[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Marimekosta ja Jokapojasta

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Iiris Sarmas <iirissarmas at hotmail.com> FM, Tampere
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Koivuranta, Esa; Pehkonen, Kati; Sorjanen, Tuija; Vainio, Annina: Suuria
kuvioita Marimekko. Into Kustannus Oy, 2015. 465 sivua.


Marimekosta ja Jokapojasta
---------------------------------------------------------

Marimekko mielletään usein lähes kansallisomaisuudeksi, niin vahva
suomalaisuuden leima tähän pörssiyhtiöön on luotu. Teoksessa luodaan
journalistisella otteella yhtiöstä kokonaisvaltainen kuva. Lähes jokaisella
suomalaisella on jonkinlainen mielikuva tästä yrityksestä tai sen tuotteista,
joka ei niinkään perustu faktoihin, vaan lähinnä tunnepohjaisiin
käsityksiin. Aiemmin tänä vuonna valmistunut Armi elää! elokuva pitää
yllä sitä vahvaa tarinaa, jota Armi Ratia perustamalleen yhtiölle halusikin.
Julkisuutta yritys on saanut ja ostanut näyttävästi läpi historiansa, niin
hyvässä kuin pahassakin. Ei siis ihme, jos Marimekon brändi on vahva ja
tunnettu.

 

Syksyllä 2015 ilmestyneessä teoksessaan Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija
Sorjanen ja Annina Vainio kirjoittavat Marimekon tarinaa nojautuen useisiin eri
lähteisiin. Nelikon valitsema journalistinen käsittelytapa pitää kirjan
artikkelit yhtenäisenä ja helppolukuisena. Faktoja on kaivettu esille niin
vuosikertomuksista, kirjanpitoon liittyvästä materiaalista,
verkkomateriaalista kuin lehtiartikkeleistakin. Tekstiä ja kerrontaa
elävöittävät lukuisien haastattelujen pohjalta koottu materiaali. Käytetty
aineisto on tarkistettavissa kattavasta lähdeluettelosta.



Kuva: Armi Ratia ja Kirsti Paakkanen. Marimekko.

Kirjan rakenne on kronologinen, yrityksen johtajiin voimakkaasti profiloituva,
kuten yrityksen toiminta kokonaisuutenakin. Yhtiön perustajana ja toiminnan
luotsaajana Armi Ratia saa pääroolin kirjassa; häneen palataan kunkin
seuraajan kohdalla. Amerin omistajuuden kausi on sekavin eikä ajasta erotu
selkeästi vain yhtä johtajaa, jonka näkemyksiä yhtiössä olisi toteutettu.
Kausi on paremminkin pelastusoperaatio laman, talousvaikeuksien ja
näköalattomuuden puristuksissa. Seuraavana johtajana Kirsti Paakkanen teki
näyttävän johtajapaluun yhtiön historiassa uutena vahvana naisena, joka
hallitsi medianäyttävyyden. Uusimpana johtajana Mika Ihamuotila ei ole oikein
onnistunut viestinnässään, lähinnä hänet tunnetaan terveysongelmistaan.
Nähtäväksi jää Tiina Alahuhta-Kaskon rooli ja aikaansaannokset yhtiössä.
Selkeästi nyt kuitenkin tarvitaan uutta voimakasta persoonaa luotsaamaan
yritystä nousukiitoon.

Marimekko on voimakas brändi, joka tunnetaan laajalti niin koti- kuin
ulkomaillakin. Koska tällä hetkellä sen julkisuuskuva on hieman sekava ja
vähän negatiivinenkin lukuisien skandaalien jäljiltä, yhtiö tarvitsisi
voimakkaan johtohahmon, joka loisi positiivista virettä yhtiöön. Uuteen
toimitusjohtajaan siis kohdistuvat melkoiset odotukset. Suomalaiset kuitenkin
rakastavat menestystarinoitaan, joten keskittyminen laadukkaisiin tuotteisiin ja
sitkeään puurtamiseen voisi tuottaa hyvää tulosta. Näyttävä mainonta ja
erilaiset mediatempaukset eivät ole olleet tarpeeksi vakuuttavia.



Kuva: Jacqueline Kennedy Vuokko Eskolin-Nurmesniemen suunnittelemassa asussa
Sports Illustraten kannessa joulukuussa 1960.

Eettinen yritys?

Olisivatko yrityksen visiot hieman hukassa? Kirjasta välittyy huoli niin
johtajuuden sekavuudesta kuin näköalattomuudestakin. Aiheellisia huolia
molemmat. Nykymaailmassa on vaikea erottua positiivisesti ja pitää laatua
yllä eettisyyden kärsimättä. Kirjassa on omistettu kokonainen luku
kuvamateriaaleineen eettisyyden selvittelyyn. Materiaali on kulkenut Marimekon
sensuurin läpi. Selvitettävää kuitenkin jää ja lukija on hieman
ymmällään. Kuitenkin kotimaisuus ja eettisyys ovat ne kysymykset, joihin
ensimmäisenä törmää kun tulee puhe Marimekosta, erityisesti ulkomailla.

Kirjan haastatteluissa tuli useaan otteeseen esille työsuhteiden
epämääräisyys, joka liittyy myös eettisyyteen. Joillain suunnittelijoilla
ei ole ollut kirjallista työsuhdetta lainkaan. Tai heidän palkkioperusteensa
ovat olleet epämääräisiä. Kuitenkin yhtiö käyttää suunnittelijoidensa
nimeä usein voimakkaasti mainonnassaan. Toisaalta, tällä hetkellä on
voimakkaasti vallalla paikallisen sopimisen vaatimus ilman minimipalkkoja tai
ammattiliittoja. Ollaanko työmarkkinoilla taantumassa voimakkaasti vai olivatko
marilaiset edellä aikaansa ja yrittäjyyttä pitäisi tukea vaikka
talkoovoimin? Pitäisikö olla purnaamatta?

Yhteenvetona kirjasta voisi todeta, että se tuo valitsemansa näkökohdat hyvin
ja asiallisesti esiin. Kirja on helppolukuinen ja ajattelemisen aihettakin
antava. Uudentyyppinen graafinen ilme ei miellyttänyt minua, jäin kaipaamaan
selkeää sisällysluetteloa ja lähinnä tietoa artikkelien kirjoittajista. Nyt
se täytyy etsiä erikseen kunkin artikkelin kohdalta. Plussaa kuitenkin
selkeästä lähdeluettelosta ja henkilöhakemistosta

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/