[H-verkko] Helsinki, Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ranska ja Italia.

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ranska ja Italia.

Helsinki, Rauhankatu 17
3.12.2014 – 18.6.2015
---------------------------------------------------------

”Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ranska ja Italia.”
-näyttely on avoinna Kansallisarkistossa 3.12.2014 –18.6.2015 tiistaisin,
torstaisin ja perjantaisin klo 10–16 sekä keskiviikkoisin klo 10–18.

Näyttelyyn on vapaa pääsy. TERVETULOA!

Kansallisarkisto julkaisee näyttelyn yhteydessä samannimisen, Editan
kustantaman teoksen.

***
Kansallisarkistossa avautuu  3. joulukuuta Suomen itsenäistymiseen johtanutta
tietä valottava näyttely Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen.
Näkökulma: Ranska ja Italia. 

Näyttely on ensimmäinen osa neljän näyttelyn sarjaa, joka esittelee
millaisena Suomi, suomalaiset ja Suomen pyrkimykset näyttäytyivät muiden
eurooppalaisten maiden silmin maamme itsenäistymistä edeltävinä
vuosikymmeninä ja itsenäisyyden alkuvuosina. Näyttelysarja liittyy Suomen
sataa itsenäisyyden vuotta juhlistavaan ”Suomi 100” –hankkeeseen. 
Näyttelysarjan  avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ensimmäinen osa kohdistuu Ranskan ja Italian näkökulmaan. Näyttelysarjan
seuraavat näkökulmat ovat:

·         2015  Saksa, Itävalta-Unkari ja Iso-Britannia

·         2016  Pohjoismaat

·         2017  Venäjä

Avattava näyttely käsittelee Suomea 1880-luvulta 1920-luvun alkuun, ensin
Venäjän keisarikuntaan kuuluvana autonomisena suuriruhtinaskuntana ja
myöhemmin nuorena itsenäisenä valtiona. Näyttely koostuu
alkuperäisasiakirjoista, julkaisuista, valokuvista, maalaustaiteesta ja
aikakauden esineistöstä. Vierailijoilla on mahdollisuus tutustua
virtuaalisesti Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn tunnelmiin
Aalto-yliopiston medialaboratorion tuottamassa kolmiulotteisessa Suomen
paviljongissa.

Varhaisia mielikuvia Suomesta

Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ranska ja Italia
-näyttely keskittyy Suomen valtiollisen kehityksen kannalta ratkaiseviin
vuosikymmeniin, mutta tarkastelee myös varhaisempaa kehitystä. Suomi-kuvan
rakentamiseen vaikutti ranskalaisten tiedemiesten jo 1600 -luvulla virinnyt
kiinnostus Lappiin. Pohjoinen eksotiikka oli ranskalaisten ja italialaisten
tiedemiesten ja matkailijoiden ensisijainen kiinnostuksen kohde. Kuva laajeni
1800-luvulla suomalaiseen kulttuuriin ja kansanperinteeseen. Ranskankielinen
Kalevala ilmestyi jo vuonna 1845, italiankielinen käännös 1909.

Krimin sota toi 1800-luvun puolivälissä englantilais-ranskalaisen laivaston
Suomen rannoille ja Ahvenanmaan saaristoon. Oolannin sota, Bomarsundin
linnoituksen hävittäminen 1854 ja Viaporin (Suomenlinna) pommittaminen
kiinnittivät eurooppalaisen huomion Itämerelle ja Suomeen.  

Erillisyyshaaveita ja kansainvälistä painostusta

Euroopan vallankumouksellinen liikehdintä herätti kiinnostusta Suomessakin
1800-luvun puolivälistä lähtien. Etenkin opiskelijat seurasivat innolla
Italian yhdistymistä Giuseppe Garibaldin punapaitojen johdolla. Italiaan
sotimaan lähtenyt Herman Liikanen sai patsaansa garibaldinojen joukkoon
Roomassa. Sen sijaan paavin armeijassa sotinut seikkailija ja lehtimies Waldemar
Becker jäi vähemmälle huomiolle. Hän oli kuitenkin yksi ensimmäisistä
Suomen itsenäisyyttä kannattaneista aktivisteista, joka varoitti kirjoissaan
ja kirjoituksissaan Venäjällä kasvavasta kansallismielisyydestä ja ajoi
Suomen itsenäistymistä.

