[H-verkko] Arvosteltavaksi: Into kustannuksen kevään 2016 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
________________________________
Into kustannuksen kevään 2016 kirjoja


Maritta Pohls
Viini, laulu ja taustajoukot
Hotelli- ja Ravintolahenkilo?kunnan Liiton historia

Me olemme kaikki olleet heida?n tyo?paikoillaan. Olemme rentoutuneet kahvilassa, syo?neet kiireisen lounaan tai nukkuneet hotellissa. Meilla? on viini ja laulu, taustajoukoilla rankka tyo?.
Viini, laulu ja taustajoukot kertoo ravintoloissa, kahviloissa, baareissa, tyo?paikkaruokaloissa ja majoitusliikkeissa? tyo?skentelevien ihmisten tyo?sta? 1930-luvulta 1990-luvulle. Pa?a?osa taustajoukoista oli naisia, matalapalkkaisia, useimmiten vuorotyo?ta? tekevia?, jotka kuljettivat lapsiaan sukulaiselta toiselle, jotta pa?a?sisiva?t to?ihin. He kuorivat perunat, kyniva?t kanat, kantoivat kaljakorit kylmio?o?n, koristelivat annokset, kantoivat ruuan po?yta?a?n, rahastivat, siivosivat huoneet, kuuntelivat erilaiset ehdotukset ja vahtivat ettei asiakas juonut liikaa.
Kirja kertoo Hotelli- ja Ravintolahenkilo?kunnan Liiton tyo?sta? alan tyo?voiman aseman parantamiseksi, siita? miten omistajan taloudessa ela?va?t palkolliset muuttuivat itsena?isiksi ammatti- ihmisiksi ja miten turvattomuus taas palasi osa-aikaisuuden, ekstratyo?voiman ja vuokratyo?n merkeissa?.

Viini, laulu ja taustajoukot kuvaa yhden matalapalkka-alan palkkausja?rjestelma?n muodostumista: la?hto?kohtaa naispalvelijan palkkauksesta, palkkasa?a?nno?stelyn naispalkkaluokkia ja hidasta hivutusta kohti teollisuuden palkkoja. HRHL:n kautta seurataan myo?s, mika? on palvelualan liiton asema suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessa? ja miksi naisia ei juuri na?y liittojen ja keskusja?rjesto?jen johtotehta?vissa?.

Kirja on tehty yhteistyo?ssa? Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa.
Maritta Pohls on pitka?n linjan historiantutkija, jonka ensimma?inen teos oli Suomen Kulttuurirahaston historia (1988) ja viimeisin Korkeasti koulutetut naiset – Suomen Akateemisten naisten liiton historia (2013). Siihen va?liin mahtuu muun muassa pellervolaisen osuustoiminnan, Suomen Akatemian, lottaja?rjesto?n ja SOS-lapsikyla?n historiaa. Nuoruudessaan Pohls on siivonnut Sheratonissa Tukholmassa, kuorinut perunoita lauttasaarelaisessa tyo?maaruokalassa seka? tarjoillut ho?yrylaivalla ja Havis Amandan grillissa?.
***
Heikki Waris
Tyo?la?isyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitka?nsillan pohjoispuolelle

Kirjan kannessa na?kyy Pitka?silta vuonna 1905. Silloin sillan pohjoispuolelle oli rakennettu ko?yha?n va?en asuinalue, ahtaita asuntoja ja terveydelle haitalliset olot, ja kaiken oli siunannut keisarillinen asetus vuonna 1856: ”pita?a? kaupungin ulkolinjain tyko?na? – – erilla?a?n muusta kaupungista hankittaman soveliaita tontteja, jotka – – ovat annettavat persoonille, jotka tahtovat pyka?ta? huoneita pienemma?sta? avaruudesta, kun ne, mitka? muualla kaupungissa ovat luvalliset”. Ahtaimmin asuivat leipurikisa?llit, 16 nelio?n pimea?ssa? tilassa 12 ihmista?.
1930-luvun alussa julkaistu Heikki Wariksen merkitta?va? va?ito?skirja antaa kuvauksen Helsingin historian pimea?sta? puolesta. Se ei sisa?lla? ”teoreettisia ka?sitteita?, diskurssia, paradigmaa tai kontekstia. Senkin vuoksi teos on sosiaalihistoriallinen ja
-poliittinen klassikko”, kuten Ilkka Taipale on todennut. Uusintapainoksen esipuheen on kirjoittanut Kalliossa kasvanut presidentti Tarja Halonen.
Heikki Waris oli suomalaisen sosiaalipolitiikan grand old man, professori ja akateemikon arvonimen ansainnut tieteenharjoittaja. Ha?nen va?ito?skirjansa ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1932 ja 1934.
***
Jouko Jokisalo
Euroopan radikaali oikeisto

