[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Pohjois-Karjala matkalla nykyaikaan

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius <pentti.stranius at telemail.fi> FL, tutkija-toimittaja, Lieksa
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Ismo Björn (toim.): Rajan maakunta. Pohjois-Karjalan historia 1939-2014. SKS,
2014. 458 sivua.


Pohjois-Karjala matkalla nykyaikaan
---------------------------------------------------------

Ismo Björnin toimittama Rajan maakunta on viides osa Pohjois-Karjalan
historiasarjaa. Se kattaa vuodet 1939-2014. Aikaisempien osien kokeneet
kirjoittajat ja toimittajat, Heikki Kirkinen, Veijo Salonheimo ja Kimmo Katajala
ovat saaneet työlleen ammattitaitoisen jatkajan.

 

Rajan maakunta onnistuu monipuolisuudessaan ja monitieteisyydessään.
Pohjois-Karjalaa käsitellään viiden pääluvun näkökulmasta. Kronologisesti
edetään sota- ja evakkovuosista, väestökehityksen ja elinkeinoelämän
nousujen ja laskujen kautta kohti kehittyvän koulutuksen ja sosiaalipolitiikan
rakentamista ja kulttuuririentoja. Ismo Björnin persoonallinen ja värikäs
esipuhe ”Rajalla ja ytimessä” määrittää historiateoksen kontekstin ja
maakunnan aseman useammankin ”rajan” näkökulmasta. Björn on ahkera
kirjoittaja itsekin – toimittanut lukuisia tiedekirjoja ja kirjoittanut monta
paikallishistoriaa Pohjois-Karjalan jo ”kartalta kadonneista” kunnista.

Rajan maakunnan kirjoittajista suurin osa on pitkän päivätyön tehneitä
professoreita ja tohtoreita, mutta mukana on nuorempia tutkijoita ja
yliopistolaitoksen ulkopuolisiakin. Ehkäpä tästä syystä tekstit eivät ole
yhteismitallisia, mikä ei sinänsä lukijaa haittaa: on virkistävää tutustua
vähemmän akateemisiin pohdintoihin kuten myös muutamien merkkihenkilöiden
elämänvaiheisiin. Aina voi kysyä, miksi juuri tietyt henkilöt saavat
palstatilaa?

Toisaalta on hienoa että esimerkiksi sellaiset poliittiset vaikuttajat kuten
vasemmiston Pauli Puhakka tai maaseudun puolueen Eino Poutiainen pääsevät
henkilöinä esiin siinä missä talouselämän voimahahmot Yrjö ja Reino
Laakkonen, Väinö Broman tai Kyösti Kakkonen. Pienartikkelit, joiden
kirjoittajina ovat Juha Pohjonen, Antero Puhakka, Asko Saarelainen, Pekka
Kauppinen, Jukka Kokkonen, Maarit Sireni, Alina Kuusisto, Jaana Juvonen ja Raimo
Turunen täydentävät ja värittävät mukavasti laajempien tiedeartikkelien
antia. Poliittinen järjestö- ja yhdistystoiminta jää silti kirjassa
selvästi vähemmälle, mutta onneksi Jaana Juvonen on kerännyt tiedot
pohjoiskarjalaisista Arkadianmäellä sekä valottaa erityisesti
pohjoiskarjalaisten naispoliitikkojen toimintaa.



Kuva: Veikko Vennamo ja Eino Poutiainen aterialla Poutiaisella, kuvaaja Esko
Eskelinen, Pohjois-Karjalan museo.

Sodan seuraukset, väestö ja talouselämä

Pasi Tuunaisen artikkeli ”Rautaa rajalla – Pohjois-Karjala toisessa
maailmansodassa” on perusteellinen ja jopa pikkutarkka kuvaus
sotaoperaatioista ja Pohjois-Karjalan asemasta sodassa. Kun olen viime aikoina
lukenut paljon marginaalista sotahistoriaa, jäin kaipaamaan esimerkiksi
suomalais-saksalaisen sotilasyhteistyön vaiheita Lieksan seudulla – niin
sanotun Sorokka-operaation valmisteluissa. Lieksassahan oli vuosina 1941-42
enimmillään jopa 3000 saksalaissotilasta, huoltojoukkoja pääosin.

Jukka Kokkonen jatkaa rauhallisemmalla aiheella ”Kylmän sodan rajasta uuteen
naapuruuteen”. Tapio Hämynen ja Erkki Kinnunen vievät meidät sitten
”evakkoretkelle”, käsittelevät siirtoväen merkitystä maakunnalle
Itä-Suomen saadessa uutta väkeä sodan jälkeen. Ortodoksisuus huomioidaan
kiitettävästi - kuten jatkossa, aivan kirjan lopussa myös luterilainen kirkko
ja herätysliikkeet. Vuosina 1945-60 Pohjois-Karjalan väestömäärä kehittyi
suotuisasti kunnes rakennemuutos iski ja oli lähdettävä työn perässä joko
Etelä-Suomen lähiöihin tai Ruotsiin saakka. Pienenä esimerkkinä voi ottaa
nykyisen kotikaupunkini Lieksan, jossa vielä vuonna 1980 asui noin 20 000
ihmistä. Nykyinen väestömäärä (2014) on suunnilleen 12 300. Ilman
maahanmuuttajia, somaleja, venäläisiä, irakilaisia jne luku olisi jo alle 12
000.

