[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n kevään 2016 kirjoja
Tapio Onnela
tapio.onnela at utu.fi
Mon Maalis 14 19:17:47 EET 2016
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X) Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko><https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko%3E>>, jossa ilmoitat kirjan nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kevään 2016 kirjoja
***
Katja Uusihakala; Matti Eräsaari
Ruoan kulttuuri - antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen
Ruoan kulttuuri tarkastelee ruokaa ja syömistä vertailevasta näkökulmasta. Kirjan artikkeleissa kuvataan ja analysoidaan ruokaa ja sen valmistamiseen liittyviä käytäntöjä, ruoan ilmentämiä luokitteluja ja symbolisia rakenteita sekä ruokailun sosiaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja eri puolille maailmaa sijoittuvien etnografisten esimerkkien avulla. Kaukaisten, ei-länsimaisten ja usein eksoottistenkin ruokailuun liittyvien käytäntöjen kautta on mahdollista tarkastella myös omia, itsestään selvinä pitämiämme ruokailutottumuksia uusin silmin. Näin ollen kirja toimii myös johdatuksena antropologiseen tapaan tutkia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä.
Ruoan kulttuurissa tarkastellaan ruokaa sosiaalisen jakamisen ja kommensaalisuuden, hoivan ja huolenpidon, sekä symbolisen merkityksenannon välineenä. Vaikka ravinto onkin inhimillisen elämän ylläpidon kannalta välttämätöntä, kirja lähestyy ruokaa näkökulmasta, jossa sen merkitys ei rajoitu ainoastaan kykyyn ravita ja ylläpitää elimistöjä. Ruokaa tutkitaan pikemminkin symbolisena välineenä ja konstruktiivisena toimintana, jonka avulla rakennetaan ja rajataan henkilöitä, sosiaalisia suhteita ja ryhmiä sekä ilmaistaan kulttuurisia arvoja.
Kirja koostuu johdannosta ja yhdeksästä etnografisesta tutkimusartikkelista, joiden aineistot on kerätty Tansaniasta, Kuubasta, Papua-Uudesta-Guineasta, Argentiinasta, Meksikosta, Indonesiasta, Etelä-Afrikasta, Kiribatilta ja Fidiltä. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa sukupuolittuneita ruokkimiseen ja hoivaan liittyviä käytäntöjä, ruokalahjoitusten merkitystä ihmisten välisten suhteiden rakentamisessa, juomisen symboliikkaa ja ruokiin liitettyjä moraalisia arvoja.
Yhdessä kirjan artikkelit piirtävät kuvan ruoasta ja syömisestä monitahoisina ilmiöinä, inhimillisen elämän aineellisena välttämättömyytenä, jonka avulla ylläpidetään käsityksiä siitä, mikä on hyvää, soveliasta, kohtuullista ja kaunista tutkituissa yhteisöissä.
Kirja on suunnattu paitsi sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan perehtyneelle lukijalle, myös laajemmalle ruoan sosiaalisesta ulottuvuudesta kiinnostuneelle lukijakunnalle. Kirja on kirjoitettu niin, ettei sen lukeminen edellytä antropologisen oppikirjallisuuden laajaa tuntemusta, ja kirjan kukin luku toimii myös omana itsenäisenä esseenään.
***
Markku Soikkeli
Tuttua lemmentouhua - johdatus rakkauskertomusten poetiikkaan, historiaan ja filosofiaan
Tuttua lemmentouhua on ensimmäinen suomen kielinen tutkimus rakkaustarinoiden historiasta, kerrontakeinoista ja tulkintatavoista. Sen tavoitteena on selittää, mihin tarvitsemme tarinoita turhankin tutulta näyttävästä lemmentouhusta ja miten romanttiseen rakkauteen on alettu liittää tiettyjä oletuksia, jotka näkyvät yhä iskelmämusiikissa, elokuvissa, kirjallisuudessa - ja arkisessa puheessamme.
Länsimaisen rakkaustarinan taustalla on moni polvinen, antiikkiin yltävä historia. Monet käsitykset kohtalokkaasta lemmentunteesta taas muotoutuivat keskiaikaisessa trubaduurirunoudessa. Teos esittelee rakkaustarinoiden estetiikkaa aikakausittain ja pohtii viihderomanssin muutoksia viimeisen vuosisadan aikana.
