[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Poimintoja Siirtolaisuusinstituutin vuoden 2017 julkaisutarjonnasta

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Jari Nikkola <jarinik at utu.fi> FM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, Yleinen
historia
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Söderling, Ismo: Pesäpalloilua maailmalla - Siirtolaiset kertovat.
Siirtolaisuusinstituutti, 2017. 166 sivua.
Zlobina, Vieno: Heidän ihanteensa murskattiin (Their Ideals Were Crushed: A
Daughter's Story of the Säde Commune in Soviet Karelöia). Kääntänyt
Häkkilä, Terttu; Viitanen Marjatta; Niemi, Marjatta; Lindell Kati; Vitie,
Kari; Huuska, Veikko; Kamppinen Hilkka; Kamppinen, Ossi; Korhonen, Liisa;
Lepola, Outi; Leinonen, Johanna;  Lyytinen, Eveliina; Turjanmaa, Elina.
Siirtolaisuusinstituutti, 2017. 116 sivua.
Laine, Tytti-Maaria: International Degree Students and Graduates. A Follow-up
Study on Employment and Social Integration into Turku. Siirtolaisuusinstituutti,
2017. 48 sivua.


Poimintoja Siirtolaisuusinstituutin vuoden 2017 julkaisutarjonnasta
---------------------------------------------------------

Siirtolaisuusinstituutin tuoreet julkaisut tarjoavat mielenkiintoisia
keskustelunavauksia pesäpalloon, 1930-luvun Karjala-kuumeeseen ja
kansainvälisiin opiskelijoihin, mutta tieteellisellä tasolla ne herättävät
joitain kysymyksiä.

Vuoden 2017 julkaisuista valitsin sattumanvaraisesti tarkasteluun kolme
toisistaan melko kaukana olevaa teosta. Ismo Söderlingin teos käsittelee
nimensä mukaisesti pesäpallon juurtumista suomalaisten siirtolaisvirtojen
mukana uusiin kohdemaihin. Vieno Zlobinan henkilökohtaisia muistelmia ja
tieteellistä tutkimusta yhdistävä teos palaa Neuvosto-Karjalan
Säde-kommuunan traagiseen historiaan 1920- ja 30-luvuilla. Tytti-Maaria Laineen
tutkielma puolestaan selvittää Turussa opiskeleville ulkomaisille
korkeakouluopiskelijoille suunnatun Polku-projektin antia eräänlaisen
väljästi tutkimuksellisen projektiraportin voimin.

Kuningaspallo, baseball ja pesäpallo

Kirjoittajista Ismo Söderling liikkuu julkaisussaan selvästi
mukavuusalueellaan. Pitkäaikaisena pesäpalloaktiivina ja
Siirtolaisuusinstituutin entisenä johtajana (2010-2015) hänen
substanssiosaamistaan lajikulttuurin ja globaalitason siirtolaisuuteen
liittyvän tiedon suhteen lienee turha kyseenalaistaa. Söderling kuljettaa
lukijaa pesäpallon alkuhistoriasta nykyhetkeen varmoin ottein teoksen
esittelyosiossa. Läpikäydyksi tulevat Lauri "Tahko" Pihkalan varhaiset
innovaatiot 1900-luvun alun USA:n matkoilla omaksutun baseballin ja suomalaisen
kuningaspallon syntyhistorian ja yhdistämisen suhteen. Samoin hyvin
todennäköinen ruotsalaisvaikutin suomalaistuneen kuningaspallon ja sen
esiversioiden suhteen nousee kiinnostavasti esille.



Kuva: Keravan Palloseura KooPee:n jäseniä ryhmäkuvassa VR:n tavaramakasiinin
vierustalla 1920-luvun lopulla, 1927–1928. Keravan museo.

Toinen osa kirjasta on raportinomaista selvittelyä pesäpallon nykytilasta
Suomen ulkopuolisilla alueilla. Ilmenee, että vanha pesäpalloalue,
1950-luvulta 1970-luvulle saakka massamäärin suomalaisia siirtolaisia
vastaanottanut Ruotsi, on menettämässä pesiskulttuuriaan suurten ikäluokkien
ikääntyessä. Mielenkiintoisesti erääksi taustasyyksi edessä oleville
synkemmille ajoille on tutkimuksen mukaan luettavissa myös Suomen kansallisen
liiton haluttomuus kansainvälistää lajia, joka trendinä toisaalta oli
havaittavissa jo Pihkalan toimiessa lajin kärkijoukoissa Suomessa.

