[H-verkko] Salo, ”Ei enää ihminen?” Ihmisen lopun ilmiöt ja käsitteet. Tutkijaliiton 36. kesäkoulu

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

”Ei enää ihminen?” Ihmisen lopun ilmiöt ja käsitteet. Tutkijaliiton 36.
kesäkoulu

Salo, Kalkkilantie 74
2.9.2016 – 4.9.2016
---------------------------------------------------------

Tutkijaliiton 36. kesäkoulu 2.9.–4.9.2016
”EI ENÄÄ IHMINEN?”
IHMISEN LOPUN ILMIÖT JA KÄSITTEET
Tutkijaliiton kaikille avoin kesäkoulu pidetään Ystävyyden majatalossa
Kruusilassa perjantaista 2.9. – sunnuntaihin 4.9.
 
Kun poliittinen ajattelu, filosofia ja tiede ylipäätään ovat elätelleet
toivetta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, ovat ne aina enemmän tai
vähemmän eksplisiittisesti pyrkineet joko ylittämään, purkamaan,
unohtamaan, rakentamaan tai elvyttämään ihmisen käsitettä ja kategoriaa.
Tällaisista liikkeistä voidaan mainita esimerkiksi valistusajattelu,
feministinen liike tai 1900-luvun ranskalaisen yhteiskuntateorian
nietzscheläisyys.
   Viime vuosikymmeninä on puhuttu paljon uusista materialismeista,
post-humanismeista ja vaikkapa ihmisen aikakautta, antroposeenia koskevasta
ajattelusta. Tutkijaliiton kesäkoulussa 2016 pohditaan, mikä synnyttää
edellä mainittuja liikkeitä ja murtumia? Mitä ovat ihmisen kategorian kriisin
ilmiöt? Millaisin käsittein puhetta niistä voidaan hahmotella, ja millaisia
vastuita käsitteiden ja tiedon tuottamisesta näihin ilmiöihin liittyy? Mitä
juuri tällä hetkellä on tapahtumassa ihmisen kategorialle? Miten sen murros
ilmenee tieteellisessä käsitteen- ja teorianmuodostuksessa? Miten se ilmenee
muilla perinteisesti inhimillisinä nähdyillä osa-alueilla, esimerkiksi
taiteissa?
   Tutkijaliiton vuoden 2016 kesäkoulun teemana on kysymys ”Ei enää
ihminen?” Kysymys on ainakin kahdesta toisiinsa liittyvästä asiasta.
Ensinnäkin on kyse niistä konkreettisista ilmiöistä ja koettavista
tilanteista, joissa ihmisen asema ihmisenä kyseenalaistuu. Mitä ovat ne
ilmiöt, joissa universaalina pidetty ihmisyyden määritelmä ei yhtäkkiä
koskekaan kaikkia? Miten erilaiset rasistiset, sukupuoliset ja taloudelliset
erottelut vaikuttavat kaikesta läntisiin oikeusvaltioihin liitetystä
edistyksellisyydestä huolimatta ja sen seurauksena? Mitä nämä ilmiöt ovat
ja mitä niissä tapahtuu? Miten itsestään selvänä pidetty ihmisen ja
luonnon välinen erottelu murtuu ja miten tämä murtuma vaikuttaa esimerkiksi
jäsennyksiin maailman ekologisesta ja taloudellisesta tilasta?
    Toiseksi kysymys koskee sitä teoreettista ja käsitteellistä työtä
– siis myös tätä kesäkoulua – joka ikään kuin neutraalisti reflektoi,
pyrkii ymmärtämään ja käsitteellistämään ihmisen kategoriaa horjuttavia
ilmiötä ja tapahtumia, mutta on samalla enemmän tai vähemmän tietoisesti
aktiivinen toimija näiden ilmiöiden ja tapahtumien suhteen. Ei-ihmistä
koskevan ajattelun poliittisuutta onkin se, että tuotetut jäsennykset ja
käsitteet valitsevat aina puolensa: joko ne ovat synnyttämässä ja
kiihdyttämässä maailmamme murtumia tai sitten ne hallitsevat, rajoittavat ja
torjuvat niitä. Kysymyksenasettelun takana on oletus siitä, että länsimaisen
perinteen keskiössä todella on ihmisen käsite ja kategoria paljon varsinaista
humanismia perustavammalla tavalla. Vaikka ihmisen nimeä ei siis sanottaisikaan
ääneen, voi väittää, että perinne kantaa mukanaan ihmisen etusijaa niin
kielen ja sanojen määrityksissä kuin oikeusjärjestelmien perusteissa.
Poliittisen yhteisömme perustavat instituutiot ihmisoikeuksista lähtien
pitävät sisällään ulossulkevan ihmisen määritelmän, tehtiinpä näille
erotteluille käsitteellisesti millaisia uudelleentulkintoja tahansa.
    Tältä pohjalta on mahdollista esittää kysymys ”Ei enää
ihminen?” Mistä on kyse, kun jokin ei enää, tai ei vielä, ole ihminen? Jos
ja kun ihminen on kategoria, joka on aina määrittynyt suhteessa ulkopuoleensa,
ulossulkemaansa ja siihen mitä se ei ole, asettuu  myös pohdittavaksi, 
miten tämän logiikan murtuminen vaikuttaa esimerkiksi käsityksiimme
luonnosta, maailmasta tai universumista. Jos kysymys koskisi ihmistä, tehtävä
olisi tietyssä mielessä perinteisempi ja helpompi: tällöin ihmisen
kategorian horjumisen ilmiöt johtaisivat selvittämään tämän kategorian
historiaa, uudelleen tulkitsemaan ja toistamaan sitä. Kysymys ei-ihmisestä on
sen sijaan vaativampi, sillä kysymyksen kohde ei enää ole jotain, jota on
mahdollista lähestyä yksinkertaisella tavalla perinteen omin keinoin. 60-luvun
ranskalaisessa keskustelussa oli tapana jäsentää tätä tilannetta
Nietzscheltä lainatuin termein: onko läntisen perinteen uudistettava itseään
käyttämällä oman rakennelmansa tiiliä, rakentamalla jäsennyksensä
uudelleen samoista osista vai yksinkertaisesti vain etsittävä keinoja paeta
ulos tästä talosta ja juhlittava perinteen aktiivista unohtamista? Ratkaisu ei
varmastikaan ole yksinkertainen.
    On myös välttämätöntä kysyä, eikö oletus läntisen perinteen
ykseydestä ja itsestään selvyydestä ole jo sellaisenaan epäilyttävä:
eikö monoliittinen perinne lopulta synnykin eräänlaisen alkuperäisen
kasautumisen myytin kautta, siis vain salatusti omimalla ja kaappaamalla
haltuunsa perinteitä, joissa elämä on jo ottanut moninaisia muotojaan, kauan
ennen kuin läntinen perinne on tunnistanut ja tunnustanut ne inhimillisiksi?
Miten kysymys ”Ei enää ihminen?” siis pitäisi ymmärtää? Mitä ihmisen
itsestään selvän hahmon kyseenalaistavista ilmiöistä pitäisi ajatella,
miten puhua ja kirjoittaa niistä, katsoa ja kuunnella niitä? Mitä
päämääriä palvelevat näiden ilmiöiden edessä tehdyt ratkaisut, olivatpa
ne sitten poliittisia, käsitteellisiä tai taiteellisia?
Alustajina mm. Vappu Helmisaari, Markku Koivusalo, Tuija Kokkonen, Ari Korhonen,
Jukka Könönen, Karoliina Lummaa, Mikko Pelttari, Tuomas Tammisto, Julius
Telivuo, Tanja Tiekso, Sanna Tirkkonen, Tero Toivanen ja Juha Torvinen.
Puhujalista täydentyy kevään aikana. Ohjelma valmistuu toukokuussa.
 
