[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Karl Marx yksissä kansissa ja kiihkottomasti

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Lauri Keskinen <lokesk at utu.fi> FT, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Singer, Peter: Marx (Marx: A Very Short Introduction). Kääntänyt Teppo
Eskelinen. Into Kustannus Oy, 2013. 147 sivua.


Karl Marx yksissä kansissa ja kiihkottomasti
---------------------------------------------------------

Australialainen filosofi Peter Singer on kirjoittanut kompaktin, selkeän ja
lähtökohdiltaan neutraalin Marx-kirjan, joka esittelee vanhan partasuun
elämää ja tärkeimpiä teorioita. Teos on tyylitelty nuorekkaaksi, ja
epäilemättä opiskelijanuorista löytyykin kirjalle suunniteltu lukijakunta.
Marx-tutkijoille kirja ei uutta tarjoa, mutta marxilaiset saavat tästä oivan
käsikirjan oppi-isänsä ajatteluun.

Mikä Marxissa kiinnostaa?

Vedin viime syksynä Turun yliopistossa Vasemmisto vastakulttuurina -kurssin ja
keväällä kurssi pyörii verkossa; kumpikin houkutteli yllätyksekseni suuren
yleisön, ja monet kurssilaiset perustelivat osallistumistaan nimenomaan
poliittisella kiinnostuksella. Samankaltaiselle yleisölle – noin
kaksi-kolmekymppisille opiskelijoille ja samanikäisille
poliittis-yhteiskunnallisista seikoista kiinnostuneille – lienee suunnattu
Peter Singerin kirja Marx. Kirja on alun perin julkaistu vuonna 1980 nimellä
Marx: A Very Short Introduction. Kirjalta on siis turha odottaa kannanottoja
uusimpiin talouskriiseihin, mutta eipä siitä löydy kommentointia esimerkiksi
1970-luvun tilanteeseenkaan. Tässä mielessä australialaisen moraalifilosofi
Singerin kirja on kestänyt hyvin aikaansa. Maailmalla Singer tunnetaan
eläinten oikeuksien puolestapuhujana ja etiikkaa käsittelevistä lukuisista
teoksistaan.

Mistä johtuu kiinnostus kommunismin isään Karl Marxiin (1818–1883) ja
hänen teorioihinsa? Onko kiinnostuneilla halu saada historiallisen
materialismin avulla kokonaisselitys maailmanhistoriaan vai onko kyse yksinomaan
poliittisesta kiinnostuksesta? Edeltävä vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta
tänä postmodernin historiankirjoituksen aikana, jälkimmäinen taas –
ainakin kotimaisten – puolueiden tasapaksuudesta johtuen. Suomentajan
alkusanoissa, jotka siis ovat viime vuodelta, kiinnostusta perustellaan
”taloudellisten eriarvoisuuksien kärjistymisellä ja liberaalin talousteorian
vaikeuksilla”.

Historiallisen materialismi, luokkataistelu, vieraantuneisuus

Monimutkaisuudestaan huolimatta Marxin teoriat voidaan typistää joukoksi
helposti nieltäviä oppeja ja jopa barrikadeilla huudeltaviksi soveltuvia
iskulauseita, kuten Singer on onnistuneesti tehnyt. Onnistuneesti sikäli,
sillä Marxin elämän ja teorioiden mahduttaminen 147 sivuun on kunnioitettava
saavutus. Kirjalle on ehdottomasti tilaus niiden joukossa, jotka haluavat
nopeasti saada käsityksen maailmaa muokanneista historiallisen materialismin,
luokkataistelun ja vieraantuneisuuden käsitteistä.

