[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Somen historiaa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Otto Aura <otto.aura at gmail.com> jatko-opiskelija, Helsingin yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Suominen, Jaakko; Östman, Sari; Saarikoski, Petri; Turtiainen, Riikka:
Sosiaalisen median lyhyt historia. Gaudeamus, 2013. 343 sivua.


Somen historiaa
---------------------------------------------------------

Mitä on sosiaalinen media ja mistä se on tullut – millainen on somen
historia? Sosiaalinen media on kiinnostava ja ajankohtainen aihe, jonka
historian kimppuun käy neljä digitaalisen kulttuuriin tutkijaa ja opettajaa.
Vuosittain etenevässä sosiaalisen median lyhyessä historiassa tarkastellaan
erilaisia palveluja, niiden käyttötapoja sekä mediassa esille nostettuja
teemoja. Hyvin tehdyssä ja ajankohtaisessa tutkimuksessa nousee lukiessa esille
tietynlainen sosiaalisen median dynamiikka.

Mitä on sosiaalinen media? Ainakin se on tarkkoja määritelmiä pakeneva
termi, eikä sen sisällöstä ole yhtä ja oikeaa määritelmää.
Tutkimuksessaan sosiaalisen median historiasta Jaakko Suominen, Sari Östman,
Petri Saarikoski ja Riikka Turtiainen antavat tutkimusaiheestaan
määritelmän. Tällä hetkellä – ilmaisu joka historiaa käsittelevässä
kirjassa on kovin herkästi vanheneva – sosiaalinen media kiinnittyy muutamiin
suosikkipalveluihin, joiden ideana on sisällön jakaminen sekä verkostojen
rakentaminen ja ylläpito. Suomisen kirjoittaman johdannon mukaan some viittaa
”tietyn aikakauden digitaaliseen verkkoviestintään sekä viestinnän
multimodaalisuuteen eli monikanavaisuuteen ja -aistisuuteen”(s. 17).



 

Teoksen kirjoittajat ovat jo aiemmin tehneet yhden nettiin liittyvä yhteisen
tutkimuksen, Funetista Facebookiin. Tällä kertaa heidän tutkimuksensa
tavoitteena on esitellä verkkokulttuurien lähihistoriaa tutkimalla sosiaalista
mediaa ja siitä käytyä keskustelua sekä ajoittamaan ja paikantamaan
ilmiöitä ja niissä tapahtuneita käänteitä. Tarkastelu suoritetaan kolmesta
näkökulmasta, teknologiasta ja palveluista, näiden käyttötavoista ja
sosiaaliseen mediaan liittyneestä julkisesta keskustelusta. Lisäksi
tutkimuksen tarkastelutavan taustalla mainitaan vaikuttaneen teknologian
kulttuurisen omaksumisen viitekehys. Tällä tarkoitetaan sitä
kokonaisvaltaista prosessia, jossa ”uutuus leviää paitsi ihmisten
arkielämään myös erilaisiin poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin,
koulutusjärjestelmiin ja kielenkäytön yleisiin tapoihin” (s. 20).
Näkökulma on kulttuurihistoriallinen.

Lähdeaineistona tutkimuksessa on käytetty verkkolähteitä ja kirjallisuutta.
Verkkolähteiden haasteet on otettu hyvin esille tutkimuksen johdannossa.
Materiaalia on enemmän kuin paljon ja laadultaan se on hyvin epätasaista.
Tutkimuskirjallisuutta on tutkijoiden mukaan käytetty omalaatuisena
lähdeaineistona vuosittaisen tason tarkastelussa. Julkisen keskustelun aineisto
on pääosin kerätty Sanoman arkistosta. Tämä tietysti aiheuttaa
yksipuolisuutta lähdemateriaalissa ja on hyvä, että se avoimesti huomataan
kirjoittaa lukijalle. Materiaalia on täydennetty asiantuntijoiden
blogipostauksilla ja kirjoittajien keräämillä lehtileikkeillä.

Vuosittain etenevä jäsentely

Tutkimuksen on rajattu ajallisesti vuosiin 2003–2012 ja sen maantieteellinen
painopiste on Suomessa. Sosiaalisen median maailmanlaajuisen olemuksen vuoksi
tarkka pidättäytyminen Suomen valtiorajojen sisällä ei olisi mielekästä.
Näin ollen tutkimuksessa otetaan huomioon maailman tapahtumista tärkeimmät,
jotka sitten ovat Suomessakin lyöneet läpi. Vastaavasti liike on ollut myös
toisin päin, Suomessa kehitettyjä palveluita on viety ulkomaille. Tutkimuksen
esitys perustuu vuosittaiseen esitystapaan, yksi vuosi per luku.

