[H-verkko] Arvosteltavaksi: Kaipaavaa modernia, suomalaisen filosofian vaiheita ja pehmeitä kumouksia

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Kaipaava moderni – Nostalgian ja utopian kohtaamisia Euroopassa 1600-luvulta 2000-luvulle
Toim. Pertti Grönholm & Heli Paalumäki Historia mirabilis 11
Nidottu. 322 sivua.

 
Kaipaava moderni. Nostalgian ja utopian kohtaamisia Euroopassa 1600-luvulta 2000-luvulle on historian- ja taiteentutkijoiden kirjoittama vertaisarvioitu artikkelikokoelma. Tekijät kysyvät, mikä yhdistää kadotettua paratiisia kaihoavaa nostalgikkoa ja ihanneyhteiskuntaa tavoittelevaa utopistia. Nostalgian ja utopian kohtaamiset liittyvät usein kaipuuseen, joka on tulevaisuuden sijasta kohdistunut menneisyydessä kuviteltuihin tulevaisuuksiin sekä menneisyyteen projisoituihin, mutta vielä toteutuviksi odotettuihin unelmiin.
Nostalginen suhde menneeseen eri muodoissaan
on korvannut tulevaisuuden unelmia ja sekoittunut
niiden kanssa jo usein ennen omaa aikaamme.
Tyytymättömyys ja toivo paremmasta ovat ainakin 1700-luvulta lähtien voineet suuntautua niin menneeseen kuin tulevaan. Teos käsittelee kaipuuta toiseen aikaan ja paikkaan modernina ilmiönä, joka voidaan nähdä jopa länsimaisen kulttuurin yhtenä peruspiirteenä.
Oppaina tällä matkalla ovat niin Friedrich Schlegel, Elias Lönnrot, Anton Tshehov ja Ernst Bloch kuin 1600-luvun englantilaiset kveekarit, 1800-luvun lopun wieniläiset journalistit, suomalaiset vasemmistoälyköt, ranskalaiset elokuvantekijät ja saksalaiset konemuusikot. Teos on tarkoitettu kaikille nostalgiasta, historian merkityksestä sekä tulevaisuusajattelusta ja utopioista kiinnostuneille lukijoille. Teoksen kirjoittajat ovat Dosentti Pertti Grönholm, FM Heidi Hakkarainen, FM Anu Keinänen, FM Tintti Klapuri, FL Hanne Koivisto, FT Asko Nivala, FM Heli Paalumäki ja FM Juhana Saarelainen.
 
***
 
Juhani Pietarinen:
Suomalaisen filosofian vaiheita
Areopagus 2015

Suomessa filosofian opetus ja tutkimus on aina seurannut eurooppalaista kehitystä. Tässä kirjassa emeritusprofessori Juhani Pietarinen esittelee selväsanaisella mutta kriittisellä tavalla suomalaisen filosofian varhaisvaiheita. Kirjan luvut muodostavat historiallisen kertomuksen, joka alkaa Turun Akatemiasta, mutta ennen kaikkea kirja kertoo keskeisistä ja merkittävistä filosofisista saavutuksista maassamme. Vaikka Pietarinen puhuu nimenomaan filosofiasta, teos valaisee samalla 1600-1900 -lukujen eurooppalaista akateemista kulttuuria kiinnostavalla ja puhuttelevalla tavalla. Filosofia on joutunut etsimään tietään teologian ja politiikan valvonnassa, ja se on tehnyt etenemisen monesti hyvinkin vaivalloiseksi. Vaiheittain on kuitenkin päästy eteenpäin.
***
Immanuel Kant:
Moraalin metafysiikan perustus
Areopagus 2015
 
Filosofi Immanuel Kant (1724-1804) tunnetaan johdonmukaisen velvollisuusetiikan puolustajana, joka mullisti moraalin tutkimuksen. Klassikkoteos Moraalin metafysiikan perustus saattaa lukijan moraalifilosofian perimmäisten kysymysten äärelle, kategorisen imperatiivin maailmaan. Kantin ajattelua pidetään usein vaikeaselkoisena, mutta tässä kirjassa Königsbergin filosofi tarkastelee useita havainnollisia esimerkkejä osoittaakseen, millaista moraalinen toiminta lopulta on. Kantin mukaan yhtäkään ihmistä ei saa koskaan kohdella pelkkänä välineenä.
***
Teemu Taira: Pehmeitä kumouksia: Uskonto, media, nykyaika
Eetos-julkaisuja 17. Turku: Eetos 2015.
 
Uskonto ja sen tutkimus ovat jatkuvassa murroksessa. Yksittäisten uskonnollisten perinteiden ja ryhmien tutkimuksen rinnalle on muodostunut uusia tutkimuskohteita ja näkökulmia. Media, populaarikulttuuri ja nykyajan yhteiskunnallisesti keskeiset kysymykset kiinnostavat entistä enemmän.
 
Pehmeitä kumouksia: Uskonto, media, nykyaika käsittelee uskontoa ja sen tutkimista nykyajan mediavetoisessa kulttuurissa. Teoksessa analysoidaan media- ja populaarikulttuurin uskonnollisuutta ja siihen vaikuttavia laajempia yhteiskunnallisia prosesseja sekä pohditaan, millaisia uusia menetelmällisiä ratkaisuja uskonnontutkimus voisi hyödyntää vastatakseen nykypäivän tarpeisiin. Teos hahmottaa kriittisiä kulttuurintutkimuksellisia ja uskontososiologisia lähestymistapoja yhdistellen ”pehmeitä kumouksia” uskontotieteen tutkimusperinteisiin ja -kohteisiin. Sen mukaan uskontotiede on kiinnostunut enenevässä määrin nykypäivän mediakulttuurista, mikä vaatii uutta tieteidenvälistä ja kriittistä pohdintaa siitä, millainen asema uskonnolla on yhteiskunnassa.
 