Tuttua lemmentouhua sopii kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen oppikirjaksi mutta toimii myös yleisenä tietoteoksena lemmenkuvitelmien monipuolisuudesta.
***
Aleksisi Kivi:
Kihlaus. Leo ja Liina. Selman juonet. - Kriittinen Editio
Aleksis Kiven (1834–1872) kolmen komedian kriittinen editio avaa tuoreen näkymän 1800-luvun puolivälissä Suomessa heränneeseen innostukseen kirjoittaa ja esittää pienoisnäytelmiä, joka on kirjallisuus- ja teatterihistoriallisesta merkityksestään huolimatta jäänyt tutkimuksessa katveeseen. Kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa Kiven pienoiskomedioiden kirjoittamisen ja julkaisemisen vaiheista sekä kirjailijan tavasta kirjoittaa herrasväen puhetta ja kyökkisuomea. Teos valaisee Kiven pienoiskomedioiden suhdetta eurooppalaiseen draamaperinteeseen ja muuhun länsimaiseen kirjallisuuteen sekä kartoittaa, miten teoksia on tulkittu näyttämöillä ja valkokankaalla. Käsikirjoitusten ja ensipainosten pohjalta toimitettuun editioon sisältyy Selman juonten varhaisempi käsikirjoituskatkelma, jota vertaillaan yksityiskohtaisesti näytelmän myöhempään versioon. Edition toimittajat ovat Aleksis Kiveen erikoistuneita kirjallisuuden-, draaman- ja kielentutkimuksen asiantuntijoita.
***
Aino Mäkikalli; Liisa Steinby:
Johdatus kirjallisuusanalyysiin
Kirjallisuusanalyysin keskeistä käsitteistöä avaava teos antaa työkaluja analysoida kirjallisuuden päälajeja: kertomakirjallisuutta, näytelmäkirjallisuutta eli draamaa ja lyriikkaa. Kirja palvelee yliopisto-opetusta ja koulujen opettajia sekä yleisemminkin kirjallisuuden harrastajia.
***
Irma Sulkunen; Marjaana Niemi; Sari Katajala-Peltomaa
Usko, tiede ja historiankirjoitus – suomalaisia maailmankuvia keskiajalta 1900-luvulle
Usko, tiede ja historiankirjoitus – suomalaisia maailmankuvia keskiajalta 1900-luvulle -teos luotaa maailmankuvien ja identiteettien rakentumista Suomessa keskiajalta 1900-luvulle. Mikä on näiden suhde suomalaisen kansakunnan muodostumiseen; mitä kulttuurisia ja sosiaalisia elementtejä niiden taustalla on? Kokoelmassa lähestytään näitä kysymyksiä uskon ja uskonnon, tieteellisen maailmankuvan ja kansallisen historiankirjoituksen teemojen kautta. Teoksen ytimessä ovat pitkän jatkumon tarkastelu, komparatiivinen ote sekä ylirajaisuuden ja transnationaalisuuden tematiikat.
Usko, tiede ja historiankirjoitus – suomalaisia maailmankuvia keskiajalta 1900-luvulle kiteyttää viimeaikaisia keskusteluja ja avaa uusia näkökulmia identiteetti- ja maailmankuvateemoja tutkiville eri tieteenalojen ammattilaisille ja laajemmalle Suomen historiasta kiinnostuneelle yleisölle.
***
Sulevi Riukulehto:
Kunnat, rajat, kulttuuri - muutoskokemuksia
Suomalaista kuntaliitoskeskustelua hallitsee kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamisen paatos. Liitosten emotionaaliset, kulttuuriset ja kokemukselliset vaikutukset ovat jääneet paljon vähemmälle huomiolle.
Tämä kirja koottiin tuota tutkimuksellista vajetta täyttämään. Pöydällä on poliittis-hallinnollisten muutosten vaikutus kulttuurisiin ilmiöihin. Miten aluerakenteen muutos vaikuttaa kotiseutuun, yhdistystoimintaan ja kulttuuripalveluihin? Miltä muutos tuntuu kirjastossa, kyläseurassa tai kotoisessa arjessa?