Vuoden 2014 EU-vaalien jytky aiheutti poliittisen ja?rjestelma?n ”maanja?ristyksen”. Miksi la?hes 20 prosenttia eurooppalaisista a?a?nesta?jista? antoi tukensa radikaalin oikeiston puolueille?
Dosentti Jouko Jokisalon teos Euroopan radikaali oikeisto tarkastelee ryhmia?, puolueita ja liikkeita? uusfasistisista ryhmittymista? aina oikeistopopulistisiin puolueisiin.
Ha?nen analyysinsa? mukaan radikaalin oikeiston nousun ovat mahdollistaneet etenkin kapitalistinen globalisaatio, uusliberalistinen yhteiskunta- ja talouspolitiikka ja demokratian kriisi. Mika? on radikaalin oikeiston suhde ekologiseen kriisiin, ja mika? merkitys on Euroopan suhtautumisella islamiin? Enta? mika? on radikaalin oikeiston rooli ”autoritaarisen vuosisadan kynnyksella?”?
Jouko Jokisalo on Euroopan historian dosentti, joka va?itteli kansallissosialistisen ideologian ja propagandan merkityksesta? vuosina 1933–39. Ha?n on useissa tutkimuksissaan ka?sitellyt fasismin, antisemitismin ja rasismin historiaa. Jokisalo on julkaissut muun muassa Pekka Isakssonin kanssa teokset Kallonmittaajia ja skineja? – Rasismin aatehistoriaa ja Historian lisa?lehtia?. Jokisalolla on myo?s useita julkaisuja luonnonsuojeluliikkeen ja ihmisen luontosuhteen historiasta.
**
Kalle Kniivila?
Neuvostomaan lapset
Baltian vena?la?iset

Ka?ytko? usein Tallinnassa? Tiesitko? etta? tallinnalaisista la?hes puolet puhuu a?idinkielena?a?n vena?ja?a?? Latvian pa?a?kaupungissa Riiassa vena?ja?a? puhuu kotonaan useampi kuin latviaa. Onko vena?la?isva?hemmisto? na?issa? maissa turvallisuusriski, Putinin ”viides kolonna”, kuten erityisasiantuntijat huolestuneena toistelevat?
Uudessa kirjassaan Kalle Kniivila? antaa Baltian vena?ja?nkielisten puhua. Matkallaan maiden la?pi ha?n tapaa 84-vuotiaan Marian, joka kertoo siita? ihanasta toukokuun illasta muutamia viikkoja Stalinin kuoleman ja?lkeen, kun ha?n Kohtla-Ja?rven kaivoskaupungin tansseissa tapasi tulevan miehensa?. 15-vuotias Kjara Riiassa valmistautuu latviankieliseen ylioppilastutkintoon, ja Tadz?ikistanissa syntynyt ohjelmoija Jevgeni kertoo ela?ma?sta?a?n Visaginasin vena?ja?nkielisessa? ydinvoimakaupugissa Liettuassa. Monet ovat muuttaneet paikkakunnalta sen ja?lkeen kun Ts?ernobyl-malliset reaktorit EU:n vaatimuksesta suljettiin.
Kymmenet haastattelut piirta?va?t monipuolisen kuvan Baltian vena?ja?nkielisista?.
Kalle Kniivila?lta? on aikaisemmin ilmestynyt kaksi reportaasikirjaa: Putinin va?kea? (2014, Kanava-palkinto) seka? Krim on meida?n (2015).
***
David Jonstad
Sivilisaation loppu

Sivilisaatiot tulevat ja menevät. Rooman imperiumi ja mayojen valtakunta lienevät tunnetuimpia esimerkkejä. Mutta onko nykyisellä teollisuusyhteiskunnallammekin parasta ennen -päivämäärä?

