[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius <pentti.stranius at telemail.fi> FL, tutkija-toimittaja, Lieksa
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kauko Röyhkä; Juha Metso (valokuvat): Et kuitenkaan usko - Ville Haapasalon
varhaisvuodet Venäjällä. Docendo, 2013. 213 sivua.


Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä
---------------------------------------------------------

Muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä ja valokuvaaja Juha Metso matkasivat viime
vuonna muutamaksi päiväksi Moskovaan tapaamaan Venäjällä supersuosittua
näyttelijää, Ville Haapasaloa. Parin päivän haastattelutuokioihin
perustuvassa kirjassa Haapasalo tarinoi tuttuun liioiteltuun tapaansa
seikkailuistaan itänaapurissa. Pääosin liikutaan 1990-luvulla.

 

Ville Haapasalo (s.1972) lähti Leningradiin ja Neuvostoliittoon 19-vuotiaana.
Pian neuvostoimperiumi hajosi kappaleiksi ja Leningradistakin tuli Pietari.

Haapasalo osui Pietariin aikana, jolloin elettiin kioskikapitalismin ja ankaran
puutteen vuosia. Erään haastattelukirjan kertomuksen mukaan nuori
näyttelijänalku näki nälkää ja asui kadulla kun ei osannut takaisin sen
babushkan luokse, jolta oli vuokrannut kortteerin.

Into näyttelijäksi oli kuitenkin suuri. Maineikas opinahjo, Pietarin
teatteriakatemia, otti venäjää osaamattoman ulkomaalaisen oppilaaksi paljolti
siitä syystä, että tämä maksoi opinnoistaan selvää valuuttaa.
Opintorahalla pärjäsi loppujen lopuksi aika hyvin. Tosin, vähän väliä
Haapasalo joutui ryöstöjen ja pahoinpitelyjen kohteeksi, jolloin rahat ja
passi hävisivät.

Aivan ilmeisesti Haapasalo oli myös sitkeä ja lahjakas oppilas. Siitä ei
enää ollut epäilystäkään sen jälkeen kun hän oli saanut erään
päärooleista huikeassa komediassa Kansallisen metsästyksen erityispiirteitä
(1995). Haapasalo löi itsensä läpi kertaheitolla ja naama tuli tunnetuksi
kautta laajan Venäjän. Tuo elokuva on yhä eräs katsotuimmista ja
suosituimmista venäläisyleisön keskuudessa.

Suomessa Haapasaloa tuskin huomattiin. Esimerkiksi Mikkelin Räntää ja loskaa
-festivaaleilla, 2000-luvun alussa, hän oli pienelle yleisölle täysin
tuntematon suuruus. Tapasin silloin Haapasalon ensi kertaa – ja täytyy sanoa,
että ikävä miehen seurassa ei aivan helposti tule. Ei ainakaan, jos et ole
tosikko, vaan valmis uusiin seikkailuihin. Tapaaminen pakkasyönä päättyi
siihen, että Ville eksyi outoon seuraan, hukkasi hotellin avaimensa ja joutui
yöpymään kylmässä autossaan.

Tarinankertoja elementissään

Ville Haapasalo on synnynnäinen tarinankertoja, joka pärjäisi varmasti
esimerkiksi Tarinaniskennän SM-kisoissa Kärsämäellä. Hänen taitonsa
liioitella ja värittää onnettomia tai tragikoomisia sattumuksia vangitsee
kuulijan. Kauko Röyhkä on onnistunut tavoittamaan ja kirjaamaan näyttelijän
puheesta olennaisen myös haastattelukirjaan. Kirja on pikavauhdilla tehty,
mutta silti pieni helmi, juuri  haastateltavan ansiosta. Se kasvattaa
sopusuhtaisesti myyttistä legendaa nimeltä Haapasalo. Luultavasti
venäjänkielinenkin painos on tulossa. Myös ammattivalokuvaaja Juha Metso on
ollut tarkkana kameran kanssa: lähikuvat näyttelijän ilmeikkäistä kasvoista
ovat monimerkityksellisiä kuten Venäjän murroshistoriaa, venäläisiä
ihmisiä ja Moskovaa tallentavat katukuvatkin.

”Et kuitenkaan usko...” antaa rosoisen kuvan murrosajan Venäjästä.
Tarinat liikkuvat alun "kurjuuden" jälkeen paljolti oligarkkien ja
superrikkaiden maailmassa, missä Haapasalo liikkuu liukkaasti mutta oman
persoonansa ja sielunsa säilyttäen. Juuri tuo hyväuskoinen "hölmö" ja
Venäjää ihmettelevä ”suomalaisjuntti”  oli alunperin se roolihahmo,
jolla näyttelijä löi itsensä läpi ensimmäisissä elokuvissa ohjaaja
Aleksandr Rogožkinin ohjauksessa. Tosin elokuvamaailmaa ei haastatteluissa
valitettavasti juurikaan käsitellä.

Haastattelukirjassa matkataan Venäjää laidasta laitaan, myös yhteiskunnan
eri sfääreistä toiseen. Matka vie kuitenkin kohti eliittiä, kun päästään
kuuluisan aforismin yli: ”Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki
järjestyy”. Ville Haapasalolle tämä on tarkoittanut sitä, että kalassa on
käyty jopa presidentti Vladimir Putinin kanssa. Tosin tarkempia yksityiskohtia
kalareissusta ei julkisuuteen sentään kerrota. Jossakin kulkee raja.

Jokaisella Haapasalon tavanneella on tarinansa. Kymmenkunta vuotta sitten olin
mukana Arvo Tuomisen dokumentissa Vodkaturistit. Sen juonnot Pietarissa hoiti
Ville Haapasalo. Erään kuvaussession päätteeksi kävelimme Europeiskajan
baaritiskille.

Ville pyysi josko maksaisin vodkapaukut. Mikäpä siinä, tein työtä
käskettyä ja nakkasin pari sataa tiskille. Kun poistuimme, Ville selitti:

”Ei muuten, mutta kun mulla ei ole kuin pari tonnin seteliä taskussa. Ei ne
tämmöisessä paikassa anna julkkiksille takaisin tonnista kun ne kuvittelee,
että mä kylven rahassa. Se olisi niiden omasta mielestä häpeäksi eli ne
ajattelee mun puolesta...”

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/