[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kartanon keittiön tuoksuja

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Henna Karppinen-Kummunmäki <hkarpp at utu.fi> FM, tutkija, kulttuurihistoria,
Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kuurne, Jouko: Louhisaaren linnan talousreseptit (n.1770‒1850). SKS, 2017. 183
sivua.


Kartanon keittiön tuoksuja
---------------------------------------------------------

Louhisaaren linnan talousreseptit on lähdeteos, joka vie aikamatkalle kartanon
keittiön saloihin 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen.

Louhisaaren linnan talousreseptit on Jouko Kuurnen toimittama lähdeteos
Louhisaaren kartanonlinnan arkistoista löytyneestä reseptikokoelmasta.
Kustantaja SKS on ottanut teoksesta nyt uuden painoksen. Ensimmäinen painos
ilmestyi vuonna 2008.



Kuva: Reseptisivu. Teoksen kuvatekstissä: ” C.E. Mannerheim (?] 1790-luku?
(ylempi paperilappu). Teoksen kuvitusta.


Kirjan alussa on laajahko lähdekriittinen esittely käsikirjoituksesta, joka
varmasti kiinnostaa erityisesti tutkijoita. Kuurne selvittää, miten
käsikirjoitus on päätynyt Suomen kansallismuseon haltuun ja millä
perusteilla hän on ajoittanut talousreseptit Mannerheim-suvulle kuuluviksi
1700- ja 1800-lukujen taitteeseen.  Reseptien muistiinmerkitsijöiden joukossa
on ollut muun muassa  kreivi Carl Erik Mannerheim (1759‒1837) sekä tämän
Wendla Sofia (os. von Willebrand) (1779‒1863). Johdantoon on lisäksi liitetty
kuvat eri käsialanäytteistä, joita reseptikokoelma sisältää. Kirjan
lopussa on sanasto, kirjallisuus, mittaluettelo, luettelo resepteissä
esiintyvistä kasveista sekä liitteenä kuvaus käsikirjoitusniteen ulkoasusta
ja leimoista.



Kuva: Cajsa Wargin keittokirja, Hjelpreda i hushållningen för unga
Fruentimber, 1755. Wikipedia.

Reseptikokoelma sisältää ohjeita laidasta laitaan. Aluksi on esitelty
nykyajan keittokirjoistakin tutut ruoka- ja leivontaohjeet sekä reseptejä
erilaisten alkoholijuomien valmistukseen ja säilöntään. En kuitenkaan itse
lähtisi näillä tiedoilla reseptejä kokeilemaan. Mittayksiköt eivät ole
kovinkaan tarkkoja ja selkeästi valmistusohjeissa kokki saa luottaa omaan
kokemukseen siitä, mikä parhaiten toimii. Toisaalta leivontaharrastajaa
saattaisi houkutella sitruunakakku, johon tulee pullollinen viiniä
(oletettavasti valkoista), 25 kananmunan keltuaista, kuuden sitruunan mehu ja
kahden raastettu kuori sekä ”riittävästi” hienoa sokeria. Täyte
kaadetaan krokaanitaikinapohjalle, jonka ohjetta ei kokoelmassa valitettavasti
ole.

Ohjeita myös peräpukamiin ja syöpäläisten torjuntaan

Nykykeittokirjoista poiketen, kokoelma sisältää lisäksi erilaisia
kotitalousohjeita muun muassa kynttilöiden valmistukseen, vaatteiden pesuun,
kankaiden värjäämiseen ja syöpäläisten torjuntaan. Lisäksi on paljon
hoito-ohjeita ja lääkereseptejä niin aikuisille, lapsille kuin eläimillekin.
Erityisesti vilustumiseen (vilutautiin) ja peräpukamiin löytyy useampikin
hoitokonsti. Mitähän tästä voi päätellä reseptien kirjaajien
terveydentilasta?

Muutaman mielenkiintoinen kuriositeettikin löytyy. Kreivi Nils Bielken
eliksiiri on

”melko hyvää muistin parantamiseen ja kaikkien muiden sisäelinten
vahvistamiseen, se puhdistaa verta, avaa henkeä, pitää hyvässä kunnossa ja
antaa pitkää ikää. Jumalan avulla.” (s.142)

Oikea ihmelääke siis! Toinen kaikki ongelmat ratkaiseva lääke on
luonnollisesti salmiakkia sisältävä Elämän eliksiiri (s.146‒147). Näille
ohjeille on tietenkin helppo naureskella, mutta kun ottaa huomioon, miten hyvin
lääketeollisuudella tänä päivänä menee, voi vain todeta, että ihmisten
usko lääkkeiden voimaan on jopa kasvanut muutamassa sadassa vuodessa. Kukapa
ei olisi nähnyt mainoksia, joissa ratkaistaan kaikki ongelmat ottamalla pilleri
purkista?

Sukupuolihistorioitsijana kiinnitin huomiota vielä yhteen erikoiseen reseptiin,
joka on otsikoitu ”Hyödyllinen ohje noin 15-vuotiaiden tyttöjen
sairasteluun”. Salviasta, rosmariinista, kehäkukista ja peltomintusta
keitetään yrittiseos, joka juodaan lämpimänä ennen nukkumaan menoa. Vielä
varmuudeksi otetaan lämmin jalkakylpy ja mennään nukkumaan sukat jalassa.
Koska tätä lääkehoitoa täytyy suorittaa neljä päivää ennen ja jälkeen
täyden kuun, on oletettavaa, että kyse on kuukautisvaivojen (tai vuodon
puutteen) hoitamisesta.



Kuva: Punaviinimarja (Riber rubrum) Svensk botanik teoksesta 1804. Teoksen
kuvitusta

Kirjan ulkoasu on varsin herttainen: hieman reilu A5-kokoinen kansi on
kermanvärinen ja sitä koristavat piirretyt kasvien ja marjojen kuvat.
 Kuvitus on muutenkin runsas ja se tukee hyvin tekstisisältöä.  On
ilahduttavaa, että kirjaa toimitettaessa on satsattu värikuviin. Kuvatekstit
valottavat aikakauden arkielämää, ja ne tukevat hyvin muuta tekstiä. Kirja
on varmasti mielenkiintoinen elämys niin tutkijoille kuin ruokakulttuurista
kiinnostuneille.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/