Seuraa Facebook-tapahtumaa https://www.facebook.com/events/1703562009901862/
 
* * *
Kesäkouluohjelma alkaa perjantai-iltapäivänä 2.9. klo 17.00 ja jatkuu
sunnuntai-iltapäivään asti. Kesäkoulupakettiin kuuluu viikonlopun ohjelman
lisäksi majoitus 2–4 hengen huoneissa ja ruokailut. Osallistumismaksu on 140
€, opiskelijalta 100 €, yrityksen tai yhteisön maksamana 200 €. 
Lisätiedot Tutkijaliitosta sähköpostitse tutkijaliitto at helsinki.fi tai
puhelimitse (09)-633239 tai 045-3590818.  Seuraa myös Tutkijaliiton
Facebook-sivuja. Ilmoittautumiset Tutkijaliittoon 30. kesäkuuta mennessä.
Ystävyyden Majatalo (http://www.ystavyydenmajatalo.fi/) sijaitsee
Turku–Helsinki moottoritien varrella noin 96 kilometriä Helsingistä. Taloon
kulkee kaksi pääbussilinjaa sekä Turusta että Helsingistä. Haku
pysäkeiltä kuuluu talon palveluun!
TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN!
KESÄKOULU ON AVOIN KAIKILLE.
Seminaarin yhteistyökumppanina toimii KSL.
 
Lisätietoja antaa,
 
Merja Hintsa
toiminnanjohtaja
Tutkijaliitto ry


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/