[H-verkko] Arvosteltavaksi: Kevoa, Viipuria, Museovirastoa ja Pietisiä

To Huhti 27 16:29:20 EEST 2017

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<mailto:agricolan.arvostelut at gmail.com>: ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Hannu Häkkinen, Jukka Kukkonen, Markku Pietinen ja Leena Saraste
Peilissä Pietiset

Peilissä Pietiset kertoo valokuvaajasuvun mielenkiintoisista vaiheista sekä heidän merkityksestään suomalaisen valokuvauksen historiassa. Pietisten kuvallinen perintö muodostaa kansallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Kirjan kuvien kautta piirtyy ainutlaatuinen kuva erityisesti Suomen historian 1930–1940-lukujen ilmiöistä ja tapahtumista.
***
Visa Immonen: Tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa. Muinaistieteellinen toimikunta 1917–1972
Museovirasto 2016, 318 s., ISBN 978-951-616-268-6, hinta 45 € (sis. alv)
Museoviraston julkaisuja 3, ISSN 2243-1357

Museovirasto julkaisee vuosien 2016–2017 aikana neliosaisen kirjasarjan, joka kertoo Suomen muinaismuistohallinnon / Museoviraston historiasta yli 130 vuoden ajalta.
 Sarjan ensimmäisenä teoksena on ilmestynyt, FT Visa Immosen kirjoittama ”Tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa. Muinaistieteellinen toimikunta 1917–1972.”

Muinaistieteellisen toimikunnan, nykyisen Museoviraston edeltäjän, historia heijastelee monin tavoin Suomen itsenäisyyden ajan historian kehityskulkuja. Organisaation vaiheiden lisäksi teos avaa laajempaa näkökulmaa 1900-luvun toimikunnan ja kansallisuusaatteen suhteisiin sekä muihin yhteiskunnallisiin tekijöihin, aikakausien aatevirtauksiin, talouteen ja kulttuuriperintöä tarkastelevien tieteenalojen kehitykseen. Lisäksi kirja piirtää eläviä henkilökuvia kulttuuriperinnön suojeluun voimakkaasti vaikuttaneista persoonista, heidän keskinäisistä suhteistaan ja ristiriidoistaan.

Muinaistieteellisen toimikunnan työtä määritti kaksi ulottuvuutta: työskentely lainsäädännön määrittelemänä valtion virastona eli hallintolaitoksena ja toisaalta toiminta akateemisena tutkimuslaitoksena. Nämä kaksi ulottuvuutta asettuivat myös ristiriitaan erityisesti silloin, kun resurssien vähäisyys pakotti virkamiehet keskittymään hallintotyöhön tutkimuksen kustannuksella. Tutkimuksen asteittainen rapautuminen Muinaistieteellisessä toimikunnassa niveltyi yleiseen yliopiston ja virastojen toimintojen eriytymiseen.

Visa Immonen on arkeologian dosentti, taidehistorioitsija ja tunnettu tietokirjailija, joka on työskennellyt Suomessa, Isossa-Britanniassa sekä Yhdysvalloissa. Tutkimuksissaan hän on käsitellyt erityisesti keskiajan, mutta myös laajemmin historiallisen ajan esineellistä ja visuaalista kulttuuria. Hän on myös julkaissut Museoviraston pääjohtajanakin toimineen Juhani Rinteen elämäkerran.

Museoviraston historiasarjan muut osat kertovat muinaismuistohallinnosta ennen itsenäisyyden aikaa, Museovirastosta vuosina 1972–2015 sekä tänä vuonna sata vuotta täyttävästä Kansallismuseosta. Muut kolme osaa ilmestyvät vuosien 2016–2017 aikana.

