[H-verkko] Arvosteltavaksi: Docendon ja Otavan kevään 2016 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

 Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko><https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko%3E>>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Docendon kevään 2016 kirjoja

Heikki Paunonen
Sloboa Stadissa
Stadin slangin etymologiaa

Mul kanissa on palsa ja aborkat ma? mo?in, laulettiin Stadissa 1900-luvun alussa. Kanin tuntevat kaikki, mutta aborkat ei ole yhta? tuttu sana.

Mutta mista? ne ovat pera?isin? Enta? safka, lafka, mesta ja voda? Kanttulivei voi ka?yda? kenelle tahansa, prenikan voi jokainen saada rintaansa ja takin voi ja?tta?a? narikkaan. Sloboa Stadissa kertoo kaikkien na?iden seka? yli 500 muun Stadin slangin vena?la?ispera?isen sanan tarinan. Enta? monille tuttu tsuikka, suikka: onko se pera?isin sotilasslangista? Ei, kertoo kirja, silla? Mannerheim johti paraatia toukokuussa 1918 karvats?uikka pa?a?ssa?.
Osa sanoista, kuten ts?ubu, ts?aikkari ja ts?iringa, on jo ka-donnut kielesta?. Mutta natsku ela?a? viela? pihoilla ja nuoret soittavat yha? skraittaa.
Tsaarinvallan aikana vena?la?isyys na?kyi ja kuului Helsingissa?. Maroosiryssa?t mainostivat a?a?nekka?a?sti ja?a?telo?a?. Sotilaat olivat tuttu na?ky kaupungilla ja issikat, ja vossikat odottivat dros?kineen asiakkaita pirssissa?. Helsingissa? kohtasi silloin kaksi eri kulttuuria. Ruotsin aikaan juotiin hollantilaisten Etela?-Kiinasta tuomaa teeta?. Vena?la?isten saavuttua se vaihtui pohjoiskiinalaiseksi ts?aijuksi ja ts?aikaksi.
Kaikkiaan teoksessa on noin 860 hakusanaa. Mukana on myo?s muista kielista? tulleita sanoja, kuten makasiini. Aina ei voi olla varma, onko jokin sana lainattu ida?sta? vai la?nnesta?. Monet sanat ovat kulkeutuneet Suomeen kahtaalta.
Matkan varrella monen sanan merkitys on ehtinyt muuttua. Remontti-sanakin on tarkoittanut alun perin ranskassa uusien hevosten ostamista ratsuva?elle.
Sana-artikkelit kertovat monikielisesta? ja -kulttuurisesta Helsingista?. Koska suuri osa Helsingin puhekielen ja slangin vena?la?ispera?isista? sanoista on kulkeutunut Stadiin muualta Suomesta, kirja avaa uuden na?ko?kulman koko vena?la?iseen Suomeen.
Heikki Paunonen (s. 1946 Helsingissa?) on Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori. Ha?n on tutkinut 1970-luvulta la?htien Helsingin puhekielta? ja slangia. Ha?n on myo?s vuosikymmenien ajan tallentanut eri-ika?isten stadilaisten slangia.Ha?n julkaisi vuonna 2000 yhdessa? vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa la?hes 1400-sivuisen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, josta he saivat Tieto-Finlandia-palkinnon seuraavana vuonna. ”Slangiprofessori” Paunonen on kirjoittanut myo?s Helsingin nimisto?sta? kaksiosaisen teoksen Stadin mestat: Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen (2010). Ha?n on Stadin Slangi ry:n perustajaja?sen. Yhdistys valitsi ha?net Stadin Kundiksi vuonna 2013.
ISBN 978-952-291-239-8 Ilmestyy 3/2016
***
Antti Suvanto, Jarmo Kontulainen
EKP ilmoitti ta?na?a?n...
Rahapolitiikka tyynessa? ja myrskyssa?