Kuntaliitoksilla on monet kasvot. Koska liitosten osapuolet ovat aina ainutkertaisia, kahta samanlaista liitosta ei ole. Muutokset eivät kohdistu tasaisesti kaikkiin toimialoihin, alueisiin ja ihmisryhmiin. Se, mikä koetaan onnistumisena uuden kunnan yhdessä osassa, voi aiheuttaa ongelmia tai jopa vahinkoa toisaalla. Samoin vaikutukset vaihtelevat eri hallintokunnissa ja elämänalueilla.
Kirjan kymmenen artikkelia jakaantuu kolmeen jaksoon. Ensimmäisessä tarkastellaan paikkaperustaisuuden ja paikallisidentiteetin kestävyyden ilmiöitä sekä valtionrajat ylittävien hallinnollisten aluerakenteiden merkitystä yhteisön muodostumiselle. Toinen osio esittelee kuntaliitoksista saatuja kokemuksia yhdistystoiminnan, paikallismuseoiden, kirjastojen ja elävän musiikin esimerkeillä. Kolmannessa osiossa huomio kiinnittyy rajamuutosten arkiseen kokemukseen mielikuvien tasolla, arjen monipaikkaisuuteen sekä paikkasamastumisen ja kotiseudun muodostumisen ilmiöihin. Tarkastellaan sitä, miten muutos koetaan arjessa. Artikkeleihin sisältyy empiriaa, jonka esimerkkialueet on valittu eri puolilta Suomea. Kohteita ovat muun muassa nykyisessä Kokkolassa sijaitseva Tankarin saari, itsenäisinä pysyneet Iitin ja Kuortaneen kunnat sekä Seinäjoen, Oulun, Salon ja Jyväskylän monikuntaliitokset.
Kirjoittajat ovat tutkimusryhmän johtajia ja väitöskirjan tekijöitä kuudessa suomalaisessa yliopistossa (HY, VY, TY, JY, OY ja Taideyliopiston SibA). He edustavat aluehistorian, kansatieteen, maantieteen, aluetieteen, musiikin tutkimuksen ja hallintotieteen aloja.
***
Arto Haapala; Kalle Puolakka; Tarja Rannisto
Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi
Minkälaiset ympäristöt tukevat hyvinvointia? Minkälainen rooli esteettisillä seikoilla on tai tulisi olla ympäristöä ja kaupunkikuvaa koskevassa päätöksenteossa? Teos tarjoaa tuoreen ympäristöesteettisen näkökulman hyvinvoinnin kysymyksiin ja nostaa esille sellaisia käsitteitä kuin esteettinen jalanjälki, vuorovaikutteinen ympäristösuunnittelu, ekologinen estetiikka ja leppoistaminen.
Esteettisyys ei ole turhaa ylellisyyttä, vaan tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Esteettisyydelle tulisikin antaa entistä vahvempi asema kaupunki- ja ympäristösuunnittelussa. Konkreettisten esimerkkien avulla kirjoittajat valaisevat ympäristön esteettisten arvojen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.
Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi rakentaa keskusteluyhteyksiä eri ympäristöalojen välille ja soveltuu hyvin yliopistolliseksi oppikirjaksi. Ympäristö- ja kaupunkisuunnittelun parissa työskenteleville teos antaa välineitä viheralueiden ja muiden esteettisten ympäristöjen pohdintaan.
***
Anna-Maria Åström; Laura Kolbe
Kaupunkilaisten Helsinki
Anna-Maria Åströmin Helsingin kaupungin historian kaupunkietnologisen osan tavoitteena on kuvailla kaupunkilaisten elintapoja ja kulttuurin urbaanisia ilmenemismuotoja voimakkaan kasvun kaudella vuodesta 1945 vuosisadan loppuun. Keskeisenä on kaupunkilaisten itsensä kokema arkipäivän todellisuus, jota voidaan nimittää ”koetuksi tilaksi”. Tarkoituksena on kuvata sekä muutosta että kestäviä rakenteita arkipäivän jäsentymisessä.
Pääasialliset käsiteltävät teemat ovat kaupunki paikkana ja kokemuksena sekä jokapäiväinen asuminen ja kaupunkilaisuus sellaisena kuin se ilmenee asukkaiden liikkumisessa ja vapaa-ajassa.
