoliitto oli poliittisesti sosialistisen leirin keskus,
kulutustuotteiden kaupassa Puolan ja Neuvostoliiton suhde muistutti
kolonialistista kauppaa, jossa Neuvostoliitto tuotti raaka-aineita ja osti
valmiita teollisuustuotteita Puolalta, Oiva sanoo.

Mainonta mahdollistui, kun pelon ilmapiiri lientyi

Väitöskirja seuraa käytännön tasolla puolalaisten valmisvaatteiden
valmistusta ja myyntiä ulkomaille hoitaneiden organisaatioiden mainonta- ja
markkinointikäytänteitä suhteessa Neuvostoliiton markkinoihin runsaan
vuosikymmenen ajan. Vaateviejien käytänteissä tapahtui suuri muutos vuosien
1949–1961 välisenä aikana. 1950-luvun alkua leimasi Neuvostoliiton
sanelupolitiikka ja pelon ja byrokratian jähmettämät käytänteet. Tästä
ajanjaksosta ei ole jäänyt juurikaan ulkomaankauppiaiden tuottamia kirjallisia
lähteitä, mikä kertoo siitä, että usein oli turvallisempaa olla
jättämättä kirjallisia lähteitä, sillä pienistäkin virheistä saattoi
joutua suuriin ongelmiin.

– Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 pelon ilmapiiri alkoi vähitellen
lieventyä, ja kaupalliseen toimintaan ilmaantui uudenlaisia käytänteitä.
Mainontaa alettiin pitää kapitalistisen hapatuksen sijaan mahdollisena ja
oikein tehtynä myös hyödyllisenä kaupan edistämisen keinona myös
sosialismissa. Puolalaiset valmisvaateviejät alkoivat mainostaa tuotteitaan
lähettämällä vaatekatalogeja potentiaalisille ostajille ja järjestämällä
muotinäytöksiä messuilla ja näyttelyissä, Oiva kertoo.

Tätä varovaista tiedonlevitystä Puolasta käsin seurasivat keväällä 1958
Moskovassa ja Leningradissa järjestetty puolalaisen muodin muotinäytöskiertue
ja syksyllä 1959 Moskovassa järjestetty Puolan teollisuusnäyttely. Nämä
tapahtumat laajensivat puolalaisten mahdollisuuksia mainostaa tuotteitaan,
tutustua paremmin Neuvostoliiton markkinoiden erityispiirteisiin ja
verkostoitua. Tapahtumat edesauttoivat vuonna 1961 tapahtunutta mainonnan
kietoutumista entistä tiukemmin koko valmisvaatteiden tuottamis- ja
myyntiprosesseihin ja markkinoinnin syntymistä Puolan valmisvaateviennissä.
Puolalaisten tuottoisa myyntimatka Neuvostoliittoon syksyllä 1961 oli
ensimmäinen askel kohti puolalaisten valmisvaatteiden räjähdysmäistä
myyntiä Neuvostoliitossa.

***

FM Mila Oiva on syntynyt vuonna 1977 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Madetojan
musiikkilukiossa Oulussa vuonna 1996. Oiva suoritti korkeakoulututkintonsa (FM)
Turun yliopistossa vuonna 2005. Väitöksen alana on kulttuurihistoria. Turun
yliopiston ohella tutkimus on tehty Aleksanteri-instituutin koordinoiman
Valtakunnallisen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen tutkijakoulun
puitteissa. Oiva työskentelee Aalto-yliopistossa tutkijana.

 


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/