Rahapolitiikka saattaa kuulostaa eta?iselta? asialta, silti se vaikuttaa meida?n kaikkien arkeen. Mutta kun luemme uutisista, etta? Euroopan keskuspankki on ilmoittanut ta?na?a?n jostain rahapoliittisesta toimenpiteesta?, mita? se oikeasti tarkoittaa?
EKP:n ja maailman muiden keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on rahan arvon vaalimista. Se perustuu luottamukseen, jonka ylla?pita?miseksi tarvitaan lainsa?a?da?nto?a? ja luotettavia instituutioita.
Rahapolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi on vakiintunut matala ja vakaa inflaatio, joka tuo talouteen ennustettavuutta. Keskuspankkien tehta?va? on reagoida taloustilanteen muutoksiin ja tehda? rahapolitiikasta ennakoitavaa. Suomen Pankissa pitka?n pa?iva?tyo?n rahapolitiikan parissa tehneet ekonomistit Antti Suvanto ja Jarmo Kontulainen johdattavat lukijan havainnollisesti ja kiinnostavasti rahapolitiikan ytimeen ja toimintaan. Edelleen jatkuva talouskriisi on kouriintuntuvasti esitta?nyt, miten nopeasti ja pa?a?tta?va?isesti keskuspankin on pystytta?va? reagoimaan ylla?tta?viin tilanteisiin pita?a?kseen rahoitusja?rjestelma?n vakaana.
VTT Antti Suvanto toimii Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja ja on tyo?skennellyt Suomen Pankissa vuodesta 1989. Ha?n on Yrjo? Jahnssonin hallituksen ja?sen ja on aikaisemmin toiminut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Elinkeinoela?ma?n tutkimuslaitoksen johtokunnissa.
Jarmo Kontulainen toimii rahapolitiikka ja tutkimusosastolla johtavana neuvonantajana vastuullaan rahapolitiikan analyysi ja valmisteluprosessin veta?minen. Ha?n on EKPJ:n rahapolitiikan komitean ja?sen.
ISBN 978-952-291-233-6 Ilmestyy 2/2016
***

Seppo Vaara
Sodan kosketus

Kirjan perustana on alikersantti Martti Vaaran pa?iva?kirja, johon on yhdistetty ha?nen asetovereidensa kommentteja, kirjeenvaihtoa ja selventa?via? lainauksia kirjallisuudesta. Vaikuttavat kuvat ovat pa?a?osin aiemmin julkaisemattomia.
Vaara taisteli sotansa konekiva?a?riryhma?n johtajana suomalaisten iskujoukossa, kenraali Laguksen Panssaridivisioonassa, jonka ja?a?ka?rit ma?a?ra?ttiin usein raskaisiin erikoistehta?viin.
Rivimies kirjaa tapahtumia, aavistuksiaan, ajatuksiaan. Vaistoaa, etta? sodan ka?sitta?ma?to?n todellisuus on ta?ssa? ja nyt vain heille, jotka sen kokevat ja na?keva?t. Siviilia?, kotirintamaa, ta?ma? todellisuus ei tule koskaan saavuttamaan. Esilla? on jatkosodan hyo?kka?ysvaiheen raaka todellisuus, haavoittuminen, asemasodan piinaava yksitoikkoisuus ja kesa? 1944, jolloin sodan jyra? on murskaamassa kaiken.
Vaaran sota pa?a?ttyy toiseen haavoittumiseen Lapin porteilla. Ha?net palkitaan lopuksi harvinaisella kunniamerkilla?. Paluu siviiliela?ma?a?n tuntuu synka?lta?. Se on kuitenkin uusi alku.
Kesa?lla? 1944 onnekkaita olivat lieva?sti haavoittuneet. He pa?a?siva?t pois Karjalan kannaksen helvetista?.
Kirjan on toimittanut viestinna?n ammattilainen Seppo Vaara. Ha?n haastatteli teosta varten useita veteraaneja ja tutustui heida?n kanssaan sodan tapahtumapaikkoihin Vena?ja?n-Karjalassa ja Karjalan kannaksella.
ISBN 978-952-291-237-4 Ilmestyy 2/2016
***
Ove Enqvist, Johanna Pakola (toim.)
Suomenlahti Pietarin suojana

