[H-verkko] Arvosteltavaksi: Atenan syksyn 2014 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Kielletty kansa
Elämää palestiinalaisalueilla
Tuomas Mustikainen
 
Vuosi 2014: Palestiinalainen Hamas-järjestö ampuu Gazasta itse rakentamiaan raketteja Israeliin. Israel kostaa: Gazaa pommitetaan, ja lopulta Israel aloittaa tuhoisan maahyökkäyksen.
Vuosi 1948: Kovia kokenut juutalaisten kansa saa lopulta kotinsa. Se on päätetty perustaa juutalaisten pyhälle maalle. On vain yksi ongelma: siellä asuu muitakin – arabeja jotka tunnemme palestiinalaisina.
Israelin ja palestiinalaisten konflikti on jatkunut yli 60 vuotta, ja se on tehnyt tavallisista ihmisistä maailmanpolitiikan pelinappuloita. Raketti-iskuja, pommeja, epäluuloa, salaliittoja ja katkeruutta vuosikymmen toisensa perään. Kummallakin kansalla on menneisyyden painolastinsa, kummallekin ”pyhä maa” on elämän edellytys.  Kielletty kansa antaa puheenvuoron niin Israelin sotilaille kuin palestiinalaisaktivisteille. Miltä tuntuu osoittaa aseella arabilasta, jonka laukussa epäillään olevan pommi? Mitä sanottavaa Hamas-johtajalla on palestiinalaisten vapaustaistelusta? Millaista on tavallisten ihmisten arki epätavallisessa ympäristössä?
Kielletty kansa kutoo alueen historian osaksi nykyisyyttä ja kuvaa ristiriitojen repimää maata, jossa kaikki tuntevat väkivaltaisen kuoleman.
 
***
Suomen pyhä sota Papit jatkosodassa
Jouni Tilli
 
”Kutsun teitä kanssani pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan.” Mannerheim 29.6.1941
Jatkosodan alla luterilaisten sotilaspastorien piti pohtia kantaansa sotaan. Viides käsky kielsi tappamisen, mutta voiko sota olla oikeutettu? Talvisodassa oli ollut kyse puolustautumisesta, mutta jatkosodassa Suomi hyökkäsi. Perustellakseen sodankäynnin papit alkoivat puhua pyhästä sodasta, ristiretkestä Itä-Karjalaan.
1940-luvun Suomessa uskonnollinen retoriikka oli useimmille tuttua, pappeja pidettiin arvossa ja heidän sanaansa kuunneltiin. Pappien puheissa sodan tarkoitus oli myös vastustaa antikristusta, bol?evismia – sota oli hyvän ja pahan taistelua. Kun sodan suunta kääntyi, saarnatkin muuttuivat: tappiot johtuivat synnistä ja aluemenetykset olivat Jumalan rangaistus.
Suomen pyhä sota tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman jatkosotaan. Papit tasapainoilivat päättäjien ja sotilaiden välissä – valoivat taistelutahtoa ja lohduttivat vastoinkäymisissä mutta myös muokkasivat sotilaiden mielialoja tukemaan Suomen kulloisiakin tavoitteita. Teos kuvaa elävästi pappien ristiriitaista tilannetta jatkosodassa: miten kristityn pitää toimia, kun esivalta käskee tappamaan?
***
Hitlerin raivottaret Saksalaisia naisia natsien kuoleman kentillä
Wendy Lower
 
Yksi noista naisista oli Erna Petri. Hän kuvaili luotettavan tuntuisesti ja yksityiskohtaisesti, miten puolialastomat juutalaispojat uikuttivat, kun hän otti pistoolin käteensä. Kun kuulustelija tiukkasi häneltä, miten hän, äiti, saattoi murhata nämä lapset, Petri viittasi hallinnon antisemitismiin ja omaan haluunsa osoittaa miehille pystyvänsä vetämään heille vertoja. Hänen rikoksensa eivät olleet yhteiskunnan ulkopuolisen luopion tekoja. Hänessä näytti ruumiillistuvan koko natsihallinto.”
Pitkään on ajateltu, että naisilla oli natsi-Saksassa vain kotiäidin rooli: nainen oli arjalaisen suvun jatkaja ja Hitlerin uskollinen alamainen. Vain harvoja naisia – lähinnä keskitysleirien vartijoita – tuomittiin oikeudessa
Wendy Lowerin ainutlaatuinen, kaunistelematon tietokirja kertoo toisenlaisen tarinan. Sen mukaan sadattuhannet saksalaisnaiset lähtivät itään natsien valloittamille alueille ja toimivat miesten rinnalla Hitlerin tuhokoneistossa, myös kaikkein raaimmissa teoissa.
Kolmentoista naisen tarinoissa seurataan, miten nuoret ja idealistiset sairaanhoitajat, opettajat, sihteerit ja vaimot muuttuivat sodassa ja miten he syyllistyivät murhiin ja kansanmurhiin Ukrainassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä. Hitlerin raivottaret todistaa järkähtämättömästi, että naisten rooli natsien kuoleman kentillä oli paljon suurempi kuin mitä tähän asti on uskottu.
Wendy Lower on historian professori ja työskentelee tutkijana sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Hitlerin raivottaret sai alkunsa Lowerin löytäessä ukrainalaisesta arkistosta 1992 dokumentin, johon oli kirjattu nuorten saksalaisnaisten nimiä osana natsihallintoa. Hitlerin raivottaret oli viime vuonna arvostetun National Book Prizen finalisti. Kirjan oikeudet on myyty 17 maahan.
****
Sodassa vieraalla maalla Suomalaiset Turkin sodassa 1877-78
Heikki Tiilikainen & Jouni Suistola
 