David Jonstad kertoo, mikä johtaa sivilisaation tuhoon. Monimutkaisuus on yksi syistä. Mitä monimutkaisempi yhteiskunta, sitä suurempi riski sillä on kaatua.
Teollisuusyhteiskuntaa kannattelevat kolme peruspilaria: energia, ekologia ja talous. Kun huokeat fossiiliset polttoaineet uhkaavat ehtyä, talouskasvu ei enää jatka täyttä höyryä eteenpäin ja ilmasto kuumenee, seurauksena on räjähtämäisillään oleva ruutitynnyri.

Se on pelottavaa: meidän on sopeuduttava maailmaan, jossa ei ole ylimääräistä halpaa energiaa, elintasomme on alhaisempi ja kilpailu resursseista kovenee. Mutta myös toiveikasta: ihmiset ovat sopeutuvaisia ja historia on osoittanut uskomattoman kykymme rakentaa hyvää elämää jopa vaikeina aikoina yhteistyön, luovuuden ja solidaarisuuden kautta.

***
Pentti Sainio
Armeijan hukatut miljardit. Suomen sotajohdon salaisuudet

Suomen sotajohto on tehnyt miljardien eurojen hankintoja, jotka hyvin va?ha?n tai eiva?t lainkaan palvele kotimaan puolustusta, vaan Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton tarpeita Suomen ulkopuolella.
Onko pieni sisa?piiri harhauttanut eduskuntaa? Miten kansainva?liset aseyhtio?t, poliitikot, upseerit, salaiset palvelut, liikemiehet ja virkamiehet taistoavat suomalaisten verorahoista? Millaisia salaisia sopimuksia hankintoihin liittyy? Ovatko poliitikot siunanneet hankkeita, joista eiva?t tieda? juuri mita?a?n?
***
Ida Lindstro?m & Marjo Tiirikka
Kohtalona Suomenlinna
Linnoitussaaren historian salatut ela?ma?t

Suomenlinna ka?tkee sisa?lleen vuosisatoja sotahistoriaa ja valtataistelua, mutta myo?s ihmisela?ma?n koko kirjon hienostelusta hekumaan ja kurista kurjuuteen. A?a?neen pa?a?seva?t niin Suomenlinnan rakennuttajan avioton tyta?r kuin Suomen pahin sarjamurhaaja, ja mukana on myo?s punavankien vartijana toiminut nuorukainen, sittemmin Suomen pitka?aikaisin presidentti Urho Kekkonen. Historian kulkua 1750-luvulta 1900-luvulle katsotaan arjen tasolta, esimerkiksi kauppiaan, kahlevangin ja imetta?ja?n na?ko?kulmasta. Kirjaan on koottu myo?s asukkaiden outoja kohtaamisia linnoitussaaren vanhojen haamujen kanssa – ehka? Krimin sodassa silpoutunut vena?la?inen sotilas ei viela?ka?a?n ymma?rra? kuolleensa...
Kohtalona Suomenlinna on viihdytta?va? ja valaiseva historiateos ja oikeastaan jokaisen saarella ka?vija?n ka?ytto?o?n soveltuva opaskirja, joka avaa uusia na?ko?kulmia Susisaaren, Iso-Mustasaaren, La?nsi- Mustasaaren ja Pikku-Mustasaaren ja?nnitta?va?a?n menneisyyteen.
Marjo Tiirikka (VTM) on viestinta?alan ammattilainen, joka pa?a?si kirjan myo?ta? sukeltamaan historian syo?vereihin ja kiehtovien ihmiskohtaloiden maailmaan.
Ida Lindstro?m on taidealan moniosaaja, joka on opiskellut Roomassa konservointia ja maalaustaidetta. Idean kirjasta ha?n sai muutettuaan saarelle 20 vuotta sitten.

