[H-verkko] Tampere, Väitös: Arkistotyön muutos ja muutoksen kokeminen 1970-luvulta 2000-luvun alkuun

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Arkistotyön muutos ja muutoksen kokeminen 1970-luvulta 2000-luvun
alkuun

Tampere, Kanslerinrinne 1
25.9.2015 klo 12:00
---------------------------------------------------------

M Tiina Peltolan informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan kuuluva
väitöskirja

Arkistotyön muutos ja muutoksen kokeminen 1970-luvulta 2000-luvun alkuun -
Tapaustutkimus arkistomassoista, teknistymisestä ja asiantuntijuudesta (Changes
and the Experience of Change in Archival Work from the 1970s to the Beginning of
the 2000s: A Case Study on Archival Masses, Technologisation and Expertise)

tarkastetaan 25.9.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa Pinni A
rakennuksessa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Isto Huvila (Åbo Akademi). Kustoksena toimii
emeritusprofessori Pertti Vakkari.

Arkistotyön muutos ja muutoksen kokeminen

Aineistomäärien kasvu, tietoteknistyminen ja digitalisoituminen ovat
muuttaneet arkistotyötä viime vuosikymmeninä. Työntekijöillä on kuitenkin
ollut monipuolisia ja tilannekohtaisia tapoja sopeutua työn muuttumiseen.
Tämä käy ilmi Tiina Peltolan väitöskirjasta, jossa tarkastellaan
arkistotyön muuttumista ja työntekijöiden muutoskokemuksia. Tutkimus
osoittaa, että nopeasta muutoksesta huolimatta sopeutumisprosessiin on ollut
hyvin aikaa. Aineisto ei vahvista käsitystä kaiken nopeasti muuttaneesta
kumouksesta, vaan kertoo kehityksestä jossa on ollut tilaa sopeutumiselle.
Yksilöllisten selviytymismenetelmien lisäksi työpaikan yhteisellä
perinteellä ja omiin kokemuksiin limittyvillä yhteisillä kertomuksilla on
merkitystä ammatillisessa sopeutumisessa.

Arkistotyötä nimenomaan arkistotyöntekijöiden kokemuksellisuuden kautta on
tutkittu vähän. Tutkimus tuo uutta tietoa tietoteknistymisen alkuvaiheista,
aineistomäärien kasvusta, asiantuntijuudesta sekä arkistotyön yleisistä
muutoksista ja toisaalta työn pysyvistä ja hitaasti muuttuvista piirteistä
sekä niihin liittyvistä kokemuksista. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus,
jossa kohdetta tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta. Lisäksi tutkimus
analysoi muutoskokemuksia eri työntekijäsukupolvien kannalta.
Tapausesimerkkinä on Suomen elokuva-arkisto (nykyisin Kansallinen
audiovisuaalinen instituutti) ja erityisesti sen arkistolliset
säilyttämistehtävät. Keskeinen aineisto muodostuu 31
työntekijähaastattelusta sekä kohdeorganisaation dokumentti- ja
asiakirja-aineistoista. Analyysi keskittyy 1970-luvulta 2000-luvun alkuun
ulottuvaan ajanjaksoon.

Tutkimusajanjakson aikana aineistomäärät kasvoivat ja vaikuttivat monin
tavoin arkistotyön arkeen. Aineistojen käsittelyn ja uudenlaisten
työprosessien keskeneräisyys aiheutti aluksi hallitsemattomuuden tunnetta.
Samaan aikaan resurssien kasvu, henkilökunnan lisääntyminen ja
tiedonhallinnan kehittyminen kuitenkin lievensivät kokemusta voimakkaasta
arkistomassojen kasvusta.

Arkistomassateema nosti tutkimustulokseksi perinteistä arvonmääritystä
laajemman priorisointiajattelun. Hankintavaiheen arvonmäärityspäätösten ja
jälkikäteen tapahtuvan seulonnan lisäksi arkistotyössä on erilaisia tapoja
säädellä työn järjestystä. Työjärjestyspäätöksillä on suoria
vaikutuksia siihen mitkä aineistot päätetään aktiivisesti säilyttää
tulevaisuuteen.

Tietoteknistymisteemassa tutkimuksen ajanjakso tuo näkyviin pitkän
siirtymävaiheen muistinvaraisista ja manuaalisista tiedonhallintatavoista
teknisiin tietojärjestelmiin. Tutkimusaineisto ei tuonut esille voimakasta
muutosvastarintaa tietoteknistymistä kohtaan, vaan monisyisen muutoksen, jossa
sopeutuminen liittyy luottamuksen syntymiseen. Tietojärjestelmää kohtaan
tunnetulla epäilyllä on myös hyödyllinen puolensa, sillä työntekijöiden
tavoitteena on taata tehdyn työn säilyminen. Järjestelmältä odotetaan
näyttöä toimivuudesta ja tiedon säilymisestä, jonka jälkeen epäily
poistuu ja luottamus astuu tilalle. Lisäksi tietojärjestelmien tuloon liittyi
eräänlainen sopeutumisen pakko väistämättömän muutoksen edessä. Tutkimus
paljastaa teknisiin uudistuksiin sopeutumisessa syklistä toistuvuutta.
Uutuuden, epävarmuuden, sopeutumisen ja arkipäiväistymisen spiraali jatkuu
uusien teknisten sovellusten kohdalla hieman muunnellen.

Asiantuntijuusteemassa keskeisinä muutoksina tutkimuksen ajanjaksolla olivat
työn erikoistuminen ja ammattimaistuminen. Kasvavat aineistomäärät ohjasivat
työntekijöitä keskittymään tiettyihin aineistoryhmiin ja samalla
henkilökuntamäärän kasvu mahdollisti erikoistuneet vastuuhenkilöt eri
kokoelmanosille. Erikoistumisen myötä ammattimainen tietämys omasta
vastuualueesta lisääntyi. Tutkimusaineisto paljastaa, että asiantuntijuuden
kehittyminen vaatii aikaa muuttuakseen sisäistetyksi tietämykseksi omasta
työstä ja työyhteisöstä.

                                              
******
Tiina Peltola on syntynyt Pielisjärvellä ja hän on suorittanut filosofian
maisterin tutkinnon Joensuun yliopistossa.

Peltolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2092,
Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9897-8, ISSN 1455-1616.
Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica
Universitatis Tamperensis; 1586, Tampere University Press 2015. ISBN
978-951-44-9898-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/