Turkin sota käytiin vuosina 1877–78 Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä. Venäjä voitti, mutta seuranneessa rauhassa kylvettiin siemenet moneen uuteen konfliktiin.
Suomen kaarti muistetaan Turkin sotaretken yhteydessä, mutta tsaarin joukkojen mukana kulki satoja muitakin suomalaisia, myös korkeissa upseerinviroissa. Kotimaassa sotaa seurattiin tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin: Turkin sota oli ensimmäinen mediasota valokuvaajineen, lennättimineen ja kirjeenvaihtajineen.
Heikki Tiilikaisen ja Jouni Suistolan runsaasti kuvitettu tietokirja kertoo ensimmäistä kertaa koko Turkin sodan tarinan suomalaisesta näkökulmasta. Sotaretkeä seurataan erityisesti kahden sotilaan näkökulmasta: Kaartin aliupseeri Matti Kuula liittyi keisarin henkivartiostoon ja lähti sotaan jo varhaisessa vaiheessa, rakuunaupseeri Victor Tuderus pääsi rintamalle hieman myöhemmin. Ääneen pääsevät myös monet muut aikalaiset oululaisista tervaporvareista kaukomailta kirjoittaneisiin sotilaisiin ja kirjeenvaihtajiin.
Sotatapahtumien lisäksi teos kertoo kansallisuusajattelun kehittymisestä Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suomalaisten osuus sotaan vaikutti sekä suomalaisiin itseensä että Suomen asemaan keisarikunnassa. Kokemuksilla oli myös voimakas vaikutus omaleimaiseen suomalaiseen sotilasjohtamiseen.
****
Demokratia vaarassa Suomi Hitlerin ja Stalinin varjossa
Seikko Eskola
 
Mitä Suomen vaikeista vaiheista Hitlerin Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton varjossa kerrottiin Euroopassa? Suomi eli 1940-luvulla kahden totalitaarisen suurvallan varjossa. Jatkosodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan yhdessä Hitlerin Saksan kanssa. Sodan lopulla Saksa pyrki sitomaan Suomen kohtalon omaansa. Sodan jälkeen Suomi kuului Neuvostoliiton valtapiiriin, ja oli syytä pelätä, että demokratia ei kestäisi idästä tulevaa painetta. Suomi kuitenkin säilytti itsenäisyytensä ja demokraattisen valtiomuotonsa sekä taistellessaan Saksan rinnalla että luoviessaan Neuvostoliiton vaatimusten keskellä. Maailman katseet kääntyivät Suomen puoleen, kun sodasta toipuneessa maassa järjestettiin vuonna 1952 kesäolympialaiset. Kylmä sota oli toden teolla alkanut, mutta Suomi oli vakiinnuttanut asemansa.
Kansainvälisen journalismin eliittiin kuuluva sanomalehti Neue Zürcher Zeitung seurasi tarkasti Suomen asioita koko 1940-luvun ajan. Poliitikot ja asiantuntijat eri puolilla maailmaa pitivät puolueettomassa Sveitsissä ilmestyvää lehteä tärkeänä tiedonlähteenä. Sanomalehden Suomeen kiinnittämä huomio oli poikkeuksellisen aktiivista ja asiantuntemus syvällistä. Seikko Eskola kirjoittaa teoksessaan Demokratia vaarassa Suomen ponnisteluista demokratian ja oikeusvaltion säilyttämiseksi sodan ja totalitarismin paineessa.
***
Kuohuvaa historiaa Tarinoita tuopin takaa
Mika Rissanen & Juha Tahvanainen
 
