[H-verkko] Turku, Studia generalia -luento: Martin Lutherin virret – osa eurooppalaista kulttuuriperintöä

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Studia generalia -luento: Martin Lutherin virret – osa eurooppalaista
kulttuuriperintöä

Turku, Tuomiokirkonkatu 1
24.10.2016 klo 17:00
---------------------------------------------------------

Maanantaina 24.10. klo 17.00 Turun tuomiokirkossa.

Professori Irmeli Helin (Saksan kieli) pitää luennon aiheesta Martin Lutherin
virret – osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Luento on avoin, lämpimästi
tervetuloa!

Abstrakti:
Reformaatio, jonka merkkivuosi on juuri käynnistymässä, puhdisti
kristillistä uskoa erilaisista lieveilmiöistä, joita siihen oli vuosisatojen
saatossa tarttunut. Ennen muuta se kuitenkin nosti kansankielen
jumalanpalvelusten ja muun seurakuntaelämän kieleksi, ja monissa maissa, kuten
Saksassa ja Suomessa, se edisti yhteisen kirjakielen luomista monista eri
murrevariaatioista. Samalla se myös juurrutti jumalanpalveluksiin
kansankielisen virsilaulun. Ensimmäinen kansankielinen virsikirja oli jo
julkaistu 1501, siis ennen varsinaista reformaatiota. Se oli tšekinkielinen ja
sisälsi 88 virttä. Saksassa ensimmäinen saksankielinen virsikirja, Erfurter
Enchiridion, julkaistiin vuonna 1525. Martin Luther ei vielä osallistunut
tämän kirjan kokoamiseen, joskin jo siinä oli hänen virsiään. Vasta neljä
vuotta myöhemmin ilmestyneessä Wittenbergin virsikirjassa näkyi Lutherin
kädenjälki. Siinä oli myös Lutherin esipuhe. 

Luther sanoitti virsitutkija Jennyn (1985: 13) mukaan 45 virttä, joista suuren
osan hän myös itse sävelsi tai ainakin etsi niihin sopivan sävelmän.
Näistä virsistä on lopullisesti kadonnut seitsemän, mutta saksalaisessa
virsikirjassa (EG 1994) niitä on edelleen 36 ja vuoden 1986 suomalaisessakin
sen oman luettelon mukaan 18. Jacobus Finnon ensimmäisessä suomalaisessa
virsikirjassa vuodelta 1583 Lutherin virsiä oli 22, joista suurin osa toki
välikielen kautta käännettyjä. Niistä on säilynyt meille asti 14! 

Lutherin virsistä on tullut osa eurooppalaista ja jopa globaalia
kulttuuriperintöä. Erityisaseman länsimaisessa kulttuurissa on saavuttanut
hänen virtensä Ein feste Burg ist unser Gott, Jumala ompi linnamme. Se
tunnetaan seurakuntalauluna ja kannustavana lauluna kansallisina
kohtalonhetkinä, mutta sitä ovat lukuisat klassisen musiikin säveltäjätkin
käyttäneet teoksissaan, ja pian se kajahtaa jopa upouudessa pop-oratoriossa! 

***
Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies järjestää vuonna 2016
yleisöluentosarjan Kieli, kirjoitus ja pitkä reformaatio. Luentosarja alkoi
viidellä luennolla kevätkaudella, ja jatkuu nyt syksyllä kolmella
luennolla. 

Luentosarja käsittelee kielen, kirjallisen kulttuurin ja uskonnon välisiä
suhteita. Kristinuskossa on Raamatulla ja muilla kirjoituksilla ollut alusti
lähtien keskeinen sija. Raamattua on käännetty eri kielille ja tulkittu eri
tavoin. TUCEMEMSin luentosarjalla perehdymme kirjoittamisen materiaaliseen
kulttuuriin, raamatunkäännösten vaikutuksiin, kääntämisen
kiistakysymyksiin ja raamatuntulkinnan muutoksiin ”pitkän reformaation”
aikana, eli myöhäiskeskiajalta 1800-luvun alkuun.

Luennot järjestetään syksyllä maanantaisin klo 17.00-18.30 Turun
tuomiokirkossa. Luennoille on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Syksyn ohjelma:
26.9. Filosofian maisteri Maria Kallio: Uudelleen käytetyt kirjat?
Keskiaikaiset kopiokirjat reformaation pyörteissä
24.10. Professori emerita Irmeli Helin: Lutherin virret - osa eurooppalaista
kulttuuriperintöä
28.11. Filosofian tohtori Mikko Kauko: Jöns Budde ja hänen kääntämänsä
kirjallisuus

Lisätietoja: Miika Norro, mmonor(at)utu.fi

Tiedustelut: Miika Norro (mmonor at utu.fi), puhelin (02) 333 6902
---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/