[H-verkko] Tampere, Väitös: Kuviteltu minuus – Ihmiskäsityksen murros suomenkielisen kansanosan kulttuurissa 1800-luvun puolivälissä

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Kuviteltu minuus – Ihmiskäsityksen murros suomenkielisen kansanosan
kulttuurissa 1800-luvun puolivälissä 

Tampere, Kanslerinrinne 1
2.12.2016 klo 12:00
---------------------------------------------------------

FM Heikki Kokon väitöstilaisuus

Kuviteltu minuus – Ihmiskäsityksen murros suomenkielisen kansanosan
kulttuurissa 1800-luvun puolivälissä (Imagined self – The selfhood on the
interface between pre-modern and modern)

Väitöskirja kuuluu historian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Laura Stark (Jyväskylän yliopisto).
Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola.

Väitöstilaisuuden kielet ovat suomi ja englanti.

Kuviteltu minuus – Ihmiskäsityksen murros suomenkielisessä kulttuurissa
1800-luvun puolivälissä

Suomenkielisen väestönosan jakama yhteinen ihmiskäsitys poikkesi selvästi
nykyisestä vielä 1800-luvun alkupuoliskolla. Nykyisen kaltaisen
ihmiskäsityksen muotoutuminen kytkeytyy maanlaajuisen suomenkielisen
julkisuuden nousuun 1800-luvun puolivälissä. Laajemmin printtipohjaisen
julkisuuden synnyllä saattoi olla ratkaiseva merkitys koko länsimaiseen
kulttuuriseen tapaan ymmärtää ihminen. Nykyisessä digitaalisen median nousun
aiheuttamassa elämäntavan murroksessa ihmiskäsitys on ehkä määriteltävä
uudelleen.

Heikki Kokon historian alan väitöskirjasta käy ilmi, että suomenkielisessä
kulttuurissa oli vielä 1800-luvun alkupuoliskolla vallitsevana luterilaiseen
kristillisyyteen perustunut esimoderni ihmiskäsitys. Sen tilalle alettiin
omaksua 1800-luvun puolivälissä tieteelliseen ajatteluun perustuvaa modernia
ihmiskäsitystä, joka pääpiirteittäin on yhä vallitsevana länsimaisessa
kulttuurissa. Tämä uusi ihmiskäsitys syntyi alkujaan 1500–1600-luvuilla
tieteellisen vallankumouksen myötä.

Vanhan ja uuden ihmiskäsityksen keskeinen ero oli siinä, että vielä
1800-luvun alkupuolen suomenkielisessä kulttuurissa ihminen ymmärrettiin
nykyisestä poikkeavasta kulttuurisesta kategorisoinnista käsin. Hengen,
ruumiin, sielun tai luonnon kategoriat eivät olleet nykyisen kaltaisia, eikä
ihmisen sisäisiä tai ulkoisia rajoja ymmärretty kiinteiksi tai eheiksi.
Ihmisen ei ajateltu olevan kaikesta irrallinen yksilö vaan eri tavalla osa
kaikkeutta.

Ihmiskäsityksen murroksessa ratkaisevana tekijänä oli 1800-luvun
puolivälissä tapahtunut suomenkielisen julkisuuden ensimmäinen nousu.
Suomenkielisen varhaisen lehdistön erityispiirteenä oli sen vuorovaikutteisuus
– Lehdet eivät olleet pelkästään toimittajavetoisia, vaan niiden lukijat
tuottivat myös suuren osan lehtien sisällöstä. Nämä julkisuuteen
kirjoittaneet ihmiset osallistuivat aktiivisesti tähän suomenkielisen julkisen
sfäärin ensimmäiseen nousuun ja se vaikutti syvästi heidän käsityksiinsä
ihmisestä ja ihmisten välisestä yhteisöllisyydestä.

Julkisuudessa tapahtuneen uudenlaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen myötä
kirjoittajille syntyi ”kuviteltu minuus”. Se tarkoittaa, että kun ihmisten
välinen vuorovaikutus ei enää perustunut ainoastaan kasvokkaiseen
vuorovaikutukseen, niin ihmisen omasta minuudestaan saama palaute ei ollut
enää pelkästään välitöntä. Julkisen sfäärin synnyn myötä ihmisille
syntyi uudenlainen kuva siitä, kuinka heidän kaltaisensa ihmiset elivät
samankaltaista elämää samanaikaisesti ympäri maata. Tämän ylipaikallisen
kuvan syntymisen myötä he alkoivat myös ymmärtää minuutensa uudella
tavalla, koska oma identiteetti alettiin ymmärtää suhteessa näihin
samanaikaisesti eri puolilla maata eläneisiin ihmisiin. Minuus alettiin nyt
kuvitella nykyisen kaltaiseksi eheäksi ja selkeärajaiseksi kokonaisuudeksi –
moderniksi yksilöksi, johon mallit saatiin tuolloin jo olemassa olevasta ja
julkisuuden kautta levinneestä länsimaisesta ajattelusta. Koska
sivistys-kirjoitukset ilmestyivät julkisuudessa, niistä tuli osa kirjallista
kulttuuria, josta seuraavat sukupolvet saattoivat ammentaa ihmiskäsityksensä
rakennusaineita. Näin uudesta minuuskäsityksestä saattoi tulla kulttuurinen
ihmiskäsitys.

Väitöskirja osoittaa, että julkisen sfäärin muodostumisella oli
merkittävä vaikutus suomenkieliseen kulttuuriseen ihmiskäsitykseen. Suomen
esimerkin kautta voidaan myös tulkita, että julkisuuden nousulla ja
”kuvitellun minuuden” -mallilla oli myös laajempi merkitys koko
länsimaisen ihmiskäsityksen läpimurrossa. Aikaisemmissa Suomen historian
tulkinnoissa julkisuuden nousun merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Tämä
tutkimus osoittaa suomenkielisen lehdistön nousun yhteiskunnallisen merkityksen
ja purkaa samalla kuvaa 1800-luvun suomalaisuudesta pelkästään ylhäältä
alas rakennettuna kansallisena projektina. Tutkimus tekee sen tuomalla esille
ruohonjuuritason ihmisten kokemuksen merkityksen uudenlaisen modernin
yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden synnyssä.

Tutkimus nostaa esiin kysymyksen siitä, miten nykyinen informaatioteknologian
murros vaikuttaa ihmiskäsitykseemme ja muihin länsimaisiin vahvoihin
kulttuurisiin kategorisointeihin, kuten hengen ja ruumiin, subjektin ja objektin
sekä luonnon ja kulttuurin dualismeihin. Ovatko nämä printtiteknologian
alkuaikana 1500–1600-luvulla syntyneet länsimaiset kulttuuriset jäsennykset
päivityksen tarpeessa globaalin ja reaaliaikaisen tiedonkulun ja kommunikaation
aikakaudella? Nykyisyydessä ilmenevä populismi, viha ja rasismi sekä eri
ihmisryhmien todellisuuksien pirstaloituminen antavat selviä viitteitä
tästä. 

                                             
******

Heikki Kokko on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen
yliopistossa.

Kokon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2233,
Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0281-8, ISSN 1455-1616.
Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica
Universitatis Tamperensis; 1733, Tampere University Press 2016. ISBN
978-952-03-0282-5, ISSN 1456-954X.

Alkaa: 2.12.2016 kello: 12.00

Paikka: Pinni B-rakennus, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t): Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/