[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Jokainen meistä on pala historiaa – (oma)elämäkerrallista esseistiikkaa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Helena Pilke <helena.pilke at helsinkinet.fi> tietokirjailija, FT, Helsinki
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Mazzarella, Merete: Elämä sanoiksi (Att berätta sig själv). Kääntänyt
Rintamäki, Raija. Tammi, 2013. 219 sivua.


Jokainen meistä on pala historiaa – (oma)elämäkerrallista esseistiikkaa
---------------------------------------------------------

Suomi on täynnä pöytälaatikko- (tai nykyisin ehkä muistitikku?)
kirjailijoita, jotka haluaisivat tallentaa kokemuksensa kovien kansien väliin.
Niinpä Merete Mazzarellan uusinta kirjaa markkinoidaan oppaana omaelämäkerran
kirjoittajalle. Se sisältää kuitenkin enemmän elämän ilmiöiden
pohdiskelua kuin käytännön neuvoja ja kikkoja kynäilijälle.

Merete Mazzarella on Helsingin yliopiston pohjoismaisen kirjallisuuden
professori emerita ja tuottelias kirjailija. Ruotsiksi kirjoittava Mazzarella on
julkaissut yli kaksikymmentä teosta; useimmat niistä on suomennettu.
Kriitikkona ja kolumnistina hänet tunnetaan sekä Suomessa että Ruotsissa;
itse nautiskelin vuosikaudet hänen Yliopisto-lehdessä julkaistuista
oivalluksistaan ja sain samalla toisen kotimaisen kielen harjoitusta.

Suuri osa Merete Mazzarellan kirjoista on enemmän ja vähemmän
omaelämäkerrallisia. Hän on suomalaisen isän ja tanskalaisen äidin tytär;
sukunimi on perua ensimmäisestä avioliitosta. Suvustaan, miehistään,
lapsistaan ja elämästään Mazzarella on kirjoittanut useimmissa teoksissaan;
niin lapsuus ja teinivuodet kuin lasten syntymä ja äidin kuolema, omat
avioerot, isovanhemmaksi tuleminen ja eläkkeelle siirtyminen ovat antaneet
aihetta kirjanmittaisiin pohdintoihin. Osa noista elämän korkeakoulun
kursseista kerrataan lyhyesti myös tuoreimmassa teoksessa, jonka suomenkielinen
nimi Elämä sanoiksi on lyyrisempi ja monimerkityksisempi kuin alkuteoksen
suorasukainen Att berätta sig själv.

Muumipapasta Marcel Proustiin

Merete Mazzarella on elämänsä varrella ohjannut monen tasoisia kirjoittajia.
Useille heistä omaelämäkerrallinen kirjoittaminen on ollut jonkinlaista
terapiaa, ja myös kirjailijalla itsellään on ollut kausia, jolloin surun
ja/tai kipeiden muistojen purkaminen paperille on helpottanut niitä.

Esikoisteos Ensin myytiin piano (alkuteos Först sålde de pianot 1979, suomeksi
1985) syntyi isän kuoleman jälkeen, äidin sairaus sysäsi tyttären
päiväkirjan pitoon ja innoitti myöhemmin ilmestyneeseen Juhlista kotiin
-kirjaan (alkuteos Hem från festen 1992, suomeksi 1993). Omaan eläköitymiseen
liittyneet kokemukset ja pohdinnat siirtyivät nekin kirjaksi (Resa med
rabatt2010, suomeksi samana vuonna nimellä Matkalla puoleen hintaan), niin
myös eroahdistus ja uusi rakkaus (Det enda som egentligen händer oss: Ett år
i livet2012, suomeksi samana vuonna nimellä Ainoat todelliset asiat– Vuosi
elämästä).

