[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Pienten kuntien ja kylien historia kiinnostaa Pohjois-Karjalassa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius <pentti.stranius at telemail.fi> FL, tutkija-toimittaja, Lieksa
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Karhu, Jani (toim.): Pyhäselän kunta 1925-2008. Hammaslahden seudun
kyläyhdistys ry & Mulo-Niittylahden kyläyhdistys ry, 2015. 632 sivua.


Pienten kuntien ja kylien historia kiinnostaa Pohjois-Karjalassa
---------------------------------------------------------

Pohjois-Karjalan kunnista ja kylistä suuri osa on saanut oman historiansa viime
vuosikymmeninä. Monet kyläkirjat ovat olleet vaatimattomia ja nostalgisia
yrityksiä saattaa jonakin kunnan vuosipäivänä mennyt aika ja
merkkihenkilöiden muistot laajempien piirien tietoon. Mutta toisaalta on
syntynyt myös päteviä tietokirjoja ja aitoja historiatutkimuksiakin. Jani
Karhun toimittama Pyhäselän kunta 1925-2008 täyttää myös tieteelliset
kriteerit monelta osin.

Pohjois-Karjalan pienten kuntien vaiheita on tutkinut menneinä vuosina
perusteellisesti esimerkiksi erikoistutkija Ismo Björn Itä-Suomen yliopiston
Karjalan tutkimuslaitokselta. Björnin kohteina ovat olleet muun muassa
Ilomantsin, Enon, Tuupovaaran, Outokummun ja Valtimon historiat. Onpa hän
toimittanut myös kattavan Pohjois-Karjalan historiakirjasarjan viidennen osan
Rajan maakunta. Pohjois-Karjalan historia 1939-2014. 

Vuoden 2015 lopulla Pohjois-Karjalassa ilmestyi kaksi merkittävää kylä- ja
kuntahistoriaa käsittelevää teosta: Jukka Partasen toimittama Elämää
kansallismaisemassa – Koli kautta aikojen ja Jani Karhun toimittama
Pyhäselän kunta 1925-2008.

Pyhäselän kunta 1925-2008 on merkkiteos pienten kuntien historioiden joukossa.
Jo ulkoasu ja valokuva-aineiston osuus miellyttävät. Taiton tehnyt Jussi
Virratvuori on muotoillut mammuttiteoksesta näyttävän ja helppolukuisen.
Saara Tikan upea maalaus, kurkien Syystanssi koristaa kantta. Myös sisältö on
laadukas ja monipuolinen. Eri näkökulmia esiintuovat kirjoittajat ovat
sujuvasanaisia, mutta tieteellisyydestä ei tingitä.



Kuva: Hammaslahti noin 1960. Hammaslahden seudun kyläyhdistys. Erkki Sorsa. 


Kirjan toimittanut pyhäselkäläinen Jani Karhu toteaa saatesanoissaan, että
”Lopputulos on jotakin perinteisen kyläkirjan ja tieteellisemmän
historiateoksen väliltä”. Lukijana kallistun enemmän tietoteoksen suuntaan;
sen verran perusteellista analyysia kaikissa neljässä kirjan pääluvuissa
tehdään. Tieteellisistä tavoitteista kertoo mittava lähdeaineistokin.

Tutkijoiden ja kyläaktivistien yhteistyö

Pyhäselän kunta 1925-2008 on pitkän tausta- ja yhteistyön tulos. Mukana on
päteviä tutkijoita ja iso joukko monenlaisia avustajia, kansalais- ja
kyläaktivisteista henkilökohtaisten arkistojen kerääjiin ja entusiasteihin.
Juhlakirjaa suunniteltiin jo vuodeksi 2000, kunnan 75-vuotispäiväksi. Kirjaa
ei saatu aikaiseksi, mutta ajatus laajemmasta historiateoksesta jäi itämään.

Myös tutkijoiden ja taustalla toimineen työryhmän tiivis yhteistyö on
varmasti vaikuttanut myönteisesti onnistuneeseen lopputulokseen. Kirjoittajista
Jani Karhun, Vesa Tuomisen ja Jukka Partasen osuudet ovat keskeiset. Karhu on
tiettävästi valmistelemassa Pyhäselkä-aiheesta myös väitöskirjaa. Juha
Hämäläinen, Juha Könönen ja Eeva Mustonen ovat laatineet informatiivisia
muutaman sivun kokonaisuutta täydentäviä tekstejä tai ”laatikoita” –
kukin kiinnostuksensa mukaan. Petri Maskonen on kirjoittanut laadukkaan
urheiluosuuden ja Veijo Salonheimo kartoittanut paikallisnimistöä.

