[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Lumoava ja voimakas elokuvien Etelä-Pohjanmaa
agricola at utu.fi
agricola at utu.fi
To Apr 10 15:06:14 EEST 2014
Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pekka Kaarninen <pekka.kaarninen at gmail.com> FT, Tampere
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kassila, Matti; Jutila, Niko: Härmän lumo ja voima. Etelä-Pohjanmaa
elokuvissa. Avain/BTJ Finland, 2014. 198 sivua.
Lumoava ja voimakas elokuvien Etelä-Pohjanmaa
---------------------------------------------------------
Suomalainen elokuvatuotanto on ollut varsin Helsinki-keskeistä, mutta myös eri
maakunnissa on tehty elokuvia. Helsingin ja Turun lisäksi on aikaisemmin
ilmestynyt kirja vain Lapissa asuvien saamelaisten käsittelystä elokuvissa.
Elokuvaohjaaja Matti Kassila ja freelance-toimittaja Niko Jutila ovat koonneet
kirjan Etelä-Pohjanmaasta suomalaisissa elokuvissa. Kirja koostuu Kassilan
muistelmista ja Etelä-Pohjanmaahan liittyvien elokuvien esittelyistä.
Etelä-Pohjanmaa on omaperäinen maakunta, jonka alueella on kuvattu useita
kotimaisia elokuvia ja eteläpohjalaisten vaiheita on kuvattu myös muualla
maailmassa. Kirjaan on koottu perustietoja selkeästi Etelä-Pohjanmaahan
liittyvistä elokuvista. Alue on rajattu, mutta karttakuvaa alueesta ei ole.
Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin tehty varsin vähän elokuvia, vaikka monet
niistä ovat tunnettuja ja tuoneet pohjalaisuutta esille. Tarkemmat tiedot
esitellään vain 16 elokuvasta.
Pohjalaisia on mukana monissa muissakin elokuvissa pienissä sivuosissa, mutta
tällaisia elokuvia kirjassa ei ole käsitelty. Juuri niiden kautta olisi
kuitenkin saatu esille miten pohjalaisuus on tullut esiin suomalaisten elokuvien
kerronnassa. Esimerkiksi Rantasuon raatajien (1942) miehentaposta vankilaan
joutunut Antti on tyypillinen pohjalainen mies, samoin omalla tavallaan
Tuntemattoman sotilaan uskovainen laihialainen alikersantti Mäkilä.
Etelä-Pohjanmaa on vaikuttanut suomalaiseen elokuvaan laajemminkin kuin sitä
suoraan kuvaavien elokuvien kautta. Tällaisia arkkityyppejä löytyy tietenkin
muidenkin maakuntien yhteydestä. Pohjanmaalla on ohimennen liikuttu myös
monissa elokuvissa kuten Pähkähullu Suomi (1967) ja Rosso (1985), joissa
käväistään Pohjanmaalla. Niissäkin Pohjanmaahan liittyvät kohtaukset
kuvaavat juuri jotain olennaista Pohjanmaasta ja pohjalaisuudesta.
Kirjalla on kaksi kirjoittajaa, mikä on vaikuttanut lopputulokseen. Siitä on
muodostunut hajanainen ja viimeistelemätön kokonaisuus, johon on vain koottu
muistelmia ja esittelyjä. Näitä vakavia puutteita kuitenkin monin tavoin
korvaa Kassilan mielenkiintoinen ja hauska kirjoittelu. Vaikka monet Kassilan
muistelemat jutut ovat tuttuja jo hänen aikaisemmista kirjoistaan, on mukana
myös uusia tarinoita. Paikoitellen Kassila pääsee jopa analysoimaan elokuvia
ja elokuvantekijöitä, mitä hän on aikaisemmin tehnyt mm.
Kansallisfilmografia useissa artikkeleissa. Nyt mukana on myös kritiikkiä.
Toisaalta esiin tulee sisäpiiritietoa jota on höystetty juoruilla, joilla on
oma mielenkiintonsa. Muistellessaan Kassila helposti hyppää asiasta toiseen,
mutta se ei haittaa, vaan lisää kerronnan elävyyttä. Toisaalta kirjaan on
tullut turhaa toistoa.