Kiinnostus Marxin ajattelua kohtaan nykyään ja oikeastaan minä tahansa
aiempanakin aikana liittyy osaltaan kolmeen seikkaan: teorioiden
monipuolisuuteen, niiden monitulkintaisuuteen ja tuloerojen – tai laajemmin,
sosiaalisen epätasa-arvon – kasvuun. Singerin kirja osoittaa hyvin, kuinka
laaja-alaista Marxin tutkimus- ja kirjoitustyö oli. Vaikka kaikki liittyikin
tavalla tai toisella luokkataisteluun, kirjoitti Marx syvällisesti niin rahasta
ja työstä kuin historiasta, filosofiasta, uskonnosta ja taloudestakin. Myös
teorioiden laaja-alaisuus, hyvänä esimerkkinä historiallinen materialismi, on
omiaan tarjoamaan ajateltavaa historiantutkijoille, sosiologeille,
taloustieteilijöille ja filosofeille. Toisaalta teorioissa on tasoja, jotka
avautuvat yhtäältä vasemmistolaisen herätyksen saaneille, baarissa
pätemään pyrkiville Che Guevara -paitaisille anarkistinuorille ja toisaalta
teoriaorientoituneille politiikan tutkijoille tai filosofeille. Mieleenpainuvin
sisältö riippuu paljolti siitä, minkälaisesta Marx-kirjallisuudesta
vaikutteensa ottaa. Singerin kirja tarjoaa helpon lukukokemuksen, jossa teoriat
on esitetty loogisesti ja miltei selkokielisesti. Esimerkiksi taloustieteen
matematiikka ja syvällisimmät filosofiset pohdinnat jätetään kokonaan
esittämättä. Ratkaisu on välttämätön, sillä muuten Marxin kirjoittamia
tuhansia sivuja olisi mahdotonta typistää näin kompaktiksi paketiksi. Samalla
punainen lanka pysyy koko ajan esillä, vaikka Singer joutuukin toisinaan
myöntämään, että ”tässäkin Marx käytti avainkäsitettä aivan eri
tavalla kuin aiemmissa teoksissaan”.

Toinen syy Marx-kiinnostukselle saattaa piillä hänen teorioidensa
monitulkintaisuudessa, joka siis eroaa monipuolisuudesta. Monitulkintaisuudella
viittaan Marxin tapaan kirjoittaa samasta asiasta usealla eri tavalla – joskus
jopa täysin päinvastaisesta näkökulmasta. Lopputulos saattaa olla sekava,
mutta osaltaan se on pitänyt keskustelua yllä Marx-tutkijoiden joukossa ja
toisaalta se mahdollistaa useiden eri ”totuuksien” samanaikaisen
olemassaolon. Yksi Marxin avainkäsitteistä on työ. Yhtäältä se on hänelle
vapautta karsivaa ja pakkoon perustuvaa toimintaa, sillä työtä
yksinkertaisesti on tehtävä elossapysymiseksi. Toisaalta työ kommunistisessa
yhteiskunnassa näyttäytyy Marxille harrastuksen kaltaisena toimintana, jolla
yksilöt voivat ilmaista itseään kuin taiteen avulla. Sama ambivalenssi
ilmenee Marxin käsitellessä yhteiskunnan ylärakennetta, johon kuuluvat
esimerkiksi uskonto, kulttuuri ja politiikka. Yhtäältä tuotantotapa
yksinään vaikutti yhteiskunnan ylärakenteeseen, toisaalta taas
ylärakenteenkin todettiin vaikuttavan tuotantotapaan. Osaltaan
monitulkintaisuuteen liittyvät Marxin teorioiden lukuisat ammottavat aukot ja
historian osoittama paikkansapitämättömyys, mutta niiden esittely ei tässä
ole tarpeen. Singer puolestaan esittelee niitä kiitettävästi ja liiemmin
ilkkumatta. Toisaalta kirja myöntää myös aikaa kestäneiden havaintojen
olemassaolon sekä sen, miten niitä voidaan nykytilanteessa – siis lähes 35
vuotta sitten – hyödyntää.

Kolmas syy Marx-kiinnostukselle liittyy tietysti siihen, että hänen
mainitsemansa yhteiskunnalliset epäkohdat ovat edelleen olemassa – sekä
Singerin kirjan kirjoittamishetkellä 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa että
nykypäivänä. Juuri tammikuun loppupuolella uutisoitiin, että maailman 85
rikkainta henkilöä omistavat yhtä paljon varallisuutta kuin maailman 3,5
miljardia köyhintä. Suomessa tuloerojen kasvusta puolestaan on puhuttu jo
1990-luvun lamasta lähtien, ja viime aikoina keskustelu aiheesta on
entisestään kiihtynyt. Tiedot reaalimaailman tilanteesta muuten loistavat
poissaolollaan Singerin kirjassa. Kirja keskittyy niin vahvasti Marxin – ei
siis myöhemmin tulleiden marxilaisten – ajatusten esittelyyn, ettei maailman
tilanteen esittelylle tunnu jäävän sopivaa sijaa. Juuri sillä Singer olisi
kuitenkin voinut joko korostaa Marxin ajatusten ajankohtaisuutta tai vastaavasti
todeta niiden vanhentuneisuuden.  

