[H-verkko] Helsinki, Näkökulmia lapsuuteen antiikissa ja keskiajalla

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Näkökulmia lapsuuteen antiikissa ja keskiajalla

Helsinki
4.4.2016 klo 17:15
---------------------------------------------------------

Huhtikuun uuden tutkimuksen-ilta järjestetään 4.4.2016 kello 17.15 Teologisen
tiedekunnan tiedekuntasalissa (vuorikatu 3, 5b kerros, Helsinki) yhteistyössä
keskiajantutkimuksen seura Glossa ry:n kanssa.

Näkökulmia lapsuuteen antiikissa ja keskiajalla

dosentti Ville Vuolanto: Lapset ja asketismi: myöhäisantiikin kirkkoisät ja
jatkuvuusstrategiat

Myöhäisantiikissa asketismi haastoi perinteiset perhe-elämän normit ja
käytännöt. Asiasta käytiin kirkon sisällä kiivasta keskustelua 300- ja
400-luvuilla – historioitsijan kannalta oleellista on, että meille
säilyneitä tekstejä analysoimalla voidaan saada tietoa myöhäisantiikin
perheistä ja lapsuudesta sekä ideologiselta että jokapäiväisen elämän
kannalta. Vuonna 2015 ilmestynyt Ville Vuolannon kirja, Children and Asceticism
in Late Antiquity. Continuity, Family Dynamics and the Rise of Christianity
(Ashgate), on ensimmäinen jossa lapsuuden ja perheen suhdetta asketismiin
tarkastellaan kristillisen ideologian kontekstissa, ja ensimmäinen, jossa
myöhäisantiikin lapsia tarkastellaan perhedynamiikan kautta. Peruskysymyksenä
kirjassa ja illan esitelmässä on, miksi vanhemmat halusivat, että heidän
lapsistaan tulee askeetteja, sen sijaan, että nämä jatkaisivat sukuaan.
Tämän kysymyksen kautta tarkastellaan kristillisen perheideologian kehitystä,
lasten asemaa myöhäisantiikin perheissä, asketismin leviämistä kristinuskon
piirissä, sekä perhestrategioita ja jatkuvuusstrategioita teoreettisina
inhimillisen toiminnan ymmärtämisen apuvälineinä.

FT Sini Kangas: Lapset pyhässä sodassa (n. 1100-1300)

Ristiretkeläisyys vaikutti lapsuuteen sydänkeskiajalla läntisen Euroopan ja
Lähi-idän alueella monin eri tavoin. Lapset osallistuivat ristiretkille
liikkeen alkuvaiheesta asti erilaisissa rooleissa pyhiinvaeltajina, tukijoina,
sivustakatselijoina, pakolaisina ja panttivankeina. Heidän osallisuuteensa
viitataan, usein sivumennen, ristiretkikronikoissa, oikeudellisissa
asiakirjoissa, ristiretkistä kertovissa sankarilauluissa sekä monissa muissa
ristiretkien tutkimuksen kannalta keskeisissä lähderyhmissä.

Ristiretkiliike oli yksi varhaisia eurooppalaisia massaliikkeitä, jonka suosio
lännessä kesti satoja vuosia. Liikkeen kannalta oleellisimpia toimijoita
lasten joukossa eivät niinkään olleet aktiivisesti ristiretkellä sotatoimia
tukeneet lapsisotilaat, kuin suuret massat, jotka kasvoivat aikuisuuteen
yhteisössä, joka tuki taloudellisesti ja henkisesti erityyppisiä
ristiretki-instituutiota. Ideologian jatkuvuuden kannalta lasten ja nuorten
sitouttaminen oli ensiarvoisen tärkeää. Monet tulevista ristiretkeläisistä
syntyivät sukuihin, joissa ristiretkille osallistumisesta muodostui perinne
heti vuodesta 1096 lähtien. Toiset omaksuivat ideologian kirkon opetuksen,
tarinankertojien ja ritarikulttuurin vaikutuspiirissä. Ristiretket synnyttivät
visuaalisesti ja auditiivisesti rikasta kulttuuriperinnettä, joka oli koko
keskiaikaisen yhteisön saatavilla.

Uuden tutkimuksen illat ovat kaikille avoimia esitelmätilaisuuksia, joihin
seura toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin Suomen kirkkohistoriallisen
seuran jäsenet, yliopistolaiset kuin kaikki muut esitelmien aiheista
kiinnostuneet.

Tiedustelut: Sanna Supponen, sihteeri, Suomen kirkkohistoriallinen seura
(info[at]skhs.fi)
---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/