[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Vetävästi kännykkähistoriasta

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Jaakko Suominen <etunimi.sukunimi at utu.fi> FT, Digitaalisen kulttuurin
professori, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kettunen, Niko; Paukku, Timo: Kännykkä – Lyhyt historia. SKS, 2014. 240
sivua.


Vetävästi kännykkähistoriasta
---------------------------------------------------------

Tiedetoimittajien Niko Kettusen ja Timo Paukun Kännykkä – Lyhyt historia
edustaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uutta populaaria tietokirjalinjaa.
Formaatiltaan teos muistuttaa Mitä Missä Milloin -kirjasarjaa.
Kovakantisessa  kirjassa on paljon värikuvia, tietolaatikoita, korostettuja
anekdootinomaisia lainauksia ja nasevan vetävää tekstiä. Vaikka
kännyköiden kehittäjien ja päättäjien rooli korostuu, myös tavalliset
kännykänkäyttäjät löytävät teoksesta mielenkiintoisia seikkoja, ja teos
palauttaa mieliin omia muistoja kännykänkäytön eri vaiheista.

 

Kirja alkaa Suomen kännyköitymisen kronologisella tarkastelulla. Lyhyt
johdanto on otsikoitu ”Päävalikoksi”, jota seuraavat vuosikymmen
kerrallaan etenevät pääluvut 1970-luvulta 2000-luvulle.
Vuosikymmenpaalutuksen lisäksi kukin luvuista keskittyy yhden
matkapuhelinsukupolven ympärille – myös niiden vuosikymmenten osalta, kun
matkapuhelinten sukupolvien käsitettä ei ollut edes keksitty. 1970-luku on
autoradiopuhelinten ja ”0G:n” aikaa, 1980-luku pohjoismaisen NMT:n eli 1G:n
aikaa, 1990-luvulla GSM-puhelimien avulla tapahtuu ”soitto irti lamasta” ja
2000-luvun tarkastelu keskittyy 3G-puhelimiin.



Kronologisen tarkastelun jälkeen teoksessa on 2000-lukuun keskittyvä
temaattinen osio, jonka kirjoittajat ovat nimenneet ”Sovelluskaupaksi”.
Siinä kirjoittajat käsittelevät nykyilmiöiden lisäksi kännyköiden
kehityksen tulevaisuutta.









Kirjan alalukujen otsikot kertovat rennosta tyylistä, jolla teos on
kirjoitettu. Tässä muutamia esimerkkejä: ”Juppikaista NMT900”, ”Haloo
Moskova, täällä Gorbatšov”, God Send Mobiles”, ”Operaattorien
ilmataistelu”, ”Nokia 3310, maailman vahvin aine”. Poliitikko- ja
insinöörisankareita pullistelevalla rempseälle tietokirjalle esitystapa on
sopiva, mutta välillä reipastelu on vaarassa mennä liian pitkälle. Samat
vitsit jopa toistuvat, kuin omiin legendoihinsa ihastuneiden myyntimiesten
saunailloissa konsanaan. Vitsien kohteena ovat vaikka kalliit ja himoitut
erikoispuhelimet, jollaisia ”sai, jos etunimi sattui olemaan vuorineuvos”
(esim. s. 150). Sinänsä kirjoittajat naittavat hyvin yhteen
kännykkähistoriaa ja maailmantapahtumia, esimerkiksi sosialistisen
järjestelmän romahtamista, vaikka eksyvätkin ajoittain perestroikaa ja
Gorbatšovia koskevien vitsien sarjatulittamiseen.

