[H-verkko] Arvosteltavaksi: Otavan syksyn 2013 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Otavan syksyn 2013 kirjoja
 

Paavo Castren: Pakinoita antiikin Roomasta

Vapautetun orjan poika Quintus Horatius Flaccus pääsi keisari Augustuksen piireihin ja hänestä tuli Rooman huomattavin lyyrikko. Horatius kirjoitti nuoruudessaan vuosina 40-30 eKr. kahdeksantoista runoa, joita hän kutsui satiireiksi ja pakinoiksi. Lennokkaasti suomennetuissa pakinoissa Horatius kuvaa tarkkanäköisesti keisariajan Rooman elämää omasta poikamiehen päiväohjelmastaan ja aviorikoksesta yllätettyjen kohtaloista aina maalaismiehen talonpoikaisjärkeen. Piirroksin ja kartoin kuvitetussa kirjassa on käännöksen lisäksi kerronnalliset selitykset, jotka avaavat pakinat myös nykyajan lukijalle. (ELOKUU)

 

Jaakko Hämeen-Anttila: Trippi ihmemaahan

Huumeet tulivat Eurooppaan paljon ennen hippiliikettä. 1800-luvun Englannissa oopiumi oli yleislääke, ja sillä jopa terästettiin olutta pubeissa. Erilaiset kivut ja kolotukset, astma ja unettomuus, järkytys ja hermovaivat ja jopa eläinten sairaudet hoidettiin huumeilla. Edullisilla huumeilla rauhoitettiin niin kitisevät lapset kuin äiditkin. Jaakko Hämeen-Anttila valottaa huumeiden historiaa keskiajan islamilaisesta kulttuurista 1960-luvun Eurooppaan. Aiheina ovat mm. huumeiden lääke-, viihde- ja ongelmakäyttö, huumesodat, vanhan ja uuden maailman huumeet sekä huumeita käsittelevä kirjallisuus.

 

Pekka Tuomikoski: Sensuroidut sotakirjoitukset

Sensuroidut TK-kirjoitukset ovat nykylukijalle historian kultajyviä. Mukana on “ymmärrettävästi hyllytettyjä” teemoja, kuten ryssävihaa, partisaanitarinoita, lapsiin tai naisiin kohdistuneita sotarikoksia, mutta myös jännittäviä kaukopartiotarinoita, huikeita pelastumiskertomuksia ja sodanjohtajien muotokuvia. Kirjoitukset ovat ammattimiesten jälkeä, palvelihan TK-joukoissa Suomen parhaita kynäniekkoja. (ELOKUU)

 

Markku Haapio: Sininen lenkki 50

Mestarikokit Jyrki Sukulasta ja Pekka Terävästä Tomi Björckiin ja Top Chef Suomi 2013 -voittajaan houkuttelevat kotikokkeja kokeilemaan makkararuokia. Ohjeet vaihtelevat yksinkertaisista jokamiehen aterioista Michelin-tason luomuksiin, ja itseoikeutetusti mukana ovat myös makkaramestari Haapion soosi ja muut klassikot. Makkaran ystävä saa lisäksi tietoa makkaran valmistuksesta ja lenkin historiasta sekä legendaarisen HK:n Sinisen lenkin vaiheista. (ELOKUU)

 

 

Laila Hirvisaari: Me, keisarinna

Katariina II kruunataan Venäjän keisarinnaksi vuonna 1762 Moskovassa loisteliain menoin. 33-vuotias hallitsija painaa itse hiuksilleen hovijalokivisepällä teettämänsä kruunun. Huolet hyökyvät vastaan heti kruunajaisten jälkeen. Juonittelijoita riittää ja kansa on arvaamaton. Pähkinälinnaan suljettu Iivana VI on alituinen uhka, monet pitävät häntä ainoana laillisena hallitsijana. Katariinan huolet lapsista ja lapsenlapsista ja naiselliset pelot viehätysvoiman heikkenemisestä koskettavat inhimillisyydessään. Kulissit romahtavat, kun vanheneva keisarinna kertoo hallitsijavuosistaan uskolliselle kamariherralleen. Menneisyydestä nousee kipeitä muistoja, joita ei voi enää sivuuttaa. (SYYSKUU)