Toisaalta janan toisessa päässä Intian orastavan pesäpallokulttuurin
muotoutuminen on globaalin ajan ihmetarina sinänsä. Perinteisistä
siirtolaisvirroista poiketen suomalaislaji saapui Etelä-Aasiaan pääosin
YouTuben ja muiden sosiaalisen median kanavien kautta. Kirjassa maalaillaan
pesäpallolle Intiassa lajiromanttisesti suurta tulevaisuutta, ja miksei, laaja
väestöpohja sekä peliin kohdistunut intomieli yhdistettynä suomalaiseen
laji- ja välinetukeen rakentavat helposti ihmeitä.

Silti kirjan tulkinnasta poiketen myös realismille olisi varmasti sijansa.
Baseballin ykkössarja maailmassa, Major League Baseball (USA), on
todennäköisesti edelleenkin potentiaalinen uhka piskuisen sisarlajin
globaalille voittokululle tarjotessaan pesäpallosta poiketen täysin
poikkeuksellisia ansaintamahdollisuuksia. Baseballin dominanssi ja
kansainvälinen ulottuvuus ovatkin jo syöneet pesäpallon suosiota Ruotsissa ja
Virossa, joka vaihtoi liittotasolla lajia jo aiemmin. Kaudella 2017 MLB:ssa
pelasi pelaajia 22 eri maasta yhdysvaltalaisten pelaajien lisäksi. Intian
kohdalla sarake näyttää vielä nollaa.

Ihanteet murskaksi

Vieno Zlobinan teos perehtyy ruohonjuuritasolta Neuvosto-Karjalassa toimineen
(ja alunperin jo Kanadassa perustetun) Säde-kommuunan vaiheisiin. Ontarion
Cobaltissa suomalaiseen siirtolaisperheeseen syntyneen 97-vuotiaan Zlobinan
muistelot perustuvat hänen omiin myöhemmän iän muistoihinsa kommuunan
arjessa ilman varsinaisia päiväkirja- tai muita vastaavia lähteitä. Lisäksi
teosta on täydennetty aiheeseen ja niin sanottuun 1930-luvun Karjala-Kuumeeseen
liittyvällä tutkimusaineistolla. Teos julkaistiin keväällä 2017 sekä
englanninkielisenä että suomeksi siten, että alkuperäisteos on
englanninkielinen.



Kuva: Kommuunan kuoro esiintyi Iljinskijen sahalla. Teoksen kuvitusta..

Kuten professori Peter Kivisto esipuheessaan toteaa, Zlobinan teos on
ainutlaatuinen sikäli, että se kertoo Karjala-kuumeesta kanadalaisista
lähtökohdista. Yleensä vastaavat muistelmat ja tutkielmat on tehty
yhdysvaltalaisesta näkökulmasta Pohjois-Amerikan suomalaissiirtolaisia
koskien. Lisäksi muistelot alkavat jo 1920-luvulta, joka on lajityypissä aina
positiivinen poikkeama hieman taannoisen Etelä-Siperian teollistamiseen
kohdistuneen Vesa-Matti Lahden Siperia kutsuu! -julkaisun tapaan.

Olosuhteiden kehittymiseen ja Neuvosto-Karjalan teollistamiseen liittyvät
vaiheet saavatkin ehdottomasti lisää syvyyttä muistelutyön ajallisesta
varhaistumisesta. 1930-luvulla Neuvosto-Karjalan (ja muidenkin alueiden)
etnisiin vähemmistöihin ja moninaisiin "kansanvihollisiin" kohdistuneet vainot
ja kommuunatoiminnan traaginen alasajo totalitaristisin perustein ovat
laajemminkin ottaen poikkeuksellisen synkkiä vaiheita ihmiskunnan historiassa
(Zlobina menetti itsekin Stalinin puhdistuksissa isänsä). Ja vielä
traagisemmaksi asiantila muuttuu kun tilannetta peilataan 1920-luvun jopa
romanttisia sävyjä saanutta kommuunaidealismia vasten.

Jos siirtolaiset lähtivät pakoon taloudellisen lamakauden ajankohtaan
suhteutettuna sinänsä perustellusti Pohjois-Amerikan "riistävää
kapitalismia" etsien "uudesta Amerikasta" eli Neuvosto-Venäjältä uutta
elämää ja onnea, niin miten ikinä voikaan kuvata menetyksiä, joita he
Zlobinan ja verrokkien antaman tiedon valossa "työläisen paratiisissa"
kommunistisen ideologian puitteissa kokivatkaan? Tältä osin keskustelu
varmasti jatkuu Suomessa ja muualla. Ja ennen kaikkea, sen tuleekin jatkua.
Etenkin nyt kun Zlobinan kaltaiset ensimmäisen käden informantit alkavat
hiljalleen käydä vähiin.