Pyhäselkä erosi itsenäiseksi kunnaksi Kiihtelysvaarasta vuonna 1925. Kahden,
väestömäärältään lähimain yhtä suuren kyläkeskuksen pitkä välimatka
aiheutti sen, että ensin tuli ero seurakuntien välillä, senaatin
päätöksellä 1911. Lopulta, vuosina 1920-21 Pyhäselässä päätettiin hakea
kunnan itsenäisyyttä, joka sitten toteutuikin 1925. Vuonna 2008 tapahtui
sitten liitos Joensuun kaupunkiin.

Pääluvuissa vedetään suuria linjoja, mutta käsitellään myös monia
yksityiskohtaisia tapahtumia vuosisadan alusta aina 2000-luvulle. ”Pyhäselkä
kuntana” on 150 sivua kattava johdanto-osa. Siinä Karhu ja Tuominen
hahmottavat kunnalliselämän vaiheita, politiikkaa ja kulttuuria, eri
laitoksien syntyä ja kuntakuvaa. Karhun ote on paljolti
”historiallis-maantieteellinen”: isoissa rakenteissa, pitäjän kasvussa,
paikallisissa kunnallispoliittisissa käänteissä. Tuomisen osuus näkyy
enemmän ”ihmishistoriassa”: kulttuurissa, kirjasto- ja koululaitoksen
kehityksessä. Tekijät täydentävät hyvin toisiaan koko teoksen läpi.

Toinen osa, ”Elinkeinojen Pyhäselkä” on kokonaisuudessaan Karhun
kirjoittama. Se kattaa pitäjän peruselinkeinot maa- ja metsätaloudesta ja
turkistarhauksesta kaivostoimintaan. Hammaslahden kuparikaivos on luonnollisesti
keskiössä. Myös kaivostoiminnan negatiiviset puolet, avolouhos- ja
jätevesiongelmista pariin kaivosonnettomuuteenkin tulevat käsitellyiksi.



Kuva: Hammaslahden kuparikaivo toimi vuosina 1973-1985. Hammaslahden kaivoksen
rikasteen varastointialue 1973. Foto Ikonen, Outokumpu. Elka.


Ihmisten Pyhäselkä

Kolmas osa, ”Ihmisten ja yhteisöjen Pyhäselkä” on sivumäärältään
mittavin pääluku, yli 200 sivua. Se on teoksen ihmisläheisintä historiaa
kotiseututyöstä ja urheilusta, suojeluskuntaan ja Suhmuran Santraan. Karhu
kirjoittaa kahden keskuksen, Hammaslahden ja Mulo-Reijolan vaiheista,
väestönkasvusta, hallinnosta, kaavoituksesta ja rakentamisesta. Rautatien,
kaivostoiminnan ja vankilankin merkitys korostuvat, samoin yksittäistapauksena
Hammaskaaren sillan liikenteellinen rooli. Erinomainen lisämauste ovat
Pyhäselän keskeiset paikat. Petri Maskonen käsittelee Pyhäselän
Urheilijoiden ja liikunnan roolia, Tuominen muun muassa kulttuuririentoja,
Marttojen toimintaa ja nuorisoseuratyötä. Tekstit ovat antoisaa ja elävää
yhdistystoiminnan ja arjen historiaa.

Kolmannessa osassa Jukka Partanen liittyy kirjoittajajoukkoon aiheinaan
sisällissota 1918, paikallinen suojeluskunta, työväenliike, talvi- ja
jatkosota ja sodan jälkeinen asekätkentä. Suojeluskunnan toiminta oli
Pyhäselässä erittäin aktiivista, vasemmiston osuus ja merkitys sen sijaan
oli paljon alle suomalaisen keskiarvon. Partasen osuudessa korostuvat
paikalliset ihmiset ja monet yksityiskohdat, esimerkiksi desantti Yrjö
Kerkkäsen tapaus ja evakkojen asutus. Kansalaistoiminnan kuvaus on hyvää
vastapainoa elitistiselle merkkihenkilöiden historiankirjoitukselle.

Pyhäselkä-kirjan päättää neljännen osan kulttuuripitoinen luku
”Paikalliset instituutiot ja oppilaitokset”. Kunnan hengellinen elämä,
Pohjois-Karjalan opisto, kansalaisopisto ja Niittylahti saavat laadukkaan
esittelyn Karhun ja Tuomisen artikkeleissa. Paikallishistoriasta kiinnostuneille
Pyhäselän kunta 1925-2008 on sekä kattava perusteos että oivallinen
lahjakirja.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/