***
Esko Seppa?nen
Mista? Suomi vaikenee?

Taloustuntija, poliitikko ja entinen Suomen Pankin pankkivaltuutettu avaa tietonsa ja kokemuksensa lukijalle virkista?va?n vauhdikkaasti. Ha?n arvostelee kirjassaan demokraattisen pa?a?to?ksenteon ulottumattomiin ja?a?va?a? Euroopan Keskuspankkia ja sen haarakonttorin asemaan joutunutta Suomen Pankkia. Niiden rahapolitiikka palvelee ennen kaikkea maailman merkitta?vinta? rikollisja?rjesto?a?: pankkimafiaa. Ihmisille puolestaan annetaan keppikuritusta sisa?isen devalvaation politiikalla. Se tukahduttaa taloudellisen kasvun la?hes kaikissa muissa Emu-maissa paitsi Saksassa.
Suomi on sadan vuoden ajan ollut tottelevainen Saksan seisoja ja sittemmin noussut Saksan merkitta?vimma?ksi EU-liittolaiseksi. Kirjan aiheena onkin Suomen ja Saksan satavuotinen yhteistyo? ja?a?ka?reista? EU-liittolaisiksi. Ka?sitellyiksi tulevat myo?s Naton isa?nta?maasopimus, EU:n ja?senmaksut ja ylisuuret maataloustuet, tietovuodot ja Supon ja Stasin salaisuudet.
Esko Seppa?nen pa?ivitta?a? myo?s Suomen rikkaiden listan ajantasalle. Ja antaa iloisesti palaa. Kyytia? saavat kaikki yksityiset ja julkiset instituutiot, joille on edullista etta? niiden asioista vaietaan julkisessa keskustelussa.
Esko Seppa?nen on tullut tunnetuksi vasemmiston a?a?niharavana ja humaanina toisinajattelijana. Ta?ma? helsinkila?istynyt oululainen on kirjoittanut 27 tietokirjaa. Monet muistavat Seppa?sen edelleen ra?va?kka?na? taloustoimittajana, joka sai tyo?sta?a?n kaksi valtion tiedonjulkistamispalkintoa. Ha?n oli Euroopan parlamentin ja?sen 1996–2009.

***
Anna-Maria Isola & Esa Suominen
Suomalainen ko?yhyys

Toimeentulotuen asiakkaita on la?hes 400 000 – heista? kokoaisi Suomen toiseksi suurimman kaupungin. Sata tuhatta lasta ela?a? ko?yhissa? perheissa?. Ko?yha?lta? puuttuu materiaa, valinnanvapautta ja tasa-arvoa. Ha?nelta? ei puutu eriarvoisuutta, na?ko?alattomuutta ja kokemusta osattomuudesta.
Suomalainen ko?yhyys -kirjassa Anna-Maria Isola ja Esa Suominen esitta?va?t, etta? suomalainen eriarvoisuus alkaa rakentua jo varhaisessa vaiheessa koulussa, palveluissa ja tyo?ela?ma?ssa?, monissa sosiaalisissa suhteissa. Tyo?ela?ma?n ulkopuolella ja hierarkian pohjilla sinnitteva?t ihmiset eiva?t voi hyo?dynta?a? omia taitojaan ja kykyja?a?n.
Mita? suomalainen ko?yhyys on? Miten Suomi voisi nousta aidoksi hyvinvointivaltioksi? Enta? millaista on pa?a?tta?jien ka?yta?villa?, joilla rakenteita tehda?a?n?
Kirja on tehty yhteistyo?ssa? Tyo?va?en Sivistysliitto TSL:n kanssa.
***
Jaana Kivi
Bryssel myyty
Lobbausparatiisin kauppiaat