 

Antti Tuuri: Alkemistit

August Nordenskjöld perehtyy alkemiaan jo kotonaan Frugårdin kartanossa, jossa kultaa on yrittänyt tehdä hänen setänsä. August opiskelee Turun akatemiassa, syventyy Swedenborgin kirjoituksiin ja jatkaa alkemian opiskelua Tukholmassa ja Lontoossa. Talvella 1787 August aloittaa Uudessakaupungissa kullan tekemisen uskollisen apulaisensa, maanmittari Carl Fredrik Bergklintin kanssa. Menetelmässä alkemistin uunissa on pidettävä tulta jatkuvasti yllä vähintään kaksitoista kuukautta. Rahat loppuvat kesken, ja August pakenee velkojiaan Tukholmaan. Bergklintin rakkaustarina päättyy traagisesti ja hän seuraa Augustia Tukholmaan. Kuningas Kustaa III on lupautunut hankkeen rahoittajaksi. (SYYSKUU)

 

Juha Hänninen (toim.): Elämän puu

Terhokoti Helsingissä on saattohoidon edelläkävijä Suomessa: siellä on hoidettu kuolevia potilaita 25 vuotta, vuodesta 1988. Elämän puun artikkeleissa pohditaan fyysistä hoitoa kivunlievityksineen, mutta myös eutanasiaa, sielunhoitoa ja surua sekä omaisten ja henkilökunnan jaksamista raskaan hoitovaiheen aikana. Kirjoittajina ovat mm. arkkiatri Risto Pelkonen, kivunhoidon professori Eija Kalso, emeritusprofessori Amos Pasternack sekä psykoanalyytikko Pirkko Siltala. Kirjassa tarkastellaan saattohoitotyötä myös kansainvälisestä näkökulmasta. (SYYSKUU)

 

 

Ari Mennander: Teemu

Mikä on Teemu Selänteen huikean uran salaisuus? Miten helsinkiläisestä nuorukaisesta kypsyi maailmanluokan pelaaja, yksi kaikkien aikojen parhaista ja suosituimmista? Miten hän pystyi pelaamaan maailman kovimman kiekkoliigan megatähtenä vielä nelikymppisenä. Runsaasti kuvitettu teos on syväsukellus ainutlaatuisen supertähden, huippu-urheilijan ja perheenisän elämään. “Mukana on paljon sellaista uutta tietoa, jota ei ole kerrottu missään aikaisemmin”, Selänne lupaa. (SYYSKUU)

 

Markku Jokisipilä, Janne Könönen: Kolmannen valtakunnan vieraat

Mitä marsalkka Mannerheim ajatteli kulissien takana Hitlerin Saksasta? Millainen vaikutus valtakunnanmarsalkka Herman Göringillä oli Suomen johdon ratkaisuihin sodassa? Miksi Heinrich Himmler ihaili Suomea? Mitä Suomessa tiedettiin holokaustista? Kirja vastaa moniin kiinnostaviin kysymyksiin, jotka liittyvät Suomen ja Hitlerin Saksan yhteistyöhön ennen sotaa ja sodan aikana. Kulissientakainen sotilassuhteiden rakentaminen alkoi 1930-luvun puolivälissä, ja kumpikin osapuoli teki Leningradin sijainnista samat johtopäätökset. (SYYSKUU)

 

 

Juha Pohojonen & Oula Silvennoinen: Tuntematon Lauri Törni

Mannerheim-ristin ritarin Lauri Törnin sotilaan taival kulki talvi- ja jatkosotaan, kahdesti Saksan SS-joukkoihin sekä Yhdysvaltain erikoisjoukoissa Vietnamin sotaan. Sodan ajan ansioistaan Törni sai korkean kunniamerkin, mutta pian sodan jälkeen hänet tuomittiin maanpetoksesta ja menettämään sotilasarvonsa. Hän päätyi maanpakolaiseksi Ruotsiin, ja sieltä suomalaiseen pakolaisyhteisöön Venezuelassa. Miten Lauri Törnistä tuli maanpetturi, vankikarkuri, maanpakolainen ja lopulta kaikkien tuntema sankari? Yhdysvalloista, Saksasta ja Ruotsista kerätty lähdeaineisto nostaa esiin uutta, hätkähdyttävää tietoa. Historiantutkijat Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen asettavat Törnin omaan aikaansa ja osoittavat ne suuret kuviot, jotka määräsivät myös Törnin kohtaloitten suunnan. (LOKAKUU)