Helsinkiä tarkastellaan ensin kulttuurisena ja rakenteellisena luomuksena puhtaasti ”aineellisesti”, asuinympäristönä ja korostaen sitä, kuinka kaupunkilaiset ovat täällä järjestäneet olonsa. Toiseksi kaupunkia tarkastellaan toiminnan kannalta eli kulttuuria välittävänä tilana. Tässä tulevat esille julkiset paikat ja vapaa-ajanvietto eri vuosikymmeninä. Lopuksi kaupunkia kuvataan kuviteltuna maailmana ja orastavan monikulttuurisena kaupunkina sekä sitä, miten asukkaat samastuvat ”omaan kaupunkiinsa”, eli mitä he tarkoittavat puhuessaan kaupungistaan.
Laura Kolben osuudessa kuvataan Helsingin keskeisten katu- ja toritilojen yhteisöllistä ja seremoniallista sekä symbolista ja poliittista käyttöä sekä käyttöön liittyvää vallankäyttöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tavoitteena on tarkastella julkista ja yhteisöllistä toimintaa vallankäytön näkökulmasta: kenelle julkinen tila kuuluu ja miten sen käytöstä on eri aikoina kilvoiteltu?
Tilaan liitetään sekä symbolista että konkreettista merkitystä. Tila on siten todellinen ja kuviteltu paikka, johon asukkaat heijastavat kaupunki-identiteettiään kulttuurisesti ja sosiaalisesti.
Avainkysymys on, miten Helsinki ilmentää pääkaupunkiasemaansa ja miten julkisessa tilassa tulevat näkyväksi poliittiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset muutokset. Kulkueet ja mielenosoitukset sekä paraatit ja katutapahtumat ovat luonteeltaan vahvoja ja integroivia, mutta ne voivat myös tuottaa ulkopuolisuutta, kun sosiaalinen järjestys ja sitä ilmentävä kaupunkitilallisuus muuttuvat.
***
Anna-Leena Siikala
Tarina ja tulkinta: tutkimus kansankertojista
Teos on tutkimus kerronnan yleisistä säännönmukaisuuksista, kertojan persoonallisuuden, maailmankatsomuksen ja elämänkokemusten vaikutuksesta tarina-aiheiden valintaan ja käsittelyyn. Se perustuu Etelä-Pohjanmaalla kolmen vuoden aikana tehtyjen kenttätyöretkien aineistoon
***
Jukka Kortti: Mediahistoria:
Viestinnän merkityksiä ja muodonmuutoksia
Mediahistoria on yleisesitys viestinnän historiasta ja synteesi median roolista historiassa. Sen keskeinen tutkimuksellinen näkökulma kiteytyy ajatukseen median evolutiivisuudesta: media on kehittynyt asteittain historian ehdoilla, ei niinkään hyppäyksinä täysin uuteen aikaan. Teoksen yksi tarkoitus on tuoda perspektiiviä nykyajan digitaaliseen mediaan liittyvään vallankumouspuheeseen – että eläisimme jotenkin ennenkuulumatonta aikaa mediahistoriassa.
Teos kertoo valikoidusti median historian pääpiirteet puheen synnystä sosiaaliseen mediaan. Painotus on 1400-luvulla tapahtuneen kirjapainotaidon keksimisen jälkeisessä ajassa. Katsaukset pitävät sisällään tärkeimpien mediateknologioiden historian tiivistetysti kuljettaen erikseen mukana myös huomioita suomalaisen median kehityksestä. Teos tarkastelee median evoluutiota paitsi historiallisena jatkumona myös temaattisesti: mikä on ollut median rooli demokratiassa ja julkisuudessa; modernisaatiossa ja globalisaatiossa; taloudessa ja politiikassa; arjessa ja maailmankuvan muokkaajana.
Teoksen lähestymistavoissa painottuu yhteiskunta- ja kulttuurihistoriallinen näkökulma. Keskeistä on nähdä median merkitykset laajemmassa sosiaalisessa, kulttuurisessa, taloudellisessa ja poliittisessa kontekstissa. Teos myös esittelee ja pohtii erilaisia tapoja lähestyä mediaa historiassa.