Maakunnan metsätalouden ja maaseutuyhteiskunnan muutokset saavat paljon
palstatilaa. Ismo Björn liikkuu lähellä väitöskirjansa teemaa, mutta
paneutuu nyt artikkelissaan ”Metsämaakunta” tarkemmin aivan viime
vuosikymmenien metsänkäytön monimuotoisuuteen. Sellu- ja kartonkiteollisuus,
Uimaharju, Puhos ja Pankakoski, ovat keskiössä. Pertti Rannikko jatkaa
optimistisillakin näkökulmilla, maaseudun tyhjentymisestä huolimatta.
”Maaseutuyhteiskunnan muutos” alkaa syrjäkylien kukoistuksesta
1940-50-lukujen vaihteessa ja jatkuu metsätyöväestön määrän
romahduksella, mutta kirjoittaja päätyy odottelemaan ”verkottuviin kyliin”
uusia asukkaita, ainakin ”käypäläisiä”. Maaseudun karjatalous ja muun
muassa meijeritoiminta on keskiössä Alina Kuusiston mielenkiintoisessa
tutkimusartikkelissa ”Karjan varassa”. Aikaperspektiivi ulottuu EU-Suomen
maatalouden ongelmiin saakka.

Heikki Eskelinen erittelee talouden kasvua ja rakennemurrosta ja Perttu
Vartiainen aluehallinnon kiemuroita. Joensuun seutu saa erityiskäsittelyn. Niin
hallinnossa kuin taloudessakin kokeneet tutkijat näkevät välttämättömän
uudistumisen, modernisaation esiintulon 2000-luvulle siirryttäessä.
Lääninuudistus ja (jo tehdyt) kuntaliitokset saavat heiltä jälkikäteen
varovaisen myönteisen arvion. Muutama kriittisempikin vasta-argumentti olisi
ehkä ollut paikallaan.



Kuva: Nippulautta ja hinaaja s/s Oberon III eväskontteineen Pyhäselällä,
kuvaaja Esko Eskelinen, Pohjois-Karjalan museo.

Koulutus ja kulttuurielämän nousu

Arto Nevalan, Eeva Jokisen ja Arja Kurvisen aiheita ovat koulutus-, sosiaali- ja
työvoimapolitiikka. Artikkeleista saa kattavan kuvan siitä valtavasta luovasta
työstä, mitä ”syrjäseudulla”, rajan pinnassa on aikaansaatu II
maailmansodan jälkeen. Kysymys on paljolti sen hyvinvointivaltion
rakentamisesta, jota tänä päivänä hiljaa hivuttaen puretaan Tämä
purkamisprosessi ei ole artikkeleissa aivan keskiössä, mutta esimerkiksi Arja
Kurvisen pohdiskelut työttömyyden syistä ja seurauksista ovat tutkimusta,
mitä rajaseudulla kaivataan kipeästi. Kun Suomessa on jo reilut 300 000
työtöntä, joukossa 100 000 pitkäaikaistyötöntä, voisi olla aika vaikka
hätäaputyöllistämiselle (?). Aina historiasta pitäisi myös oppia.

Kulttuurielämästä ja urheilumaakunnasta kirjoittavat Osmo Kekäläinen, Pekka
Suutari ja Hannu Itkonen. Kekäläinen vetää hienosti yleislinjat osuudessaan
”Maakunnan kulttuuri-identiteetin rakentaminen”, mutta toki kirjallisuus ja
Heikki Turusen tuotanto saavat erityismaininnan. Pekka Suutari ”rokkaa”
Katri Helenan, Värttinän ja kevyemmän musiikin alueella ja Hannu Itkonen
rajaa keskeiset liikuntakulttuurin alueet, huippu-urheilijoita unohtamatta.

Rajan maakunnan kuvitus on tarkkaan harkittua. Tiedän, että valokuvista oli
”runsauden pula”, mutta enemmänkin tätä vangittua mennyttä aikaa olisi
toivonut. Ismo Björnin kuvavalinnat kertovat usein paljon enemmän kuin
asiateksti eri vuosikymmenistä. Värikuvat pitäjien viireistä menneiltä
vuosikymmeniltä saavat haikean nostalgiselle mielelle.

Lyhyempi versio arvostelusta julkaistu Karjalainen-lehdessä, 3.11.2014.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/