 

Jung Chang: Kiinan viimeinen keisarinna

Leskikeisarinna Cixi (1835-1908) oli Qing-dynastian ajan vaikutusvaltaisimpia kiinalaisia naisia. Hänen valtakaudellaan Kiina modernisoitui, mutta ajautui vakaviin sisäisiin ristipaineisiin. Millainen oli jalkavaimona vallan salonkeihin päässeen keisarinnan ura Kiinan hallitsijana? Jung Chang murtaa kuvan Cixistä armottomana despoottina ja ahneuden perikuvana. (LOKAKUU)

 

Päivi Tapola & Mikko Karjalainen: Mannerheimin haastaja

Nuorelle lakimiehelle Harald Öhquistille tärkeintä oli Suomen itsenäisyystaistelu, ja niin hän lähti ensimmäisten mukana Saksaan jääkärikoulutukseen. Suomen itsenäistyttyä hän jäi kehittämään maalle armeijaa ja aloitti tarmokkaasti sotilaskoulutuksen. Talvisodassa Öhquist johti II Armeijakuntaa Karjalan kannaksella, mutta joutui vastahyökkäyksen epäonnistuttua ylipäällikön epäsuosioon. Jatkosodassa hän toimi Hitlerin päämajassa yhdysupseerina ja sai myöhemmin komentoonsa Kannaksen Ryhmän, mutta suurhyökkäyksen alla Mannerheim siirsi hänet koulutuksen tarkastajaksi. (LOKAKUU)

 

Karl-Erik Michelsen: Kone

Herlinien suku on harjoittanut yritystoimintaa yli kahdensadan vuoden ajan - johdossa on jo kuudes sukupolvi. Yrityksistä yksi on kasvanut ylitse muiden. Pienenä korjauspajana aloittanut Kone Osakeyhtiö siirtyi Herlinien suvulle vuonna 1924. Kone Oyj on kasvanut globaaliksi toimijaksi, yhdeksi maailman suurimmista hissiyhtiöistä. Kirja tuo inhimillisen, yhden perheen näkökulman suuren yrityksen elämänkaareen ja piirtää kuvan Suomen ja teollisen maailman rakentamisesta 1900-luvun alusta asti. (LOKAKUU)

 

Tyler Hamilton, Daniel Coyle: Voittoja ja valheita

Lance Armstrong halusi Ranskan ympäriajon suurvoittajaksi hinnalla millä hyvänsä. Tavoitteeseen päästäkseen hän tarvitsi apuajajaansa Tyler Hamiltonia ja järjestelmällistä dopingia, jonka käyttö edellytti huikeita peiteoperaatioita. Kulissit romahtivat, kun Yhdysvaltain antidopingtoimisto USADA onnistui todistamaan, että Lance Armstrong oli urheiluhistorian suurimman doping-salaliiton sydän. Hän menetti seitsemän Ranskan ympäriajon voittoaan, ja tunnusti lopulta itsekin dopingin käytön.

 

Karina Jutila, Matti Simula, Heikki Vento (toim.): Johannes Virolainen 1914-2000

Johannes Virolaisen syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta tammikuussa 2014. Virolainen vaikutti Suomen valtiollisessa elämässä yli puolen vuosisadan ajan. Hän oli parlamentaarikko, eduskunnan puhemies, pääministeri, puoluejohtaja, ministeri ja yhteiskunnallinen keskustelija. Yli 6000 ministeripäivää ja 43 valtiopäivät jättivät jälkensä Virolaiseen ja Suomeen. Johannes Virolainen oli myös talonpoika, karjalaisuuden ilmentymä ja aatepoliitikko. Pitkään elämään mahtui paljon. Kirjassa Virolaista arvioivat mm. Erkki Liikanen, Eero Heinäluoma, Riitta Uosukainen, Jaakko Numminen, Heikki Haavisto, Jarmo Virmavirta ja Kari Hokkanen. (MARRASKUU)

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.