Komiikkaa löytyy myös alun perin vakavammiksi tarkoitettujen tapausten
kuvauksista. Oma suosikkini on 1990-lukua käsittelevän luvun aloitusepisodi,
jossa kuvataan Radiolinjan mainostempausta, jossa entinen pääministeri Harri
Holkeri soitti Helsingin Esplanadilta 1.7.1991 maailman ensimmäiseksi
viralliseksi nimetyn GSM-puhelun Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina
Suoniolle, joka myös oli entinen ministeri. Kirjassa kuvattu vuoropuhelu
muistuttaa Alivaltiosihteerin radiohupailun sketsin käsikirjoitusta. Kirjassa
julkaistussa puhelun litteraatiossa on pieniä epätarkkuuksia, mutta se kuvaa
pääpiirteittäin poliitikkojen sanailun ja kömpelöhkön uuden
puhelinteknologian mainonnan. Alkuperäisen puhelun videotaltioinnin voi
katsella ja kuunnella Ylen Elävän Arkiston kautta. Formulaselostaja Matti
Kyllönen juontaa tilaisuuden käyntiin ennen kuin poliitikot pääsevät
puhumaan keskenään. Holkeri istuu autossa, Suonio on kotonaan Tampereella: 

”Ja nyt taatusti kaikkialla jännitetään tilannetta. Tänne ei kuulu
mitään rahinaa, mutta ei pidäkään kuulua. Nimittäin GSM-verkko on täysin
häiriövapaa ja toimii kuin CD-soitin. Näin minulle on kerrottu. Ja nyt me
odottelemme vaan linjalta vastausääntä... onkohan Kaarina kotona?”



Kirja tuo hyvin esille, miten suomalaiset poliitikot ja viestintäalan
virkamiehet olivat naimisissa matkapuhelin- ja -verkkoteollisuuden kanssa.
Virkamieskunnan rooli oli merkittävä muun muassa silloin, kun uusista
puhelinstandardeista ja radiotaajuusalueista väännettiin kättä
kansainvälisesti. Muun muassa Pekka Tarjanteen rooli korostuu kirjassa.
Tarjanne oli toiminut teoreettisen fysiikan professorina, kansanedustajana ja
liikenneministerinä, mutta sittemmin Posti- ja lennäntinlaitoksen (myöhemmin
Posti- ja telelaitos) pääjohtajana sekä Kansainvälisen televiestintäliiton
pääsihteerinä. Poliitikot taas valjastettiin markkinoimaan uusia laitteita.
 

Kännykkä – Lyhyt historia on pitkälti kuvaus Nokian noususta maailman
johtavaksi kännyköiden valmistajaksi ja suosion laskusta. Mukaan pääsevät
toki myös muut valmistajat Nokian kansainvälisistä kilpailijoista, kuten
Motorolasta ja Ericssonista suomalaiseen Benefoniin. Vaikka teoksen
päähenkilöinä seikkailevat teknologian kehittäjät ja päättäjät,
laajempi käytön konteksti tulee aika ajoin esiin. Tässä suhteessa
erityisesti monipuolinen kuvitus kirkastaa teoksen. Kuvien joukossa on paljon
erilaisia laitekuvia ja kännyköiden mainoskuvia sekä kuvia henkilöistä,
tapahtumista, maisemista, jopa elokuvista sekä pilapiirroksia.

Kännykän ruumiinavaus

Kirjassa on lisäksi pieniä Tiesitkö -tietolaatikoita sekä esimerkiksi
Kännyköiden ruumiinavaus -luku, jossa kuvin on havainnollistettu, millaisista
osasista Nokian 101 (1992) ja N9 (2011) ovat koostuneet.  Havainnollistavat
tietolaatikot kertovat myös muun muassa siitä, mihin tarkoituksiin harvinaisia
maametalleja käytetään kännyköissä. Teoksen erinomaisten infografiikoiden
tekijät Terhi Adler ja Timo Numminen kannattaakin mainita nimeltä
kirjoittajien lisäksi.

Kirjan lähteinä kirjoittajat ovat käyttäneet matkapuhelimiin ja alaan
liittyviä historiateoksia, sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita sekä muutamia
matkapuhelinalan pioneerien, kuten Matti Makkosen ja Jorma Niemisen
haastatteluja.

Kännykkä – Lyhyt historia on erinomainen tietokirja, mutta se ei
tietenkään kerro kaikkea. Tietokirjallisuuden lisäksi matkapuhelimiin sekä
niiden käyttöihin ja kehitykseen liittyneet ilmiöt vaatisivat runsaasti myös
uutta historiantutkimusta, jossa tarkasteltaisiin kriittisesti niitä
mytologioita, joita tämäkin teos rakentaa.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/