[H-verkko] Arvosteltavaksi: Teoksen kevään 2016 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko><https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko%3E>>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

***
Teoksen kevään 2016 kirjoja

H.K. RIIKONEN • VILLE LAAMANEN
Volga virtaa nyt Moskovaan Olavi Paavolaisen Kirjoituksia Neuvostoliitosta

Olavi Paavolainen (1903–1964) matkusti Neuvostoliittoon kesällä 1939 aikomuksenaan kirjoittaa sen perusteella kirja, kuten hän oli kirjoittanut Saksasta (Kolmannen valtakunnan vieraana, 1936) ja Etelä-Amerikasta (Lähtö ja loitsu, 1937; Risti ja hakaristi, 1938). Neuvostoliiton-matka oli aiemmin kariutunut, mutta lopulta hän sai viisumin. Matka toteutuikin ja ulottui Leningradista Moskovaan, Volgalle ja aina Tbilisiin saakka.

Matkalta kertyneistä kirjoituksista on tähän mennessä tiedetty sangen vähän 1940-luvulla erillisinä julkaistuja tekstejä lukuun ottamatta. Hiljattain on kuitenkin löytynyt kokoelma varsin viimeisteltyjä, juuri kyseistä matkaa koskevia Paavolaisen kirjoituksia ja joukko kiinnostavia fragmentaarisia muistiinpanoja.

Volga virtaa nyt Moskovaan kokoaa kaiken tämän samoihin kansiin, myös jo aiemmin julkaistut tekstit. Lopputuloksena on kiehtova vihje siitä, millainen Paavolaisen itsensä kaavailema Neuvostoliitto-kirja olisi saattanut olla.

Paavolaisen tekstit ovat toimittaneet tutkijat Ville Laamanen ja H. K. Riikonen. He ovat myös laatineet kirjaan taustoittavat artikkelit sekä selitysosion.

Olavi Paavolainen oli suomalainen esseisti, runoilija, radion teatteripäällikkö ja kulttuurivaikuttaja. Hänen tunnetuin teoksensa on sotapäiväkirja Synkkä yksinpuhelu (1946).
***
KATARINA BAER
He olivat natseja

He olivat natseja on toimittaja Katarina Baerin kertomus isovanhemmistaan, ennen muuta isoisästään, josta tuli lapsuuden ja nuoruuden dramaattisten maailmanhistoriallisten tapahtumien myötä Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen jäsen, aatteellinen ja aktiivinen natsi.

Tarina alkaa baltiansaksalaisen Baerin perheen elämästä 1900-luvun alussa. Onnelliselta vaikuttanut tulevaisuus saa uuden suunnan ensimmäisen maailmansodan kauhujen myötä. Sekä vanhempien että lasten kohtalot kääntyvät kohti 1920- ja 1930-lukujen Saksan vaiheita.

Baer kertoo tarinaa sekä aikalaisten että omasta 2010-luvun näkökulmastaan ja ajautuu 1900-luvun mysteereistä kauheimman äärelle. Jää kalvava kysymys: miten oma isoisä saattoi olla mukana siinä kaikessa, vaikka ilmiselvästi oli tietoinen myös natsismin hirveimmästä lopputuloksesta, holokaustista?

He olivat natseja on vangitseva, riipaiseva ja syvästi inhimillinen selonteko menneisyydestä, josta ei itse ole voinut päättää, mutta joka leimaa myös tulevien polvien elämää. Kirja on myös huolestuttavan ajankohtainen nyky-Euroopan kulttuuristen ristiriitojen maailmassa.

Vuonna 2013 HS julkaisi sunnuntaisivuillaan samasta aiheesta Baerin artikkelin "Vaari oli natsi".
***
VESA HEIKKINEN • TAPIO PAJUNEN
Kansalaistaito

Jos politiikan voi sanoa olevan jotain tiettyä, ainakin se on painiskelua ja kamppailua sanoista, merkityksistä ja tulkinnoista. Aatteet, ideat, ismit ja ajatukset ovat yhteiskunnassa ainaisessa liikkeessä ja useimmiten vieläpä lainatavaraa. Puolueet pyrkivät monopolisoimaan ja omimaan itselleen milloin mitäkin iskusanoja. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu tuon tuosta muun muassa sellaisten sanojen kuin rasismi, feminismi ja anarkismi merkityksistä. Myös kansanvalta ja demokratia ovat puhuttaneet sekä perhe, avioliitto ja tasa-arvo.

Voimme toki yrittää ymmärtää yksittäisiä sanasotia, termitaistoja ja merkitysmittelöitä sekä poliitikkojen tai puolueiden välisiä käsitekahnauksia, mutta kokonaan toinen kysymys on tämä: voimmeko ymmärtää politiikkaa, sitä kokonaisuutta, joka näistä jokapäiväisistä ja jatkuvista puhepaineista, tekstitohinoista ja merkityskamppailuista muodostuu?

Tarvitsemme jotain kättä pitempää tähän puheiden ja tekstien ymmärtämisen yritykseen. Tarvitsemme uudenlaista kansalaistaitoa: politiikan ymmärtämisen taitoa.
***
VACLAV SMIL
Sadonkorjuun aikakausi
ILMESTYY 6.5.2016

Se maanpinnan osa, jolla elämä on mahdollista, eli biosfääri, on muodostunut jo neljä miljardia vuotta sitten ensimmäisten yksinkertaisten organismien ilmaantuessa. Lukemattomat lajit ovat sittemmin vaikuttaneet omilla tavoillaan biosfäärin luonteeseen ja tuottavuuteen, mutta yhdenkään niistä jälki ei ole niin huomattava kuin homo sapiensin.

Sadonkorjuun aikakausi on Vaclav Smilin esihistoriasta nykypäivään ulottuva esitys siitä, missä määrin ja miten ihminen on biosfäärin varantoja hyödyntänyt. Smil tutkailee kaikenlaisia luonnonvaroja – energiaa, ravintoa ja raaka-aineita – sekä niiden kaikenlaisia käyttö- ja hankkimistapoja mammutinmetsästyksestä moderniin tehoviljelyyn.

Ilman tämän niin kutsutun biomassan hyödyntämistä ihmisen evoluutiota ja sivilisaatiokehitystä ei olisi tapahtunut. Samanaikaisesti etenkin nykyinen alati kiihtyvä luonnonvarojen käyttö on kuitenkin dramaattisesti muuttamassa koko sivilisaation hyvinvoinnin perustaa.

"Odotan Vaclav Smilin uusia kirjoja enemmän kuin kenenkään muun kirjailijan... Sadonkorjuun aikakausi -kirjassa Smil tarjoaa meille mahdollisimman selkeän ja numeerisen kuvan siitä, miten ihmiset ovat muokanneet biosfääriä." BILL GATESh
 ***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: https://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20160330/71d54000/attachment-0001.html