Mazzarella ei tietenkään ole tyytynyt kirjaamaan vain oman ja lähipiirinsä
elämää: hän on kirjoittanut mm. Fredrika Charlotta Runebergista eli
kansallisrunoilijamme vaimosta sekä Sakari Topeliuksesta. Näillä teoksilla
hän on ollut Finlandia- ja Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

Tuoreintakin teosta voisi kuvata tyylikkääksi hyppelyksi kirjallisuuden
maailmassa. Ote on kepeä mutta ei missään tapauksessa pinnallinen, ja
erilaisissa elämäkerrallisissa yhteyksissä siteerataan niin Marcel Proustia
kuin Muumipappaa, Tito Collianderia, Leif G. W. Perssonia, Siri Hustvedia ja
Stephen Kingiä sekä lukuisia muita, enimmäkseen ulkomaisia kirjoittajia. Toki
mukana ovat myös Märta ja Henrik Tikkanen, joiden omaelämäkerralliset
romaanit kuvaavat kiinnostavasti samaa tapahtumasarjaa eli pariskunnan
avioliittoa kahdesta eri näkökulmasta.

Ei valmiita työkaluja, vaan eväitä omaan pohdintaan

Elämä sanoiksi on kirja, jota voi lukea useassa eri tarkoituksessa.
Yhtäältä se on kirjoittamisen oppikurssi, joka innostaa lukijaa kertomaan
elämästään ja vaiheistaan joko suvulleen tai vain itselleen. Toisaalta
Mazzarella kannustaa käyttämään omaa elämäntarinaa itsetutkiskelun
välineenä silloin, kun mieli myllertää elämänmuutoksen edessä tai
keskellä. Hänen mukaansa on samantekevää, onko kyse myönteisestä vai
kielteisestä muutoksesta: työpaikan vaihtaminen, uusi rakkaussuhde, lapsen tai
lapsenlapsen syntymä voivat käynnistää samanlaisen pohdiskeluprosessin kuin
läheisen kuolema, sairaus, työttömyys tai aviokriisi.

Kummallekaan käyttäjälle, sen enempää tarinansa kirjoittajalle kuin oman
elämänsä pohdiskelijalle, ei ole tarjolla valmista työkalupakkia. Muutama
huomionarvoinen seikka toki löytyy helposti: tuoksut, maut ja vanhat valokuvat
(erityisesti tuoksut) laukaisevat niin tunteita kuin muistojakin; materiaalia ei
kannata kerätä loputtomiin vaan aloittaa kirjoittaminen hyvissä ajoin. (Sen,
mikä on hyvä aika, ratkaisee tietysti kukin kirjoittaja itse. Ajattelisin sen
olevan silloin, kun jotain konkreettista on kasassa). Toisten teksteihin
tukeutuminen tukahduttaa oman äänen eikä elämäkerrankaan ei tarvitse kulkea
kronologisesti. Assosiaatiot on syytä pistää paperille (tai vaikka kännykän
muistiin) heti kun ne pulpahtavat mieleen. Elämänsymbolin eli jonkin
varhaislapsuudessa sattuneen, mieleen painuneen tilanteen löytäminen voi
auttaa ihmistä ymmärtämään, millainen hän on tai millaiseksi elämä on
muodostunut ja miksi.

Kolmatta käyttötarkoitusta kirjailija ei varsinaisesti ottanut esille, mutta
minut se innosti tarttumaan tähän teokseen. Halusin miettiä, olisiko
historioitsijalla teoksesta jotain opittavaa. Hänhän ei kirjoita omasta
elämästään, vaan menneisyyden ihmisistä ja tapahtumasarjoista joista ei
välttämättä ole olemassa aikalaiskuvauksiakaan – tekee siis työtä, jota
Mazzarella kutsuu ”vainajien viemiseksi eteenpäin.”

Vastaus on kyllä. Esimerkiksi muistin ja totuuden keskinäisen suhteen tai
kirjoittajan etiikan ja vastuun puntarointi tekee hyvää historioitsijallekin.
Suosittelen siis teokseen tutustumista, vaikket autobiografiaa ajattelisikaan.

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/