[H-verkko] Helsinki, Suomen Sukututkimusseuran Teemalauantai: Käsityöläiset maalla ja kaupungissa

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Suomen Sukututkimusseuran Teemalauantai: Käsityöläiset maalla ja kaupungissa

Helsinki, Kirkkokatu 6
9.4.2016 klo 10:00 – 9.4.2016 klo 15:00
---------------------------------------------------------

Suomen Sukututkimusseuran kevään 2016 Teemalauantain neljän luennon aiheena
ovat käsityöläiset maalla ja kaupungissa. Osallistumismaksu 20 euroa
maksetaan käteisenä paikan päällä ja se sisältää kahvitarjoilun.
Ilmoittautuminen 6.4. mennessä osoitteeseen seura at genealogia.fi tai puhelimitse
010 387 7900. Ilmoita samalla mahdollinen ruoka-aineallergia. TERVETULOA!

OHJELMA

10.00 Fil. tri Maija Ojala
Itämeren alueen kaupunkien käsityöläiset

Keskiajalta lähtien ammattikunnat ja killat hallitsivat kaupunkien
käsityötuotantoa Euroopassa. Näin oli myös Tukholmassa, Tallinnassa, Riiassa
ja Lyypekissä. Miten ammattikunnat kontrolloivat koulutusta,
palkkausta ja työmarkkinoita sekä yhteistä ilonpitoa? Entä mikä rooli
naisilla oli ammattikunnissa, ja miten tuotanto rakentui ydinperheen ympärille?

11.00 Professori Kirsi Vainio-Korhonen
Suomen kaupunkien käsityöläiset ja heidän ammattikuntansa

Suomen kaupungeissa toimi ammattikäsityöläisiä jo keskiajalla ja
ensimmäiset tiedot heidän ammattikunnistaan ovat 1600-luvulta. Ammattikunnat
huolehtivat uusien ammattilaisten koulutuksesta oppipoika- ja kisällivaiheen
kautta mestariksi. Ammattikunnan tuomioistuimessa käsiteltiin jäsenkunnan
piirissä tehtyjä rikkomuksia. Ammattikunnalla oli myös velvollisuus huolehtia
vähissä varoissa olevista jäsenistään ja heidän perheistään.

12.00 Kahvi

12.40 Fil. maist. Terhi Nallinmaa-Luoto
Maaseudun käsityöläiset lähteiden valossa

Ruotsin hallitukset pyrkivät 1500-luvulta lähtien keskittämään
ammattimaisen käsityön harjoittamisen kaupunkeihin. Maaseutua varten luotiin
1600-luvun lopulla pitäjänkäsityöläisjärjestelmä.
Pitäjänkäsityöläisiksi pyrkivien oli hankittava käräjiltä puoltolausunto
ja maaherralta valtakirja. Tuomiokirjoista ja lääninkanslioiden arkistoista
löytyy tietoja näistä pitäjänkäsityöläisistä. Maaseudulla toimi
kuitenkin myös käsityöläisiä ilman valtakirjaa.

13.40 Fil. tri Merja Uotila
Maaseudun käsityöläiset Hollolan pitäjänyhteisön osana

Käsityöläiset olivat tärkeä osa maaseutuyhteisöä, ja 1800-luvun alussa
lähes jokaisessa isossa hämäläiskylässä asui seppä, suutari ja
räätäli. Käsityöläiset eivät yleensä pyrkineet erottautumaan muusta
yhteisöstä, vaan esimerkiksi kummisuhteet olivat usein vastavuoroisia
naapuruston kesken. Käsityöläisten puolisot tulivat myös tavallisesti
samasta kylästä. Lisäksi ammatin periytyminen oli yleistä.

Tiedustelut: Joonas Jylhä (joonas.jylha at genealogia.fi)
---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/