Teoksen aineistot koostuvat pääosin mediahistorian kansainvälisistä ja suomalaisista erillistutkimuksista, tekijän omissa tutkimuksissaan käyttämistä aineistoista sekä kansainvälisistä mediahistorian yleisesityksistä. Tämän lisäksi hyödynnetään laaja-alaisesti median kehitystä sivuavaa tutkimusta sekä yhteiskuntatieteiden, viestinnän ja historian teoriakirjallisuutta.
Mediahistoria on kaivattu ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys mediahistoriasta, joka ei ”oppialana” ole kovin vanha kansainvälisestikään. Ensisijaisesti teos palvelee oppimateriaalina historian ja mediatutkimuksen yliopistollisissa opintokokonaisuuksissa, mutta sitä voidaan hyödyntää monen alan tutkimuksessa perusteoksena. Se palvelee kasvavaa monitieteistä tarvetta hahmottaa median merkitystä historiassa.
***
Aino Koivisto (toim.); Elise Nykänen (toim.)
Dialogi kaunokirjallisuudessa
Artikkelikokoelma lähestyy kaunokirjallista dialogia kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen menetelmin. Poikkitieteellinen teos nostaa esiin vähän tutkitun kerronnan esitysmuodon ja valaisee sitä useista, toisiaan täydentävistä näkökulmista. Teoksen artikkelit ovat tapaustutkimuksia, jotka tarkastelevat yksityiskohtaisesti yhden tai useamman kaunokirjallisen teoksen dialogeja.
Kirja on laaja suomenkielinen esitys kaunokirjallisesta dialogista. Se tarjoaa uusia teoreettis-menetelmällisiä malleja dialogin tutkimukseen ja tuoretta tietoa kaunokirjallisen dialogin ilmiöistä.
***
Timo Valjakka
Palavat tornit - otteita Suomen taiteen 1980-luvusta
***
Timo Kallinen
Divine Rulers in a Secular State
In present-day Africa chiefs interact fluently with modern states, international organizations, and business corporations, and traditional chieftaincy is perceived essentially as a secular institution. Consequently, social scientists have started paying serious attention to the role of traditional authorities in contemporary political landscapes. Yet it was only a few decades ago that classic ethnographers were characterizing chiefs as priests, magicians, diviners, rainmakers, and the like. What happened to the divinity of African chiefs and kings?
Drawing on his research on the Asante people of Ghana, West Africa, Timo Kallinen explores how the colonial and postcolonial states have attempted to secularize the sacred institutions of chiefship and kingship, a process which is by no means complete. Furthermore, it has frequently proved a problematic undertaking with regards to a number of burning issues in contemporary Ghanaian society, such as Pentecostal-Charismatic Christianity, nationalism, international development aid, civil society participation, coup d'états, and witchcraft.
Timo Kallinen teaches Social and Cultural Anthropology at the University of Helsinki.
***
Cornelius Hasselblatt
Kalevipoeg studies - the creation and reception of an epic
This is the first Englishlanguage monograph on the poem Kalevipoeg, known today as the Esto nian national epic. The epic was not a success story from the beginning, however. It took at least one ge neration before the text was received by the emerging Estonian intellectual class. In the meantime the text was received abroad more intensively than at home. In the twentieth and twentyfirst centuries it is the most prolific text within Estonian literature, leaving its traces everywhere in Estonian literature and every day life. The book includes a summary of the contents of the epic and a comprehensive bibliography.
Cornelius Hasselblatt is a researcher of Finno Ugric languages and cultures. He has published several monographs on Estonian literature and studies on Estonian linguistics and culture
***
Asif Agha; Frog
Registers of communication
In any society, communicative activities are organized into models of conduct that differentiate specific social practices from each other and enable people to communicate with each other in ways distinctive to those practices. The articles in this volume investigate a series of locale-specific models of communicative conduct, or registers of communication, through which persons organize their participation in varied social practices, including practices of politics, religion, schooling, migration, trade, media, verbal art, and ceremonial ritual. Drawing on research traditions on both sides of the Atlantic, the authors of these articles bring together insights from a variety of scholarly disciplines, including linguistics, anthropology, folklore, literary studies, and philology. They describe register models associated with a great many forms of interpersonal behavior, and, through their own multi-year and multi-disciplinary collaborative efforts, bring register phenomena into focus as features of social life in the lived experience of people in societies around the world
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.h
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: https://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20160314/5e61c957/attachment-0001.html