Kuinka kävi, kun Pietari Suuri päätti tehdä venäläisistä oluenjuojia? Miksi Lutherin Saksassa olut veti rintamalinjat uskontokuntien välille, ja miksi maailmankuulu kirjailija, presidentti Václav Havel meni panimoon töihin? Entä kuinka kävi puolalaisten olutpuolueelle?
Olut on aina ollut olennainen osa eurooppalaista historiaa. Kolpakolliset ovat liikuttaneet sotajoukkoja voittoon sekä rakentaneet kansojen välistä ystävyyttä, ja onpa tuoppi muuttanut monen merkkimiehen elämääkin. Tiesitkö esimerkiksi, ettei Louis Pasteurin mielessä siintänyt bakteereista puhdas maitolasillinen vaan täydellinen tuoppi ranskalaista mallasjuomaa?
Kuohuvaa historiaa tarinoi oluen ja historian yhteyksistä vivahteikkaan täyteläisesti, eikä tätä kirjaa ole syytä lukea kuivin suin. Kirjan jokaisessa luvussa on esitelty aiheeseen liittyvä olut. Huurteinen malja sille!
FL Mika Rissanen (1978) ja FM Juha Tahvanainen (1953) ovat olleet mukana kirjoittamassa kirjoja Hävityksen historiaa sekä Antiikin urheilu, joka voitti Tieto- Finlandia-palkinnon.
****
Kirjoittamisen taide ja taito
Emilia Karjula
 
Kirjoittamista opetetaan ja opiskellaan koko ajan enemmän. Käsitys kirjailijasta itseoppineena nerona on vanhentunut. Kirjoittaminen on taito, jota voi opetella ja harjoitella ja jossa voi harjaantua.
Kirjoittamisen taide ja taito keskittyy kirjoittajan työn käytännön kysymyksiin unohtamatta käsitteellistäviä ja kontekstualisoivia näkökulmia. Teoria ja käytäntö yhdistyvät artikkeleissa sujuvasti, ja monet teksteistä soveltuvat eri tekstilajien kirjoittamisen tueksi sekä luovaa kirjoittamista opiskeleville että muille asiasta kiinnostuneille.
Artikkelit jakavat Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineeseen kertynyttä tietoa ja osaamista. Tekijät ovat luovaa kirjoittamista opiskelleita ja opettavia kirjoittajia, tutkijoita ja kirjailijoita. Artikkelien aiheita ovat traditioiden merkitys kirjoittamisessa, kirjoittajan tausta-aineistot, proosan rakenne, kertojaratkaisut, omaelämäkerrallinen kirjoittaminen, kirjoittajaidentiteetti ja palautteen merkitys, yhteiskirjoittaminen, kirjoittamisen muusat,  diskursiivinen vallankäyttö sekä käsikirjoituksen julkaiseminen ja kirjailijan työ.
****
Päämajan kaukopartiomies 13 retkeä Osasto Kuismasen matkassa
Patrik Berghäll
 
Legendaarisen Osasto Kuismasen viimeisen kaukopartiomiehen kokemukset
Päämajan kaukopartiot ovat olennainen osa Suomen sotahistoriaa. Partiot toimivat syvällä vihollisen selustassa Lapin ja Karjalan suurissa erämaissa, hankkivat strategisesti tärkeitä tietoja ja tuhosivat vihollisen rautateitä ja huoltokeskuksia. Useimmat kaukopartiomiehet ovat jo kuolleet, mutta heidän seikkailunsa kiehtovat edelleen.
Karl-Johan Norrgård (1922) kuului legendaariseen OsKuun, Osasto Kuismaseen, jonka komentopaikka oli Kossalmella Petroskoin pohjoispuolella. Kaukopartioretkiä vihollisen linjojen taakse kertyi kolmetoista, mukaan luettuna suuri tuhoamisretki neuvostoliittolaisten huoltokeskukseen Petrovskij Jamiin vuonna 1942. Norrgård oli mukana myös Matti-partioissa, jotka jättäytyivät rintaman taakse Aunuksen kannaksen ankarien taistelujen aikana 1944. Kaukopartioiden kirjallinen aineisto on pääosin tuhottu, mutta tieto matkoista elää viimeisten mukana olleiden kertomuksissa. Viimeinen kaukopartiomies kuvaa vangitsevasti Norrgårdin kokemuksia jatkosodan aikana. Teos perustuu Norrgårdin haastatteluihin, sotahistoriallisiin teoksiin ja artikkeleihin. Mukana on myös alkuperäisiä valokuvia kaukopartioretkiltä.
***

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.