[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Valon jälkiä

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Olli Kleemola <owklee at utu.fi> Tutkija, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto,
poliittinen historia
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Seppänen, Janne: Levoton valokuva. Vastapaino, 2014. 220 sivua.


Valon jälkiä
---------------------------------------------------------

Visuaaliseen journalismiin erikoistunut Tampereen yliopiston tiedotusopin
professori Janne Seppänen on uransa aikana julkaissut useita teoksia
visuaaliseen lukutaitoon ja visuaaliseen kulttuuriin liittyen. Uusimmassa,
Seppäsen vetämän Mieli, kuva, mielikuva –akatemianhankkeen puitteissa
syntyneessä teoksessaan hän jäljittää valokuvan olemusta eri
näkökulmista.

Olemme kuvien ympäröimiä. Yhä suurempi osa päivittäisestä
informaatiotulvasta välittyy tulkittavaksemme kuvien muodossa. Tämän totesi
saksalainen filosofi Gottfried Boehm ”kuvallisesta käänteestä”
puhuessaan. Kuvallisen käänteen myötä valokuvasta on tullut korvaamattoman
tärkeä osa nyky-yhteiskunnan kommunikaatiota. Valokuvan tärkeyttä todistaa
myös tutkijoiden kiinnostus sitä kohtaan: ulkomailla julkaistujen tutkimusten
lisäksi myös Suomessa on viime vuosina julkaistu suhteellisen runsaasti
aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Erinomaisina esimerkkeinä mainittakoon
Seppäsen tuotannon (esim. Katseen voima, 2001. ) lisäksi vaikkapa Anita Sepän
Kuvien tulkinta sekä ruotsista käännetty Jan-Erik Lundströmin Valokuvallisia
todellisuuksia.




Kuva: Camera obscura

Seppäsen uusin teos jakautuu kahteen osaan, jonka pohdintojen spektri kattaa
niin valokuvan teknisen muodostumisen kuin sen lukuisat roolit yhteiskunnassa.
Kirjan aloittaa kuvaus kameran historiasta, jossa Seppänen johdattaa lukijansa
1600-luvun camera obscuroista aina nykyaikaisten digitaalikameroiden pariin.
Matkan varrella sivutaan muun muassa Leni Riefenstahlin kuuluisan
propagandafilmin, Tahdon riemuvoiton (Triumph des Willens) historiaa. Vaikka
valokuvaustekniikan historia ja kehitys on suhteellisen hyvin tutkittu,
Seppäsen esitys on kompakti, ja tarjoaa hyvän perustan kirjan seuraavalle
luvulle, jossa käsitellään kuvan materiaalisuuden ja esittävyyden
problematiikkaa. Tähän lukuun Seppänen on onnistuneesti koonnut valokuvan
merkitystä analysoineiden tutkijoiden kantoja ja käy näiden näkökulmien ja
mielipiteiden kanssa dialogia.

Teoksen toisen osan keskiössä on valokuvan roolin pohdinta eri tieteenalojen
avaintekstien pohjalta. Tarkastelun ja dialogin ytimeksi Seppänen on valinnut
kolme tekstiä eri aloilta: John Szarkowskin essee The Photographer’s Eye
edustaa taiteen näkökulmaa, Liz Wellsin kirja Photography – A Critical
Introduction puolestaan yhteiskuntatieteiden katsantokantaa, ja filosofien
näkemystä edustamaan on valittu Roland Barthesin tunnettu teos Valoisa huone.

Teoksen sivumäärä – vain hiukan yli 200 sivua – asettaa omat haasteensa
laajojen kysymyksien pohdinnalle. Seppänen lieneekin tarkoittanut teoksensa
ensisijaisesti eräänlaiseksi johdannoksi, suomenkieliseksi pioneerityöksi
valokuvan olemuksesta. Kokoavana yleisesityksenä työ on ilman muuta ansiokas.
Lukijalta edellytetään kuitenkin jonkin verran etukäteistietämystä kirjassa
käytettyjen käsitteiden avaamiseksi.

Seppäsen laadukasta tutkimusta lukee suurella mielenkiinnolla.. Lukukokemuksen
miellyttävyyttä lisää teoksen visuaalinen kauneus: teoksen kannen
suunnitellut graafikko Risto Vainio on eri elementtien säästeliäällä
käytöllä luonut suorastaan häkellyttävän kauniin kannen.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/