[H-verkko] Arvosteltavaksi: Atenan kevään 2015 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Tapio Tamminen
Kansankodin
pimeämpi puoli
 
Tukholmaa järkytti 1990-luvun alussa Lasermies
– salamurhaaja, jonka kohteeksi valikoitui satunnaisia maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia. Vuonna 1999 äärioikeistolaiset murhasivat ay-aktiivin, kun tämä oli paljastanut eräässä ammattiosastossa toimivan uusnatsin. Kymmenisen vuotta myöhemmin Malmössä toimi uusi lasermies, jonka uhrit olivat jälleen siirtolaistaustaisia, ja kun Anders Behring Breivik surmasi Norjassa 77 ihmistä, moni arveli, että sama olisi voinut tapahtua Ruotsissa.
Miksi uusnatsismi, rasismi ja väkivalta ovat nostaneet päätään Ruotsissa ja miksi muukalaisvihamieliset puolueet ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan perinteisesti sosiaalidemokraattisessa maassa?
Kansankodin pimeämpi puoli valaisee rotuoppien, syrjinnän ja kansalliskiihkoilun historiaa Ruotsis-
sa kansallisromantiikasta rotuhygienialiikkeeseen ja eugeniikkaohjelmaan pakkosterilointeineen, joka jatkui Ruotsissa 1970-luvulle saakka. Kun maasta alettiin rakentaa sosiaalidemokraattien johdolla niin kutsuttua kansankotia, kansan yhtenäisyys ja rodun puhtaus olivat suuressa roolissa.
Nationalistisimmatkin ilmiöt levittäytyvät yli rajojen. Oikeistopopulistit ovat nousussa eri puolilla Eurooppaa, ja monet Kansankodin pimeämmän puolen kysymyksistä koskevat myös Suomea.
FT Tapio Tamminen on kulttuuriantropologi. Hän on julkaissut useita kirjoja ja käsikirjoittanut ja ohjannut kymmeniä radio-ohjelmia muun muassa filosofiasta ja kulttuurihistoriasta
***
Ilari Aalto&Elina Helkala
Matkaopas keskiajan Suomeen

”Kun pohdit majoitusvaihtoehtoja, huomioi säätysi. Linnanherra tai piispa saa yösijan helposti, mutta talonpoika suuntaa kaupungissa köyhäintaloon, hospitaaliin tai luostariin. Tienvarsien majataloissa makuusijoja ovat seinänvieruspenkit. Kyytirättärin mukana voit päästä naapurikylään talonpojan nurkkiin: tällä on velvollisuus tarjota ruokaa ja juomaa yhdeksi päiväksi.”
Matkaoppaan muotoon puettu historiateos kuvaa elämää vuoden 1400 Suomessa eli Ruotsin Itämaassa niin kuin paikalle saapunut matkailija sen näkisi. Matkalainen pääsee ostoksille satavuotiaaseen kauppakaupunki Turkuun ja kuuntelemaan saarnaa hämyiseen puukirkkoon. Hän saa tietoa matkakohteensa sijainnista, sekä paikallisista ihmisistä. Opas neuvoo keskiaikaisen rahan
käyttöä, käytöstapoja sekä miten toimia tulipalossa tai villieläinten hyökätessä. Kohteeseen päästään oppaan mukaan vesitse tai Hämeen härkätietä, juhlissa nostetaan sahtikousia, majoittuminen tapahtuu säädyn mukaan – tosin markkina-aikaan majapaikat ovat täynnä.
Historian ja arkeologian uusiin tutkimuksiin perustuva matkaopas romuttaa myyttejä keskiajasta ja herättää menneisyyden henkiin runsaan lähdeaineiston ja valistuneiden arvailujen pohjalta. Elina Helkalan nelivärikuvitus auttaa matkalaista kulkemaan uteliain mielin keskiaikaisen kotimaamme kamaralla.
Ilari Aalto (s. 1990) on arkeologi ja intohimoinen keskiaikaharrastaja. Hämeenlinnalaissyntyiselle Aallolle keskiaika on ollut aina läsnä tiililinnan ja alueen muinaisjäännösten muodossa. Elina Helkala (s. 1987) on kuva- ja mediataiteen sekä muinaistekniikan artesaani. Myös Helkala on laajasti kiinnostunut Suomen muinaisuudesta.
***
Antero Holmila&Simo Mikkonen
Suomi sodan jälkeen
Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944–49
 
Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa nimitetään Suomessa usein ”vaaran vuosiksi” ja ”jälleenrakennuksen ajaksi”. Sotaa seuranneet vuodet esitetään suurena kertomuksena yhtenäisestä kansakunnasta, joka rakensi uudelleen runnellun maan, maksoi sotakorvaukset ja asutti siirtoväen. Neuvostoliiton pelottava varjo lankesi talkootöissä puurtavan kansan ylle.
Suomi sodan jälkeen purkaa tätä myyttiä. Sodanjälkeinen Suomi oli rikkinäinen maa, jonka sisäiset jännitteet olivat suuri huolenaihe. Välitön miehityksen uhka vaihtui nopeasti kotikommunistien pelkoon,
kun maassa koettiin sekä jatkuvia lakkoja että torikokouksia. Asuntopula aiheutti yhteiskunnallista kitkaa, eikä evakkojen uudelleenasuttaminen ollut kivutonta. Rikollisuus lisääntyi 1940-luvun jälkipuoliskolla räjähdysmäisesti, ja lehdissä kirjoitettiin paljon sodanjälkeisestä moraalikriisistä. Sodasta toipuminen vei aikansa, ja jälleenrakennus alkoi toden teolla vasta olojen vakiintuessa vuosikymmenen lopulla.
FT Antero Holmila (s. 1979) on tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on väitellyt tohtoriksi Royal Holloway University of London -yliopistosta. Holmila on aiemmin julkaissut kiitetyt teokset Holokausti ja Talvisota muiden silmin.
FT Simo Mikkonen (s. 1978) on Venäjän historian dosentti Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa taiteen ja politiikan suhdetta Neuvostoliitossa, kylmän sodan radiopropagandaa sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisiä kulttuurisuhteita kylmän sodan aikana.
***
Tapani Koivunen
Amerikkalainen painajainen
Vuoteni USA:n vankiloissa
 
Syyskuussa 2009 yritysjohtaja Tapani Koivunen istui lentokoneessa matkalla Chicagosta Oklahomaan. Tällä kertaa hän ei tosin ollut tavallinen matkustaja. Kone oli U. S. Marshalin, ja miehen ranteita hiersivät käsiraudat.
Kaikki sai alkunsa vuosituhannen alussa, kun Koivunen halusi rakentaa elintarviketeollisuusyrityksen Viroon. Hanke kaatui ahneuteen: amerikkalaiset yhtiökumppanit kavalsivat yhtiön varat. Tästä rikoksesta joutui maksamaan yhtiön toimitusjohtaja Koivunen, joka pidätettiin Chicagon lentokentällä. Perhe ja ystävät järjestivät 300 000 dollarin takuurahat ja tarjoutuivat todistajiksi oikeudenkäyntiin. Todistajia ei kuitenkaan tarvittu, ja Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin tuomitsi Koivusen salaliitosta petokseen ja rahanpesuun.
Seuraavan kolmen vuoden aikana Koivunen istui seitsemässä eri vankilassa ympäri Yhdysvaltoja sekä kotiarestissa. Hän joutui pahoinpidellyksi ja oli todistamassa rajua vankilakapinaa, mutta myös opetti sellitoveriaan lukemaan ja järjesti opintopiirejä. Viimein hän pääsi konsulikyydillä Suomeen syksyllä 2012.
Amerikkalainen painajainen on todellisen elämän seikkailutarina, pudotus liike-elämän huipulta yhdysvaltalaisten vankiloiden syövereihin. Teos on hurja kertomus oikeudenmukaisuudesta ja syyllisyydestä, mutta se kuvaa elävästi myös sinnikkyyttä ja tahtoa selviytyä mahdottomilta tuntuvissa tilanteissa.
Tapani Koivunen (s. 1957) on maatilan poika Virroilta, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, MBA ja ansiolentäjä. Hän on työskennellyt muun muassa Sihdin, Edward Jonesin, Nokian, Kemiran, Helsingin Myllyn ja Cultorin haastavissa johtotehtävissä. Koivunen on maanpuolustaja, laskuvarjojääkäri ja reservin kapteeni.
***
Iris Pasternak
Tautitehdas
Kun joka vaivaan löytyy hoito, tuleeko meistä sairaampia?
 