Etelä-Pohjanmaalla asuvan Niko Jutilan osuus koostuu elokuvien esittelyistä ja
hän on keskittynyt ennen kaikkea uusimpien elokuvien ja elokuvantekijöiden
esittelemiseen. Pohjanmaalle sijoittuvia elokuvia tehtiin muutama vanhan
studioelokuvan kaudella. Puukkojunkkarit ja körttiläiset olivat keskeisiä
näissä elokuvissa ja ne kertoivat yleensä menneisyydestä. Sen jälkeen on
tehty Antti Tuurin kirjoihin pohjautuvia elokuvia 1980- ja 1990-lukujen
vaihteessa. Ne kertoivat myös nykypäivän pohjalaisuudesta, jossa menneisyys
oli kuitenkin jollain tavoin läsnä. 1990-luvulta lähtien on tehty muutamia
eri aikakausille sijoittuvia elokuvia.
Kirjasta on jätetty pois Lapualaisballadi (1969), joka suomalais-ruotsalaisena
yhteistuotantona onkin ollut melkoinen poikkeus suomalaisessa elokuvatuotannossa
eikä se saanut ensi-iltaa Helsingissä. Myöskään Duudsonien elokuvaa (2006)
ei ole otettu mukaan.
Elokuvien lisäksi kirjassa esitellään eteläpohjalaistaustaisia
näyttelijöitä ja elokuvantekijöitä sekä kirjailijoita. Lisäksi tuodaan
esiin näiden yhteys pohjalaiselokuviin, jos sellaista on ollut. Monia näistä
henkilöistä Kassila muistelee omien kokemustensa perusteella.
Etelä-Pohjanmaa tulee esiin vuosittain suomalaisessa elokuvamaailmassa varsin
näkyvällä tavalla ja tätä sivutaan kirjassakin ohimennen. Elokuva-alan
tärkein palkinto Jussi-patsas on muotoiltu ja nimetty Pohjalaisten Jussin
mukaan. Kuitenkaan kirjassa ei ole Jussi-patsaasta omaa lukua. Kassila kyllä
mainitsee saamansa Jussit, mutta niistä hänellä olisi varmasti ollut
enemmänkin mielenkiintoista kerrottavaa.
Kun kirjalla on kaksi kirjoittajaa, auttaisi kustannustoimittajan käyttäminen
kelvolliseen lopputulokseen pääsemisessä. Nyt kokonaisuus on hajanainen ja
kirjassa on turhaa toistoa. Myös kieliasu olisi kaivannut tarkistamista.
Kirjassa on paljon krediittitietoja elokuvista ja elokuvien tekijöiden
filmografioita. Näyttelijöiden kohdalla on ilmoitettu elokuvien nimen lisäksi
ensi-iltavuosi ja ohjaaja. Sen sijaan näyttelijän roolinimiä ei mainita,
mikä olisi ollut olennaisempi tieto. Todella outoa on, että tuottaja T.J.
Särkästä käytetään nimeä Toivo. Kirjan lopussa on aakkosellinen
elokuvaluettelo. Siinä ei ole sivunumeroita, joten se ei ole hakemisto. Tässä
muodossa luettelo on täysin tarpeeton. Pohjalaisia elokuvan esittelyn
yhteydessä on kokosivun kuva Harrin talon isännästä, jota esitti Iivari
Tuomisto, jota Kassila muistelee kirjassa. Kuvatekstissä kuitenkin kerrotaan
vain talon renkiä Kaappoa esittäneestä Kaarlo Kartiosta, josta Kassila ei
kirjoita.
Viime vuosina on yleistynyt tapa koota tietokirjoihin asioita ja sitten nopeasti
julkaista kirja. Tällaisissa tapauksissa parempaan lopputulokseen
päästäisiin, jos muistettaisiin yhtä maakuntaa hyvin kuvaava hämäläisten
yhdestoista käsky: Älä hättäile.
---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/