[H-verkko] Oulu, Väitös: Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919-1974

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919-1974

Oulu, Yliopistokatu
19.3.2016 klo 12:00
---------------------------------------------------------

Väittelijä Filosofian maisteri Juha Sahi 
 Tiedekunta ja laitos Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta,
historia   Oppiaine Historia   Väitöstilaisuus 19.03.2016 klo 12:00 
Väitöstilaisuuden paikka Linnanmaa, Kaljusensali (KTK112)   Aihe Verkostot
kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974
Networking With the Distant East. Finland’s Trade Relations with Japan
1919–1974   Vastaväittäjä Professori Jari Ojala, Jyväskylän yliopisto
  Kustos Professori Kari Alenius, Oulun yliopisto     Tiivistelmä

Suomen ja Japanin välinen tavarakauppa kehittyi määrässä ja arvossa
mitattuna 1900-luvun alun pienestä purosesta vuolaaksi virraksi 1970-luvun ja
ensimmäisen öljykriisin vuosiin mennessä. Vienti Japaniin ja tuonti Suomeen
kulkivat yhteyksien alkuvaiheessa eurooppalaisten välikäsien kautta, mutta
vähitellen nämä kaupan epäsuorat verkostot saivat rinnalleen ja lopulta
korvautuivat suomalaisten ja japanilaisten yhtiöiden välisillä suorilla ja
välittömillä yhteistyöverkostoilla. Verkostot ja niiden evoluutio ohjasivat
kaupan tavaravirran kehitystä, joka suomalaisen viennin osalta painottui
puunjalostusteollisuuden tuotteisiin, pääasiassa selluloosaan ja paperiin.
Japanilaisten tavaroiden tuonti oli rakenteeltaan monipuolisempaa koostuen
suoraan kuluttajille tarkoitetuista kappale- ja tekstiilitavaroista ja
1950-luvulta lähtien korkean teknologian tuotteista, muun muassa kameroista ja
henkilöautoista.

Kahdenkeskisten kauppasuhteiden merkitys korostui varsinkin Suomen
ulkomaankaupassa, sillä Japanista tuli yksi Suomen huomattavimmista
kauppakumppaneista. Kauppasuhteilla oli kahdenkeskisiä yhteyksiäkin laajempia
vaikutuksia, joista ehkä merkittävin oli japanilaisten henkilöautojen pysyvä
rantautuminen Suomen kautta Euroopan markkinoille 1960-luvun alussa.  

Tutkimuksen tuloksena on syntynyt kansainvälisten kauppasuhteiden
verkostoteoria, joka perustuu kaupan ja kauppapolitiikan väliseen
toimijatasojakoon. Kauppasuhteiden kaupallinen toiminta jakautuu
verkostotyypeittäin välittömään, suoraan ja epäsuoraan vienti- ja
tuontitoimintaan samoin kuin kauppapoliittinenkin toiminta omissa
vuorovaikutussuhteissaan. Tutkimuksen laajat empiiriset näytöt osoittavat,
että yritysten välisen yhteistyösuhteen eli verkoston tyypistä ja
evoluutiosta riippuen on kaupallisten toimijoiden välinen vuorovaikutus joko
kasvanut, jähmettynyt tai kuihtunut pois. Kauppapoliittisilla suhteilla oli
Suomen ja Japanin väliseen kauppavaihtoon ennen kaikkea rajoittava ja
vähäisemmässä määrin edistävä vaikutus. Yritysten välisten
yhteistyöverkostojen synty ja kehitys perustuivat jokaisen yhtiön omaan
myynti- ja ostopolitiikkaan, jolla toimijat määrittelivät suhteensa
kohdemarkkinoihin ja yhteistyökumppaniensa kanssa käytävään kaupalliseen
toimintaan.

Tutkimuksessa on laaja-alaisesti hyödynnetty useiden kaupan ja kauppapolitiikan
toimijoiden lähdeaineistoja Suomesta ja Japanista.

Väitöskirja on julkaistu sekä sähköisenä että painettuna versiona.

http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1120-6

 

 

 


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/