Mitä enemmän verikokeita, röntgentutkimuksia ja hoitoja, sen parempaa on terveydenhoito – vai onko? Teknologisen kehityksen myötä ihmisiä on mahdollista tutkia yhä tarkemmin, ja kukapa ei haluaisi löytää syöpämuutoksia mahdollisimman varhain. Mutta koska ihmiskeho on täynnä poikkeavia löydöksiä, moni ihminen päätyy tarpeettomiin tutkimuksiin ja hoitoihin, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lisäksi heidät leimataan potilaiksi.
Tautitehdas tarkastelee kriittisesti varhaista diagnostiikkaa, sairauksien etsimistä ja normaalien ilmiöiden – kuten iän myötä tapahtuvan verenpaineen ja kolesterolin nousun – nimeämistä sairauksiksi. Terveyden tarkkailusta on tullut kansalaisvelvollisuus, mistä kertovat esimerkiksi Movemberja Roosa nauha -kampanjat. Mutta lisääkö tietoisuus sairauksista terveyttä?
Tautitehdas kuvaa runsain esimerkein terveydenhoidon paradoksia: länsimaiset ihmiset ovat terveempiä kuin koskaan, joten sairauksia pitää etsiä entistä tarkemmin.
Iris Pasternack (s. 1961) on koulutukseltaan lääkäri. Hän työskentelee terveydenhuollon menetelmien arvioijana ja on kirjoittanut lääketieteestä ammattija yleislehtiin sekä kirjoihin.
***
Elina  Lappalainen
Pelien valtakunta
Miten suomalaiset peliyhtiöt valloittivat maailman?
 
Rovion ja Supercellin menestys on synnyttänyt Suomeen pelibuumin. Ulkomaiset sijoittajat etsivät kuumeisesti seuraavia menestyspelejä, ja muutaman vuoden aikana uusia peliyrityksiä on syntynyt yli 150. Suomalainen peliosaaminen on maailman huippua, mutta mitä sen taustalta löytyy?
Pelien valtakunta on läpileikkaus suomalaisen peliteollisuuden noususta. Tietokirjassa kurkistetaan Rovion, Remedyn, Supercellin, Housemarquen ja muiden pelistudioiden toimistoihin sekä kerrotaan hittipelien syntytarinat. Mukana on myös rautalankaa pelialaa tuntemattomille: miten pelejä tehdään ja millaista liiketoimintaa se on?
Vain harvat onnistuvat pysymään aallon harjalla ikuisesti, niinpä Pelien valtakunnassa kerrotaan myös kiinnostavia tarinoita jo kadonneista peliyhtiöistä ja hiipuneista tähdistä. Lisäksi kirjassa esitellään kuumimpia tulevaisuuden lupauksia.
Elina Lappalainen (s. 1984) seuraa Talouselämä lehdessä suomalaisia kasvuyrityksiä ja peliteollisuutta. Innokkaana pelaajana hän on nähnyt läheltä suomalaisen pelialan nousun ja Rovion ja Supercellin kasvun kansainvälisiksi menestystarinoiksi.
Lappalainen voitti esikoiskirjallaan Syötäväksi kasvatetut sekä Tieto-Finlandia että Kanava-palkinnon. Teosta on myyty yli 14 000 kappaletta.
***
Matti Putkinen & Mikko Porvali (Toim.)
Vanki, vakooja, sissi
 
”Olen onnistunut. Olen saavuttanut päämääräni. Olen Suomessa”, toisteli inkeriläinen Matti Putkinen laskeutuessaan laskuvarjollaan aamuhämärässä Karjalan- kannakselle.
Suomeen loikanneen Matti Putkisen elämä oli kulkenut äärimmäisyydestä toiseen. Idealistinen
nuori opettaja vangittiin Inkerissä tekaistuin syin kansanvihollisena. Sodan sytyttyä hänet määrättiin vähemmistökansalaisista koottuun puna-armeijan osastoon. Kun sotilasjuna kääntyikin pohjoiseen, Putkinen tajusi olevansa matkalla Siperiaan vankileirille. Epäonnistuneen pakoyrityksen jälkeen Putkinen värvättiin desantiksi vakoilemaan suomalaisia Karjalan- kannakselle. Mies jättäytyi suomalaisten vangiksi. Seuraavan kerran Putkinen palasi Neuvostoliittoon suomalaisessa sotilaspuvussa – sissinä.
Vanki, vakooja, sissi on huikea selviytymistarina, joka ajoittuu Neuvostoliiton synkkiin vuosikymmeniin. Se etenee uuden talouspolitiikan luomasta köyhyydestä vähemmistökansojen vainoihin ja kafkamaisesta vankilakokemuksesta Siperian aroille. Teos kuvaa elävästi maata, jossa yöllinen ovenkoputus saattoi merkitä kaiken loppua.
Sissiradistiksi koulutettu Matti Putkinen ehti palvella kaukopartioissa niin puna-armeijan kuin saksalaistenkin selustassa, mutta joutui sodan jälkeen pakenemaan Ruotsiin. Stalinin kuoltua Putkinen uskaltautui lopulta kirjoittamaan tarinansa muistiin.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.