[H-verkko] Jyväskylä, Väitös: "L'histoire du livre saami en Finlande: ses racines et son développement de 1820 à 1920

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: "L'histoire du livre saami en Finlande: ses racines et son
développement de 1820 à 1920

Jyväskylä, Mattilanniemi 2
17.2.2017 klo 12:00
---------------------------------------------------------

FM Sophie Alix Capdevillen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "L'histoire du
livre saami en Finlande: ses racines et son développement de 1820 à 1920"
tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Håkan Rydving (Bergenin
yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Outi Merisalo (Jyväskylän
yliopisto). Väitöstilaisuudessa käytetään suomea ja ranskaa.

Tutkimus tarkastelee ensimmäisten Suomessa julkaistujen saamenkielisten teosten
historiaa. Capdeville soveltaa ranskalaisten kirjahistorioitsijoiden
monitieteistä lähestymistapaa ns. pienen kirjakulttuurin tutkimukseen. Ote
mahdollistaa kirjahistorian tutkimisen Ruotsin vallan ajalta itsenäisyyden
alkuvuosiin saakka (1820–1920) ja suhteuttaa saamen kirjahistoriaa suomalaisen
yhteiskunnan kehityskaariin ja enemmistön kirjahistoriaan.

Suurin osa ajanjakson saamenkielisistä painetuista teoksista oli
käännöksiä. Vaikka ensimmäiset saamenkieliset teokset julkaistiin jo1619,
ne eivät soveltuneet käyttöön kaikkialla Ruotsissa, sillä alueella oli
käytössä useita eri saamen kieliä. Tuolloin ehdotettiin myös käännösten
tekemistä useammalle saamen kielelle, mutta tämä ehdotus sivuutettiin.
Muutamat papit yrittivät myös jo 1700-luvun alussa tukea saamen kielen
käyttöä katekismuksen opetuksessa, mutta Kemin Lapin papisto kielsi tämän
1760-luvulla.

Saamenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen kehittyikin varsin hitaasti ja
katkonaisesti. Suomen puolella ensimmäiset kirjat ilmestyivät vasta 1825.
Samaan aikaan kun suomenkielinen kirjallisuus kehittyi huomattavasti 1800-luvun
mittaan, saamenkielisen kirjakulttuurin kehittymiselle ei löytynyt tukea –
huolimatta muutamien harvojen kirkonmiesten sitä puolustavasta kannasta.

Saamen kirjakulttuuri alkoikin kehittyä vasta siinä mielenkiintoisessa
vaiheessa, jolloin uudet liikkeet ja aatteet voimistuivat suomalaisessa
yhteiskunnassa. Fennomaanit saivat yhä enemmän kannatusta ja samalla
kehitettiin uusia tutkimusalueita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustettiin
1831 ja Suomalais–ugrilainen Seura vuonna1883. Molemmat seurat edesauttoivat
omalla tavallaan saamen kirjakulttuurin kehitystä. Kotiseutututkimus
käynnistyi 1890-luvulla ja kehittyi edelleen 1900-luvun alussa. Myös se avasi
kanavia uusille aatteille ja tuntemattomille kulttuureille, esimerkiksi
saamelaisuudelle.

Väitöskirjassa esitellään saamenkielisten teosten eri lajeja ja
saamenkielisen kirjahistorian tekijöitä: kääntäjiä – jotka useimmiten
olivat pappeja – ja heidän kielimestareitaan. Tutkimuksessa tarkastellaan
myös teosten painajia ja kustantajia. Papit ja heidän saamelaiset avustajansa
esitellään erikseen ja näin pyritään osoittamaan saamelaisten keskeinen
rooli.

Väitöskirjassa sovelletaan Deleuzen ja Guattarin pienen kirjallisuuden teoriaa
ja siihen pohjautuvaa Gobard’in tetralingvistista lähestymistapaa.
Tutkimuksessa hahmotellaan saamen kirjahistorian vaiheita: historia alkaa
ulkomailla käytössä olleiden teosten käännöksistä, mutta siirtyy hitaasti
Suomessa painettujen teosten saamennoksiin. Samalla osoitetaan, miten muutamien
harvojen saamelaisten ääni nousee kuuluviin ja miten he ottavat kantaa aikansa
kirjakulttuurin ongelmiin.

Lisätietoja: 

Sophie Alix Capdeville, soalcapd at jyu.fi, 050 462 7264

tiedottaja Anitta Kananen tiedotus at jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

Sophie Alix Capdeville valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna
1991 INALCOssa (Pariisi) pääaineenaan suomen kieli ja kulttuuri (Diplôme
supérieur de finnois). Filosofian maisteriksi hän valmistui Helsingin
yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan kotimainen (suomalainen) kirjallisuus.

Capdeville työskenteli Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen
kirjastossa vuonna 1995 ja kielten laitosten kirjastossa 2001–2002. Hän
opiskeli pohjoissaamea Kautokeinon saamelaisessa korkeakoulussa kesinä 2001 ja
2002. Lisäksi hän on toimittanut Fellmanin suvun Lapponica-kokoelman luettelon
vuonna 2001 ja osallistunut Venäjän Lapin alueella kirjoitettujen
matkakirjojen käsikirjoitusten julkaisuprojektiin. Käsikirjoitukset
ilmestyivät 2005.

Julkaisutiedot

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 304, 367
s., University of Jyväskylä, ISSN 459-4323, ISBN 978-951-39-6945-5, ISBN
978-951-39-6946-2 (pdf). Linkki väitöskirjan PDF-versioon:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6946-2

 


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/