Valittu esitystapa palvelee tarkoitusta, kun kyseessä on niin
lähimenneisyyteen ja nykypäivään liittyvä aihe. Siirtyminen vuodesta
toiseen yksi kerrallaan ja sen vuoden ilmiöiden tulkinta auttaa kehittämään
kuvaa siitä, miten koko monitahoinen ilmiö kehittyi. Samalla se on lukijan
kannalta helppo tapa jäsentää omaan sosiaalisen median historiaansa.
Toisaalta, itse olisin kaivannut esimerkiksi jonkinlaista sosiaalisen median
aikajanaa (vaikka Facebookin timelinea mukaillen), milloin palvelut syntyivät
ja niitä alettiin käyttää? Myöskään ei voi välttyä ajatukselta, olisiko
temaattinen jäsentäminen kuitenkin ollut paikallaan.

Nyt luvuissa on useita viittauksia aiempiin lukuihin, varsinkin suosituimpien
sosiaalisen median palvelujen osalta. Olisiko toisenlaisella jäsentämisellä
analyysista tullut tarkempi ja yhdenmukaisempi? Nyt valitussa esitystavassa on
helppo käsitellä muutoksia trendeissä palveluiden välillä, temaattisessa
tarkastelussa palveluiden sisäiset muutokset olisivat tulleet kenties vahvemmin
esille. Sekin kyllä nostettiin kirjassa ylös, että esimerkiksi Facebook
vuonna 2007 on täysin erilainen kuin nyt.

Tutkimuksen rajaus toimii oikein hyvin ja tutkimus pysyy näin ollen hyvin
paketissa. Ilmiönä sosiaalinen media ei kohdistu maantieteellisen sijainnin
perusteella, vaan on periaatteessa siellä missä verkkokin on. Samalla sen
käyttö voi olla paikallista, kuten myös palvelut. Tämä tulee hyvin esille
Sosiaalisen median lyhyessä historiassa. Pääpaino on sosiaalisen median
historiassa, joten keskeiset somen palvelut käsitellään. Samalla
käyttäjätasolla tutkimus on rajattu Suomeen. Mukaan mahtuu myös
mielenkiintoisia suomalaisia sosiaalisen median sovelluksia, joista jotkin
saavuttivat menestystä myös maailmalla.

Somen alku

Mukana tutkimuksessa ovat esimerkiksi keskusteluryhmät, blogit ja WEB 2.0,
jonkinlaisena ”esi-somena”? Nämä on otettu mukaan tutkimukseen, vaikka
silloin ei mistään sosiaalisesta mediasta ollut kukaan kuullutkaan. Suominen
ja muut laskevat erityisesti keskusteluryhmät ja blogit siihen kehitykseen,
josta sosiaalinen media muotoutui. Käsittelyyn tulee myös termi web 2.0.
Muistan, että tästä joskus puhuttiin, mutta ainakin minä olin koko
käsitteen jo autuaasti unohtanut. Nykyään sosiaalisen median palveluista ja
sovelluksista tarkasteluun tulevat tietenkin Facebook (joka saatetaan usein
mieltää suorastaan somen synonyymiksi) ja muut verkostopalvelut, Twitter,
Youtube ja Wikipedia, muutamia mainitakseni. 

Palveluiden käsittely on suhteellisen tasapuolista. En myöskään osaa sanoa,
mikä sosiaalisen median muoto olisi jäänyt täysin käsittelemättä, ellei
pelejä lasketa mukaan. Ajallisena rajauksena vuosi 2012 olisi hyvinkin antanut
mahdollisuuden ottaa "vihaiset linnut" mukaan kuvaan - jos ei muuten, niin
sosiaalisen median operoinnissa.

Tutkimus on ehdottomasti ajankohtainen. Tässä yhteydessä ajankohtaisuus on
haaste ja hyvä asia. Haaste siinä mielessä, että näin nykypäivään
sidotun ilmiön tarkasteleminen kontekstissaan ei ole välttämättä kovin
helppoa. Voi myös olla niin, että vuosi tai kaksi sitten lanseeratun
sosiaalisen median seuraavan sukupolven palvelu mullistaa kuvan kokonaan, mutta
sitä ei ole tutkimuksessa noteerattu. Tämä on tietenkin mahdoton tehtävä,
eikä historian olekaan tarkoitus ennustaa. Myös se, että jokaisella on
taatusti mielipide somesta, on sekä haaste että hyvä asia.

Jokainen luku on nimikoitu yhdelle kirjoittajista, mutta lukiessa sitä on
lähes mahdotonta erottaa. Tämä tietenkin auttaa lukukokemuksen
muotoutumiseen. Sen lisäksi, että tutkimus on hyvin ja yhtenäisesti
kirjoitettu, se auttaa myös ymmärtämään sosiaalisen median muotoutumista ja
palveluiden keskinäisiä yhteyksiä.

Millainen kuva sosiaalisen median lyhyestä historiasta muodostuu? Sosiaalisen
median dynamiikka nousee minulle ensimmäiseksi mieleen. Some on koko ajan
liikkeessä, eikä suostu määrittymään yksinkertaisesti ja
yksiselitteisesti. Somessa keskiössä ovat käyttäjät ja palvelut, jotka
pyrkivät olemaan juuri niitä, joita tahdotaan käyttää. Kaikkien täytyy
näin ollen tarkkailla muita, lainata ja varastaa hyviä ideoita ja samalla
yrittää miettiä sitä, miten tällä somella voisi tehdä rahaa.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/