Mikä Singerin kirjassa kiinnostaa?

Singerin kirja koostuu kymmenestä luvusta, joista ensimmäinen, noin
20-sivuinen kertaa Marxin ja hänen perheensä tärkeimmät elämänvaiheet.
Niistä olisi lukenut mielellään lisääkin, eikä kirjan yksioikoinen otsikko
Marx juuri kerro painotuseroista elämäkerran ja filosofian välillä.

Seuraavat yhdeksän lukua esittelevät Marxin kirjallista tuotantoa
pääsääntöisesti ajallisessa järjestyksessä mutta toisinaan myös
sellaisessa temaattisessa järjestyksessä, joka auttaa teorioiden loogisessa
läpikäymisessä. Juuri tulkinnassa ja selittämisessä Singer on
parhaimmillaan. Hän onnistuu löytämään Marxin tuotannosta olennaisen ja
esittämään sen muodossa, joka ei aliarvioi lukijan älykkyyttä muttei
toisaalta vaadi juuri ennakkotietojakaan. Esimerkiksi näin Singer selittää
vieraantuneisuuden käsitettä: ”Ihannetapauksessa työläisten vapaasti
tuottamat objektit olisivat heidän omaisuuttaan tai vapaassa käytössään.
Kun työläiset tuottavat vieraantuneen työn olosuhteissa tuotteita, joita he
eivät itse hallitse (objektit kuuluvat työnantajille) ja joita käytetään
heitä itseään vastaan (objektit kasvattavat työnantajien varallisuutta ja
valtaa), työläiset vieraantuvat ihmisyydestään.”

Kirjassa esitellään ansiokkaasti Marxiin vaikuttaneet yhteiskuntatieteilijät,
taloustieteilijät ja filosofit kuten G.W.F. Hegel (1770–1831), Ludwig
Feuerbach (1804–1872) ja Bruno Bauer (1809–1882). Näiden tuotantoa
läpikäymällä Singer osoittaa, kuinka suuressa määrin Marxin filosofia
rakentui aiempien kirjoittajien ja aikalaisten kritiikille.

Singer antaa tasavertaisesti huomiota Marxin tärkeimmille teorioille, mutta
filosofina hänen kiinnostuksensa on ilmiselvästi juuri hänen oman alansa
pohdinnoissa. Parhaimmillaan ja vakuuttavimmillaan Singer onkin esitellessään
Marxin näkemyksiä ihmisen ja historian suhteesta. Marxille ihmiset ovat
historian ja sen aikana syntyneiden voimien vietävissä olevia lastuja
laineilla. Ihmiset eivät myöskään ymmärrä, etteivät kyseessä ole
yliluonnolliset voimat vaan sellaiset, joita nämä ovat itse luoneet. Kuten
jumalat myös työnjako, yksityisomaisuus, luokat jne. ovat ihmisten luomia.
Tarvitaan vain ihmisten – Marxin tapauksessa proletariaatin – tahto ja
kaikki ikuisena pidetty voidaan muuttaa. Tätä kuvaillessaan Singerin ääni
mitä selkeimmin yhtyy Marxiin.

Kirjasta löytyy alkeellinen mutta toimiva viitejärjestelmä ja lähdeluettelo
Marxin teoksiin. Mustavalkoista kuvitusta on niukalti ja se keskittyy lähinnä
henkilökuviin. Kirjan pienestä koosta ja paperin laadusta johtuen kuvat ovat
sivuroolissa. Marxia lainaten: ne eivät anna lisäarvoa.  

 

Kuva: Eturivissä Laura, Eleanor ja Jenny Marx, takarivissä Friedrich Engels
and Karl Marx. Daguerreotypia n. 1860.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/