***
Lassi Saressalo
Kertomus Kevosta. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet

Kertomus Kevosta on katsaus Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon 60-vuotiseen toimintaan. Teos kuvaa, miten Kevon hengen ja koko tutkimuslaitoksen luojan professori Paavo Kallion haave ja ajatus arktisesta tutkimusasemasta eteni Turun yliopiston hallinnossa, miten aseman rakentaminen alkoi pitkälti yksityisten lahjoitusvarojen tuella, miten asemasta kehkeytyi vuosikymmenten myötä merkittävä kansainvälinen tutkimuslaitos. Siellä tehtyä monipuolista tutkimusta tarkastellaan erityisartikkeleilla ja samalla kuvataan kevolaisten – Kevolla työskennelleitten ja työskentelevien  - työtä ja vapaa-aikaa tuolla yhdellä maailman pohjoisimmalla tutkimuslaitoksella. Lopuksi tarjotaan lukijalle näkymä siihen, mikä tekee Kevosta Kevon – se on Kevon henki.

Lassi Saressalo on Turun yliopiston folkloristiikan dosentti, joka on tuotannossaan perehtynyt erityisesti saamelaiskulttuuriin ja Pohjois-Norjan suomalaisperäisten kveenien kulttuuriseen identiteettiin sekä vähemmistökulttuureihin laajemminkin. Kirjoittajalle tämän teoksen kokoaminen oli seikkailumatka luonnontieteelliseen tutkimukseen ja luonnontieteilijöiden maailmankuvaan.
***
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 19
ARKI, KIKKO, ARTEFAKTI
Ruotsin ajan kulttuurihistoriaa Viipurissa 1300–1710
Toim. Petri Karonen, Pentti Paavolainen, Sanna Supponen Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura Helsinki 2017

Viipurin linna ja sen suojiin rakentunut kaupunki olivat sekä aikalaisille että myöhemmin suomalaisten itseymmärrykselle keskeisiä paikkoja. Antologiassa Arki, kirkko, artefakti eri tieteenalojen asiantuntijat käsittelevät monikulttuurisen ja -kielisen Viipurin historiaa niin henkisen kuin materiaalisen kulttuurin näkökulmista keskiajalta 1700-luvun alkuun. Aiheet liittyvät kirkolliseen ja sivistyselämään, hengellisiin ja maallisiin instituutioihin ja organisaatioihin sekä arjen esineelliseen maailmaan aina yksittäisiin viipurilaisiin toimijoihin asti.
Tekstejä yhdistää pyrkimys sekä ymmärtää että selittää tutkittavia ilmiöitä. Yksittäiset ja kollektiiviset toimijat liitetään laajempaan kokonaisuuteen, jonka tässä tapauksessa muodostaa yhtäältä paikallisesti Viipurin linna ja kaupunkiyhteisö ja toisaalta yhteisöjä ympäröivä ja aikakaudella Itämeren piirissä voimakkaasti vahvistunut ruotsalainen valtiovalta.
Antologian monitieteinen kirjoittajaryhmä koostuu arkeologian, historiantutkimuksen, kirkkohistorian, taidehistorian ja teatteritieteen asiantuntijoista. Antologian toimittaja Petri Karonen toimii Suomen historian professorina Jyväskylän yliopistossa.

Kirja sisältää seuraavat artikkelit:

PETRI KARONEN: Viipurin neljä vuosisataa
JYRKI KNUUTILA & MARKUS HIEKKANEN: Viipurin kirkollinen elämä ja sen vaikutus kirkolliseen kulttuuriin 1200-luvun lopusta vuoteen 1710
SIMO HEININEN: Viipurin lukion lehtorit 1641–1710 TUIJA LAINE: Viipurin kirjallinen kulttuuri vuoteen 1710
PAULA MÄKELÄ & HANNA PIRINEN: Viipurin 1600-luvun jälkipuoliskon profaani esinekulttuuri
VISA IMMONEN: Viipurin kultasepät ja ylellisyyskulutus keskiajalta 1700-luvun alkuun
KUSTAA H. J. VILKUNA: Seikkailija Paul Moij. Viipurin valta- ja vastakulttuurit 1600-luvun jälkipuoliskolla
 ***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20170427/62e6d35b/attachment-0001.html>