Teemoja kohdennetaan yksittäisissä luvuissa eri tavoin. Niissä pohditaan uskontotieteen menetelmällisiä mahdollisuuksia, tutkijoiden yhteiskunnallista roolia ja selvitetään, millainen ymmärrys uskonnosta vallitsee maallistumista koskevan ajatuksen kulta-ajan jälkeen. Uskontoa koskevissa mediakeskustelujen analyyseissa kerrotaan, miten media käsittelee islamia ja miksi uskontouutisointi herättää kritiikkiä kaikissa osapuolissa. Mediavetoista populaarikulttuuria tarkastelevissa luvuissa kysytään, mitä yhteistä on faniudella ja uskonnolla sekä paljastetaan, miksi uskonnosta puhutaan ja vaietaan jalkapallon yhteydessä. Yhdessä ne tarjoavat monipuolisen ja näkemyksellisen analyysin uskonnosta ja sen käsitteellistämisestä nykypäivän tarpeisiin. Teos sopii yliopistolliseksi kurssikirjaksi ja lukemistoksi kaikille nykyajan uskonnollisuudesta ja sen tutkimuksesta kiinnostuneille.
 
Pehmeitä kumouksia kokoaa yhteen Turun yliopiston uskontotieteen dosentti Teemu Tairan kirjoituksia kymmenen vuoden ajalta. Yhdeksän luvun lisäksi teoksessa on pitkä johdanto, joka kartoittaa uskontotieteen muutoksia 1990-luvun alusta nykypäivään.
 
Sisällys
Johdanto: Pehmeitä kumouksia
1. Uskonnolliset käytännöt ja kulttuuriset kontekstit
2. Retoriset dikotomiat ja keskustelu uskonnontutkijan intellektuaalisista rooleista
3. Maallistumisparadigma murroksessa
4. Uskonto nykykulttuurissa: avainsanoja ja näkökulmia
5. Suomalais-luterilainen modernisaatio hautaamiskeskusteluissa
6. Islamin muuttuva julkisuuskuva
7. Uutinen uskonnosta: tyytymättömyyden tae?
8. Fanius ja uskonto
9. Miksi uskonnosta puhutaan ja vaietaan jalkapallon yhteydessä?
 
****
Markku Kailaheimo
"Kirjoituksia stoalaisuudesta"
Kirjokansi 2015
 
”Kun puhutaan filosofiasta niin yleensä ensimmäiseksi tulee mieleen akateeminen yliopistomaailma professoreineen ja tutkijoineen. Mutta filosofia ei ole vain – ei ainakaan saisi olla – tiedeyhteisöjen yksityisomaisuutta. Filosofia kuuluu meille kaikille ja kaikki me sitä elämässämme käytämme ja harjoitamme, joko tietoisesti tai tietämättämme. Käsillä oleva kirja voitaneen määritellä kuuluvaksi filosofian alaan, mutta se on siitä erikoinen, että sen kirjoittajan nimen edessä ei ole akateemista titteliä eikä perässä opinahjoa.” Näin Markku Kailaheimo esittelee lukijalle esikoisteoksensa Kirjoituksia stoalaisuudesta lähtökohtia.
 
Teoksen nimivalintaan sisältyy ajatus sen ns. moniäänisyydestä. Teoksessa esitellään erilaisia filosofisen esittämistavan muotoja antiikista nykypäivään. Antiikkia edustavat pastissit Senecan kirjeistä ja Epiktetoksen diatribeista. Tutkielmat ja esseet taas ovat tämän päivän yleisimpiä esitystapoja. Alaotsikolla Epätieteellisiä tarkasteluja tekijä haluaa korostaa, että kirja ei sisällä eksakteja tieteellisiä artikkeleita vaan filosofian harrastajan omaa intohimoista mutustelua. Niinpä tekijän `ohjelmanjulistus´ kuuluukin:
 
”Silloin kun lukija – ensin, ties miten laajan ja monipuolisen kirjallisuuden eri lajien kirjon läpi kahlattuaan – löytää kotinsa ja turvasatamansa filosofisten teosten parista, hän, ei ainoastaan halua solmia liittoa filosofian kanssa, luottaa siihen, sitoutua siihen vaan – tämä on tärkeää – astua myös itse sen palvelukseen. Tästä ymmärtääkseni juuri kumpuaa lukijan oma tarve – ainakin itseni – kirjoittaa jotakin. Ei niin, että tuntisin olevani oikea henkilö ajamaan jotakin niin suurta ja valtaisaa asiaa vaan enemmänkin – kuten toteat kirjeessäsi – ”merkitsemään muistiin” asioita, jotka ovat lukemisen myötä herättäneet ja kiinnittäneet erityisesti huomiotani, oikaisseet erheellisiä käsityksiäni, sanalla sanoen saaneet minut ikään kuin omavastuullisesti itsenikin ajattelemaan. Filosofian lukeminen näet ei suinkaan vapauta itseäni ajattelemasta – päinvastoin se jopa velvoittaa siihen. Velvoittaa vaan ei pakota, ja velvoittaakin vain, jos omat vaikuttimeni ovat aidot – filosofiaa ei lueta riippukeinussa ajankuluksi ja ikävystymisen karkoittamiseksi.” (Kirje Senecalle lukemisesta ja kirjoittamisesta)
 
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.