Keisarillinen Vena?ja? rakensi Suomenlahdelle ja Ita?meren pohjoisosaan 1900-luvun alussa ainutlaatuisen puolustusja?rjestelma?n. Se suunniteltiin pa?a?osin puolustusasema kerrallaan, mutta lopulta se toimi yhtena? suurena kokonaisuutena. Koko ja?rjestelma?a? kutsutaan usein – harhaanjohtavasti – Pietari Suuren merilinnoitukseksi, vaikka vain osa siita? sai virallisesti kyseisen nimen. Merilinnoituksen perinto? na?kyy edelleen erityisesti Suomen rannikon museoiduissa linnakkeissa. Aiemmin perinto? oli viela? voimakkaammin la?sna?: toiseen maailmansotaan ja osaksi sen ja?lkeenkin Suomen rannikkotykisto? rakentui Vena?ja?lta? perittyyn rannikkopuolustukseen.
Suomenlahti Pietarin suojana pureutuu perusteellisesti valtavaan meripuolustusja?rjestelma?a?n, joka hajosi heti valmistuttuaan ensimma?isen maailmansodan ja?lkeen. Aiemmin sita? on ka?sitelty la?hinna? rannikkopatterien na?ko?kulmasta. Ta?ssa? kirjassa huomio kiinnittyy myo?s linnoitusja?rjestelma?a?n kuuluneisiin merivoimiin, laivaston ilmavoimiin ja maalinnoituksiin.
Teos ka?sittelee koko linnoitusja?rjestelma?n maantieteellista? aluetta, joka ulottui nykyisten Vena?ja?n, Viron ja Suomen alueille. Kirjoittajat ovat eturivin asiantuntijoita na?ista? kolmesta maasta. Kirjassa on runsas aikalaiskuvitus.
Kirjan kirjoittajat: Leonid Iljasovits? Amirhanov, Jukka Anteroinen, Ove Enqvist, Kenneth Gustavsson, Ilkka Hovi, Aimo Jokela, John Lagerstedt, Kaj-Erik Lo?fgren, Mikko Meronen, Johanna Pakola, Alexander V. Pavlov, Ronny Ro?nnqvist, Pekka Silvast, Harri Tielinen, Robert Treufeldt ja Stanislav Vorobjev.
ISBN 978-952-291-236-7 Ilmestyy 2/2016
***
Anita Saarelainen
Elokuvia ja vanhoja autoja
Rekvisiittamestari Risto Ho?yla?n tarina

Rekvisiittamestari Risto Ho?yla?n ka?sista? syntyi omalla kotipihalla mita? ikina? pyydettiin: sota-ajan pommitettu autokolonna, Pelle Hermannin sirkusauto, Ro?lli-peikon hyva?n ja pahan vaaka tai vaikkapa ka?veleva? aidon kokoinen elefantti.
Jyva?skyla?la?isella? Risto Ho?yla?lla? on ollut yksi erikoisimmista ammateista Suomessa. Ammatille ei lo?ydy oikein edes nimiketta?. Ha?n on rakentanut tv-sarjojen ja elokuvien rekvisiitaksi vanhoja, autenttisen na?ko?isia? autoja. Eika? pelka?sta?a?n tietyn aikakauden automalleja, vaan ka?sikirjoitukseen sopivia ha?rveleita?. Kotipihan varastorakennuksesta lo?ytyy muun muassa auton ja lentokoneen risteytys, jota tarvittiin Va?a?peli Ko?rmy -elokuvassa.
Mobilisti ja rekvisito?o?ri Risto Ho?yla? on tehnyt merkitta?va?n ela?ma?ntyo?n elokuvien ja teattereiden rekvisiitan suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti ha?n on ansioitunut sota-ajan ajoneuvojen ja muun kaluston entiso?innissa?. Ho?yla? oli usean vuosikymmenen ajan Suomen ainoa lavasteautojen tekija?.
Ho?yla? on huolehtinut kotimaisten elokuvien ja?rea?sta? rekvisiitasta, ha?nen hoidossaan olevia sota-ajan autoja, hyo?kka?ysvaunuja ja muita vanhan ajan ajokkeja on ka?ytetty la?hes kaikissa suomalaisissa sota-aikaa kuvaavissa elokuvissa.
Risto Ho?yla?n tarina ei ole tavallinen ela?ma?nkerta, vaan se valottaa suomalaista elokuvaa 70-luvulta na?ihin pa?iviin saakka ja on mielenkiintoinen lukukokemus kenelle tahansa elokuvista tai vanhoista ajoneuvoista kiinnostuneelle lukijalle. Tarinan on muistiin kirjoittanut tohtori Anita Saarelainen.
ISBN 978-952-291-222-0 Ilmestyy 1/2016
________________________________
OTAVAN KEVÄÄN 2016 KIRJOJA

Otavan kevään 2016 kirjoja

Maijastina Kahlos

Rooman viimeiset päivät
Totuus Rooman tuhosta. Miksi ja miten mahtava valtakunta mureni?