Brysselissa? on arviolta 30 000 lobbaajaa. Jo pelka?sta?a?n Euroopan parlamenttiin on jatkuvasti pa?a?sy noin 4 500 lobbarilla, mika? ka?yta?nno?ssa? tarkoittaa noin kuutta lobbaajaa jokaista eurokansanedustajaa kohden. Ajaako siis politiikka yritysten vai kansalaisten etua? Esimerkiksi TTIP-sopimuksen alkuvaiheessa komission tapaamisista yli 90 prosenttia ka?ytiin suljettujen ovien takana bisneslobbareiden kesken.
Miten EU:ssa lobataan? Milloin lobbaus on hyva?sta? ja milloin pahasta? Onko Bryssel lobatumpi kuin Washington konsanaan? Bryssel myyty avaa lobbauksen vaikutuksia EU:n pa?a?to?ksentekoon
ja vapaakauppasopimuksiin kansanla?heisella? ja journalistisella kosketuksella
***
Marko Juutinen & Jyrki Ka?ko?nen
Blokkien paluu
BRICS-maiden nousu, USA ja Suomi

Kiinan bruttokansantuote ohittaa Yhdysvallat vuonna 2027. Voimantuntoinen Kiina ei kuitenkaan ole la?nsimaistunut, kuten eiva?t myo?ska?a?n muut BRICS-maat eli Intia, Vena?ja?, Brasilia ja Etela?-Afrikka. Ne ovat kansainva?lisen talouden menestyjia?, ja ne kyseenalaistavat la?nnen johtajuuden.
BRICS-maiden mukaan kansainva?linen taloushallinta
ta?ytyy uudistaa samoin YK, koska siella?ka?a?n ei kansainva?linen demokratia toteudu. Samaan aikaan la?nsi ajaa mega-alueellisia vapaakauppasopimuksia, joiden tavoite on pita?a? ylivalta la?nnessa?. Mekanismina toimii suhteellisen kilpailukyvyn parantaminen transatlanttisella ja Aasia-Tyynenmeren alueella. Toisaalta tavoite on BRICS-maiden, Kiinan ja nousevien haastajien suhteellisen kilpailukyvyn heikenta?minen.
Blokkien paluu kuvaa maailmanja?rjestyksen muutosta, globalisaation pelikentta?a?. Kotijoukkueena ovat Yhdysvallat ja la?ntinen maailma. Vierasjoukkueena on BRICS ja nouseva Aasia. Onko Suomen viisasta luistella la?nnen joukkueessa? Onko Suomen etu, etta? Vena?ja?a? tyo?nneta?a?n erilleen Euroopasta ja Suomen ita?rajasta tulee ja?lleen kerran kahden blokin va?linen raja?
Marko Juutinen on tohtoriopiskelija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Ha?nen va?ito?stutkimuksensa sijoittuu vapaakaupan, alueellisen integraation seka? globalisaation va?liselle korkeaja?nnittevyo?hykkeelle. Ha?nen ta?ha?nastisessa tyo?ssa?a?n on painottunut erityisesti EU:n ja Yhdysvaltain va?linen transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus.
Jyrki Ka?ko?nen on Tallinnan ja Tampereen yliopistojen emeritusprofessori. Ha?n on ollut Rauhan- ja kon iktin- tutkimuslaitoksen johtaja, Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori seka? Tallinnan yliopiston kansainva?listen suhteiden ja Eurooppa-opintojen professori.
***
Emilia Kukkala & Pontus Purokuru
Luokkavallan vahtikoirat

Miten suomalaiset toimittajat auttavat eliittia? pysyma?a?n eliittina?
Media todella on ”vallan vahtikoira”. Se vahtii, ettei kukaan pa?a?se horjuttamaan valtaa.
Kuten muutkin tyo?ntekija?t, myo?s toimittajat pelka?a?va?t tyo?paikkojensa ja asuntolainojensa puolesta. He pa?a?sta?va?t mediassa a?a?neen poliitikot ja niin sanotut asiantuntijat, mutta esimerkiksi tyo?tto?ma?t, siirtolaiset ja seksityo?la?iset esiteta?a?n huolestuneen keskustelun ja kurinpidon kohteina. La?hio?ita? ja ”syrja?seutuja” kauhistellaan, mutta samalla keskiluokkaiset toimittajat hakevat na?ilta? pahamaineisiksi leimaamiltaan alueilta ”rosoisuutta” ja va?ria?.
Miten media ka?ytta?a? luokkavaltaa? Kenen na?kemykset nostetaan mediassa esiin ja milla? tavalla? Miten yhteiskunnan hierarkiat ma?a?ritta?va?t julkista keskustelua? Mitka? ovat journalismin sokeat pisteet?
***
Harri Nieminen, Antti Kivija?rvi & Kristiina Toivikko
Kiertoteita?

