[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius <pentti.stranius at telemail.fi> Kirjailija. Tutkija-toimittaja.
Freelancer, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Lotta Lounasmeri & tutkijaryhmä: Vallan ihmeellinen Kekkonen. Katse erääseen
presidenttiin. Into Kustannus Oy, 2016. 224 sivua.


Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen
---------------------------------------------------------

Urho Kaleva Kekkosesta (1900-1986) on vuonna 2016 keskusteltu ja kirjoitettu
tavallista enemmän – tulihan kuluneeksi 60 vuotta siitä kun UKK valittiin
presidentiksi ja 30 vuotta UKK:n kuolemasta. Vallan ihmeellinen Kekkonen on 
mediatutkija Lotta Lounasmeren & naistutkijaryhmän puheenvuoro, jossa
keskitytään paljolti UKK:n myyttisen sankariroolin rakentumiseen mediassa,
televisiossa ja lehdistössä.

Vuonna 2016 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä kun UKK valittiin presidentiksi ja
30 vuotta hänen kuolemastaan.

Vallan ihmeellinen Kekkonen -kokoelmateoksessa asialla ovat ”Kekkoslovakian”
naiset. Kyse ei ole mistään paljastuskirjasta, missä UKK:n naissuhteet
olisivat pääosassa. 1970-luvulla syntyneet mediatutkijat ja historioitsijat
esittelevät paljolti poikkeavia näkökulmia, joihin sisältyy ripaus
feminismiä ja muita tuoreita ajatuksia ajasta, josta moni ei muista tai tiedä
mitään.

Tutkijat todistavat monin tavoin, että UKK ei rakentanut ”Kekkoslovakiaa”
ilman tukijoukkoja, vaan osasi verkostua jo silloin kun somesta tai netistä ei
ollut tietoakaan. Ympärillä hääri aina useampi kerros samanmielisiä, jotka
hyötyivät hallitsijan vahvuuksista tai heikkouksista. Tosin, 1970-luvun
lopulla UKK oli aika yksin, sairas ja vainoharhainen, oman Suuren Egonsa
suojelija.

Kirjan on toimittanut mediatutkija Lotta Lounasmeri. Tutkijaryhmään kuuluvat
historioitsija Ainur Elmgren, folkloristi Niina Hämäläinen, historioitsija
Kati Katajisto, mediatutkija Laura Saarenmaa ja media-antropologi Johanna
Sumiala.



Kuva: Kirjan kannessakin oleva kuva 73-vuotiaasta Urho Kekkosesta balettitossut
jalassa Eero Aarnion pallotuolissa ilmestyi VIP-lehden joulunumerossa 1973.

Lotta Lounasmeren ja yhteisartikkeli ”Jäähyväiset suurelle johtajalle”
käynnistyy UKK:n hautajaisista 7.9.1986. Mediatutkijat analysoivat hienosti
lehtien ja television antia suru-uutisen ja -ajan ympärillä. Myytin
rakentaminen ei paljon poikkea siitä, mihin itänaapurissa oli totuttu
johtajien kuollessa. Lepikon torpan Kansanmies-Kekkonen nostetaan kuollessaan
Suomen viimeisten suurmiesten joukkoon.

Kekkonen – kalevalainen sankari

Niina Hämäläinen, Kati Katajisto ja Laura Saarenmaa pohtivat presidentin
tietä sankariksi: osin hallitsijaa Kalevalan Väinämöiseen verraten ja
eepoksen taruun turvaten, osin ”tohvelisankarinakin”, mutta useimmiten
fyysisyyttä ja voimaa korostaen. UKK saattoi vielä vanhetessaankin hypätä
kuusi porrasta kerrallaan – hiihtää, juoda, saunoa ja laulaa lähipiirinsä
suohon, kiivetä palmuun, pyydystää Pietarin kalansaaliin, pelastaa maansa
Kremlissä ja nolata samalla vastustajansa myllykirjeillään. Hän myös osasi
hyödyntää oman kuvansa eräänlaisena ”alfauroksena” niin
kampanjaelokuvissa, dokumenteissa kuin miestenlehdissä.

Vaikka monien kirjoittajien osuudessa vilahtelevat myös UKK:n luomat
henkilökohtaiset suhteet Neuvostoliittoon ja mahdolliset presidentin
manttelinperijät, tämä puoli ”Kekkoslovakiaa” jää kuitenkin
vähemmälle. Se ei ole ollenkaan puute, koska viisi kirjoittajaa tuovat kukin
vuorollaan aina jotakin uutta ja usein kriittistä aineistoa siihen
maskuliiniseen vallankäyttöön, joka oli ominaista juuri
”Kekkoslovakiassa”. Onkohan siitä – hyvä veli-verkostoista,
saunaseuroista vuorineuvoksista ja kabinettipolitiikasta – vieläkään eroon
päästy? Kysyn vain? Mediaa tutkimalla ”Kekkoslovakian naiset” ovat ainakin
päässeet hyvin jyvälle siitä mitä vallan ytimessä sattui ja tapahtui –
ja kuinka UKK valtaansa käytti. Toki he näkevät myös UKK:n ulkopoliittisen
linjan ja Kekkoslovakia-Suomen hyvätkin puolet eivätkä yritä
jälkiviisastella, eivät ainakaan liian räväkästi.

Vallan ihmeellinen Kekkonen päättyy mainioon sarjakuvaan. Sen piirtäjä,
Ruotsissa syntynyt Ainur Elmgren pistää ”Kekkoslovakian” historian
paikalleen sopivin ironisin, mutta historiatietoisin kuvin.

 

 

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/