Vuoden 1899 helmikuun manifesti aloitti aktiivisen taistelun Suomen asemasta.
Kamppailua ei käyty vain Suomessa ja Venäjällä, vaan myös muualla
Euroopassa. Suomalaiset oikeusoppineet julkaisivat ranskankielisiä tutkimuksia
Suomen oikeusasemasta ja saivat tukea eurooppalaisilta oikeusoppineilta.
Johtohahmo oli senaattori Leo Mechelinin.  Juridisten teosten ohella hän
rakensi Suomi-kuvaa Euroopassa.

Näyttävin manifestaatio Suomen puolesta oli keväällä ja kesällä 1899
helmikuun manifestia vastaan koottu Pro Finlandia-adressi, eli kulttuuriadressi.
Sen allekirjoitti 1 063 Euroopan tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajaa.
Italian osuus oli erityisen suuri. Ranskasta allekirjoittajiin kuuluivat aikansa
johtavat kulttuurihenkilöt Émile Zola ja Anatole France. Venäjän keisari
Nikolai II kieltäytyi ottamasta vastaan kansainvälisen lähetystön tuomaa
adressia. Alkuperäinen adressi päätyi siksi Suomen Kansallisarkistoon. Se on
yksi näyttelyn vaikuttavimpia esineitä.

Maailmannäyttelyistä maailmansotaan

Suomi osallistui Pariisissa järjestettyihin maailmannäyttelyihin vuosina 1878,
1889 ja 1900. Kansallisarkiston näyttelyssä kerrotaan pyrkimyksistä nostaa
Suomi esiin maailmalla, mutta myös näiden pyrkimysten saamasta
ristiriitaisesta vastaanotosta. Pariisin maailmannäyttelyssä Suomen paviljonki
kuului yleisön suosikkeihin sekä omaleimaisuutensa että Suomen poliittisen
tilanteen vuoksi. Eliel Saarisen, Armas Lindgrenin ja Herman Geselliuksen
suunnittelema paviljonki oli pohjoisen Jugend-tyylin näyttävä luomus. Akseli
Gallen-Kallelan maalaukset, huonekalut ja sisustuksen yksityiskohdat tekivät
maailmannäyttelyn jälkeen puretusta paviljongista legendaarisen.

Näyttelyssä esillä ovat myös ensimmäisen maailmansodan nostamat
jännitteet. Ranskalle tärkeän, Venäjän kanssa solmitun sotilasliiton
merkitys korostui maailmansodan sytyttyä vuonna 1914. Helsingissä toimineen
Ranskan konsulin raportit muun muassa jääkäriliikkeestä ja
saksalaissuuntauksesta ovat näyttelyssä esillä Ranskan ulkoministeriöstä
saatuina jäljenteinä.

Suomen määrätietoinen kampanjointi Euroopassa paransi oleellisesti Suomen
tunnettuutta. Ilman sitä irtautumiselle Venäjästä olisi ollut vaikeaa saada
kansainvälistä hyväksyntää. Ranska tunnusti itsenäisen Suomen jo 4.1.1918,
Italia ensimmäisen maailmansodan rauhanneuvottelujen yhteydessä kesällä
1919. Kansalaissota vuonna 1918 ja sitä seurannut Suomen saksalaissuuntaus
kuninkaanvaaleineen johti Ranskan-suhteiden katkeamiseen – lyhyeksi ajaksi.
Näyttely kertoo tästäkin välivaiheesta, jonka Suomi pyrki paikkaamaan
valtionhoitaja C.G.E. Mannerheimin johdolla. Kehitys johti Suomen itsenäisyyden
laajaan kansainväliseen tunnustamiseen ja Kansainliiton jäsenyyteen vuonna
1920.

Lue lisää näyttelystä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/viestinta/profinlandia


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/