Maahan muuttaneet nuoret yhteiskunnallisten esteiden edessa?
Kiertoteita? kuvaa maahan muuttaneiden nuorten etenemista? kohti hyva?a? ela?ma?a? suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti pa?a?kaupunkiseudulla. Taustasta riippumatta hyva? ela?ma? tarkoittaa useimmille tyo?llistymista?, itsena?isyytta? ja
yhteytta? toisiin ihmisiin. Nuorten kokemusten kautta ka?yda?a?n la?pi konkreettisia esimerkkeja? asunnottomuuden, opintopolkujen ja byrokratian aiheuttamista ongelmista
ja niista? selviytymista?. A?a?neen pa?a?seva?t myo?s sosiaalityo?ntekija?t, joiden na?kemyksia? kuullaan jostain syysta? varsin harvoin.
Kiertoteille pakottamisen sijaan esteiden purkaminen hyo?dytta?isi koko suomalaista yhteiskuntaa. Globaalin eriarvoisuuden ylla?pita?ma? muuttoliike ko?yhilta? alueilta kohti rikkaampia jatkuu. Viimeiset vuosikymmenet osoittavat karulla tavalla, etta? rajojen sulkeminen ei pysa?yta? liiketta?. Ratkaisuja pita?a? siksi etsia? myo?s rajojen sisa?puolella.
Ajankohtaisen kirjan taustalla on Suomen Pakolaisavun Kurvi-hanke. Se tukee maahanmuuttajataustaisia nuoria aikuisia lo?yta?ma?a?n tyo?- ja opiskelumahdollisuuksia toimeentulotuella ela?misen sijaan. Hanke on avannut kirjoittajille ikkunan nuorten kohtaamiin esteisiin ja kiertoteihin, joita he ovat joutuneet kulkemaan.
Kiertoteita? on hyo?dyllista? luettavaa kaikille, joita kiinnostaa millaiset ilmio?t ja taustatekija?t vaikuttavat maahan muuttaneiden nuorten aikuisten ela?ma?ntilanteisiin.
***
Jussi Kivi
Ha?ma?ra?pera?isia? tutkimusmatkoja

Palkittu kuvataiteilija Jussi Kivi vie lukijan ela?mykselliselle lo?yto?retkelle urbaanin joutomaan ka?tko?isiin varjoihin, la?hio?metsiko?iden hyla?ttyihin sotilaallisiin rotankoloihin, loputtomiin maanalaisiin tunneleihin, huumeluolaan kirkon alle...
Topogra sia matkakertomuksia siivitta?a? kohteiden historia, modernin edistyksen halkeamista kuultava valo ja sivilisaation yleva? rapautuminen. Outo luotaantyo?nta?vyys ma?a?ritta?a? sita?, mika? on todellista ja maisemallisesti vaikuttavaa.
***
Conchita Wurst
Mina?, Conchita
We are Unstoppable