Väärät mielikuvat ovat edelleen voimissaan: milloin roomalaiset kaatoi moraalinen rappio, liiallinen kristillinen uskonkilvoittelu, vesijohdoista levinnyt lyijymyrkytys tai leväperäinen talouden pito. FT, historioitsija ja latinisti Maijastina Kahlos avaa kansainvälisen, uuden tutkimuksen myötä täysin muuttuneen kuvan Rooman valtakunnan loppuvaiheista. Samalla hän pohtii monia kiinnostavia kysymyksiä, kuten oliko Rooma kuin nykyajan Venäjä? Vai oliko Rooman valtakunta, uskontojen, kielten ja kansallisuuksien kirjava tilkkutäkki, kuin nykyajan Yhdysvallat? Tai kaatoiko maahanmuutto Rooman valtakunnan?

***
Rosemary Sullivan
Stalinin tytär

Vangitseva kertomus Stalinin tyttären elämästä tyranni-isän varjossa ja yrityksistä riuhtaista itsensä vapauteen.

Vuonna 1926 syntynyt Svetlana Allilujeva vältti isänsä Josef Stalinin käynnistämät vainot, mutta itsemurhaan päätyneen äitinsä ohella hän menetti lähes jokaisen rakastamansa henkilön. Isän armottomat puhdistukset tekivät selvän sedistä, tädeistä ja Siperiaan karkotetusta rakastajasta.

Päästäkseen Kremlin ikeestä hän kohahdutti maailmaa ja loikkasi Yhdysvaltoihin 1967 jättäen jälkeensä kaksi lastaan. Yhdysvalloissa hän avioitui ja yritti elää amerikkalaista unelmaa, mutta ei voinut lopulta paeta synkkää taustaansa. Hän kuoli Wisconsinin maaseudulla Lana Petersin nimellä yksin ja pennittömänä.
***
John Fogerty

Onnenpoika

Creedence Clearwater Revival -yhtyeen lauluntekijän odotetut muistelmat.

CCR oli yksi 1960- ja 70-lukujen taitteen rakastetuimmista amerikkalaisista rock-yhtyeistä ja John Fogerty oli bändin klassikoiden kuten Proud Mary, Have You Ever Seen the Rain? ja Bad Moon Rising kirjoittaja ja laulaja. Nyt Fogerty kertoo, kuinka CCR nousi maailman suosituimmaksi bändiksi, ja kuinka heidän hämmästyttävä menestyksensä leimahti ja romahti vain muutamassa vuodessa.

Onnenpoika kuljettaa lukijansa läpi Fogertyn pohjoiskalifornialaisen lapsuuden, CCR:n lyhyeksi jääneen kultakauden, musiikinteosta ja julkisesta elämästä vetäytymisen - sekä viimein paluun maailman esiintymislavoille sooloartistina.
***
Kuninkaiden kirja
Jaakko Hämeen-Anttila, Heli Hieta

Sukellus islamilaiseen mytologiaan. Upeasti kuvitettu Iranin kansalliseepos hurmaa kulttuurin ja historian ystävät. Iranin myyttiset alkuvaiheet ovat täynnä taisteluja ja traagisia kohtaloita, joihin kietoutuu palavia tunteita ja romantiikkaa. Varhaiset kuninkaat ja sankarit taistelevat lohikäärmeitä, hirviöitä, paholaisia ja vihamielisiä turanilaisia vastaan miekoin, nuijin ja loitsuin. Sankareista suurin on muita sotureita päätään pitempi Rostam, joka pystyy kantamaan sylissään vuoren kokoisia kivenlohkareita.Jaakko Hämeen-Anttila on tehnyt mittavan työn suomentaessaan yli tuhat vuotta sitten syntyneen laajan eepoksen myyttisen osuuden tähän teokseen. Kuvitus on Heli Hiedan.

________________________________

***

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.



Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: https://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20160211/867aa7ee/attachment-0001.html