Kansainväliset opiskelijat Turussa

Laineen julkaisu on kolmikosta selvästi haasteellisin tapaus. Se on EU:n osin
rahoittaman "Polku" -hankkeen ensimmäisen vaiheen eräänlainen loppuraportti.
Projekti pyrki kartoittamaan kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden
opiskeluedellytyksiä Turussa opintojen sujuvuuden ja Turkuun juurtumiseen
näkökulmista. Hankkeen kotisivujen perustella kyseessä on lähinnä
eräänlainen alueen oppilaitoksille ja yrityksille suunnattu
palvelumuotoiluhanke ja ilmeisesti Siirtolaisuusinstituutin mukaan kutsumisen
kautta siihen on haluttu saada jonkinlainen maahanmuuttotutkimuksellinen
lisäulottuvuus. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat olleet Turun kaupunki,
Åbo Akademi, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja
Siirtolaisuusinstituutti.

Se että kansainväliset opiskelijat toivovat tutkimuksen mukaan lisää
edistynyttä suomenkielistä kielenopetusta opinahjoihinsa selvitäkseen
pääosin suomenkielisestä luento-opetuksesta on tietenkin olennainen (ja
integroitumishalukkuuden kannalta rohkaisevakin) tieto mutta muuten tutkimusten
selvitykset kulkevat suomalaisen maahanmuuttoon liittyvän bulkkitutkimuksen
linjoilla jopa maksimaaliseen kliseeseen asti. Varsinainen analyysi jää kovin
ohueksi ja romantisoivaksi. Kansainvälisten opiskelijoiden ylle lyödään
perinteinen "kulttuurin rikastuttamisen" aura jo ensimmäisen osan johdannossa
(tutkimus ja sen tässä esillä oleva jatko-osa ovat tarvittaessa ladattavissa
Siirtolaisuusinstituutin kotisivuilta). Samoin heidän osaamisensa
yhteiskunnalle ja talouskasvulle nähdään kritiikittä poikkeuksellisena,
ovathan he ulkomaalaisia. Jopa kunnat ja valtio ovat tämän "faktan"
tutkimustekstin mukaan unohtaneet vaikka kaiketi tutkimustoimintaa tällä
alueella on jopa reilusti. Kv-opiskelijoiden osaamisen mittaus ja vertailu
muuhun opiskelijakantaan tai laajemmin yhteiskuntaan nähden ei kuulu
tutkimuksen antiin. Mistä nämä "faktat" siis muodostuivat?

Laineen työhön osin liittyen kahden muunkin julkaisun toimitustyö jättää
toivomisen varaa. Söderlingin katsaus on johdannon jälkeen selkeä raakile ja
olisi selkeästi vaatinut lisää aikaa materiaalinkeräämisen ja analyysin
syventämiseksi ennen julkaisemista. Tämän Söderling itsekin myöntää
tekstissään. Miksi siis kiire julkaista keskeneräinen teos? Olen melko varma,
että Turussa kesällä 2017 pelattu kv-pesäpalloturnaus olisi saatu vietyä
läpi ilman hätiköityä tapahtumajulkaisuakin.

Myös Zlubinan teoksessa huolellisempi toimittaminen olisi ollut paikallaan.
Suomenkielisen laitoksen kieli on paikoin melko kankeaa. Kenties jopa
yllättävän laajamittaisena ryhmätyönä tehdyn käännöksen taso
näyttäisi vaihtelevan tekstikokonaisuuden sisällä melkoisesti. Kirjan
metodologiseen luonteeseen myöhäisen iän muistitiedon ja muun aineiston
hieman haasteellisena yhdistelijänä olisi voinut käyttää
asiantuntijapuheenvuoroa. Kenties jopa vertaisarviointia tutkimuksen
tekovaiheissa? Nyt kaikkien kolmen julkaisun tieteellistä painoarvoa nostavat
tukitoimet näyttäisivät jääneen vajaiksi ja julkaisujen vaara jäädä
eräänlaisiksi päiväperhoiksi on turhankin todennäköistä sinänsä
mielenkiintoisista aihepiireistä huolimatta. Siirtolaisuusinstituutin uusissa
vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa nämä ilmeiset puutteet toivottavasti
huomioidaan nykytilannetta paremmin.

 

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/