Thomas Neuwirth, joka tunnetaan paremmin nimella? Conchita Wurst, sa?va?ytti vuonna 2014 miljoonia Euroviisu-faneja ympa?ri Euroopan. Upeaksi naiseksi pukeutunut parrakas laulaja voitti viisut kappaleella ”Rise Like a Phoenix”. Menestys hera?tti paitsi haltioitunutta innostusta myo?s vastalauseita ja tappouhkauksia.
Parrakkaan drag queenin sanat voiton hetkella?, ”Meita? ei voi pysa?ytta?a?”, oli piikki homofobiselle Vena?ja?lle ja Ita?-Euroopalle. Conchita Wurstin suosio ei kuitenkaan rajoitu sukupuoli-
ja seksuaaliva?hemmisto?ihin. Ha?n on levytta?va? ja maailmaa kierta?va? artisti, malli ja kulttuuri-ikoni. Ha?nen lahjakkuuttaan ja rohkeuttaan ihailevat kuuluisuudet Elton Johnista Cheriin ja Karl Lagerfeldiin.
Kirjassaan Conchita Wurst kertoo ensi kertaa lapsuudestaan ja suhteestaan vanhempiinsa mutta myo?s kokemastaan voimakkaasta syrjinna?sta?. Miten Tom Neuwirthista tuli Conchita Wurst? Mina?, Conchita on tarina ita?valtalaisesta maalaispojasta, joka vaikeuksista huolimatta tiesi tulevansa ta?hdeksi.
***
Joschka Fischer
Epa?onnistunut Eurooppa?

Saksan entinen ulkoministeri ja tunnettu vihrea? poliitikko Joschka Fischer etsii esseemuotoisessa kirjassaan vastauksia Euroopan kohtalonkysymyksiin.
Eurooppalainen projekti on ollut menestystarina, mutta
nyt se uhkaa epa?onnistua. Kirja avaa Euroopan huolestuttavan nykytilan. Euron kriisi, kansallismielisten populistipuolueiden nousu, Syyrian ja Irakin sekasorto ja sen aiheuttama pakolaisuus ja Vena?ja?n uusimperialismi Ukrainassa riippuvat synkkina? pilvina? Euroopan taivaalla.
Vaarat eiva?t tule vain ulkopuolelta. Euroopan unioni on itse talouspolitiikallaan ja toimimattomilla rakenteillaan ajanut tilannetta umpikujaan. EU ei ole uskaltanut etsia? yhteisia? ratkaisuja, pa?invastoin, Saksan johdolla on liu’uttu takaisin kansallisen politiikan aikaan.
Fischer esitta?a? kirjassaan joukon ka?yta?nno?llisia? uudistuksia, joilla EU nostetaan ja?lleen jaloilleen ja esteta?a?n sen hajoaminen.
Joschka Fischer on vihrea?n puolueen piirissa? legendan maineessa ja syysta?. Konkaripoliitikko tunnetaan ra?va?kka?na? hahmona ja tera?va?na? keskustelijana, joka ei epa?ro?i kertoa,
mita? ajattelee. Vuonna 2003 ha?n tokaisi Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rums eldille legendaarisen lauseensa ”En ole vakuuttunut”, kun ta?ma? yritti perustella Irakin sodan syita?. Sittemmin Fischer on jakanut mielipiteita? muun muassa esiintyma?lla? BMW:n sa?hko?auton mainoskasvona.
Kirjan julkaisua tukee Vihrea? Sivistysliitto.
***
Rebwar Karimi
Rozanan vanhemmille

Kunniallinen ratkaisu perheiden ristiriitoihin
Kunniaan ja ha?pea?a?n liittyva?t ongelmat ovat vaikeita koko perheelle. Mita? tehda?, ettei tarvitsisi luopua omista kulttuurisista arvoistaan mutta kuitenkin onnistuisi ennalta esta?ma?a?n ongelmien syntymisen? Mika? sitten aiheuttaa na?ita? ongelmia – onko kyseessa? lasten ”omavaltaisuus” vai vanhempien liiallinen kontrolli? Miksi viranomaisten ka?ytta?ytyminen ei aina vastaa vanhempien odotuksia? Mita? ratkaisumahdollisuuksia yhteiskunta tarjoaa?
Kirja on kirjoitettu suomeksi ja kurdin kielella?, soranin murteella.
Rebwar Karimi (s. 1976) on sosiologian maisteri. Ha?n on
ollut kouluttaja useissa eri ja?rjesto?issa?. Tyo?ssa?a?n ha?n kannattaa kokonaisvaltaista ja asennemuutokseen ta?hta?a?va?a? la?hestymistapaa.
***


***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: https://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20160311/41fd358b/attachment-0003.html