[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kunnianosoitus intohimoiselle karttojen kerääjälle

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Seija A. Niemi <seasni at utu.fi> FL, tietokirjailija, Suomen historia, Turun
yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Markkanen, Tapio; Leena Miekkavaara; Anna-Maija Pietilä-Ventelä: Avartuva
maailma. Kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta. Världen vidgas.
Skatter i A. E. Nordenskiölds kartsamling. The Emerging World. Map Treasures
from the A. E. Nordenskiöld Collection. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013.
175 sivua.


Kunnianosoitus intohimoiselle karttojen kerääjälle
---------------------------------------------------------

Avartuva maailma on upeasti kuvitettu, monipuolinen tietopaketti karttojen
historiasta, karttojen intohimoisesta keräilijästä A. E. Nordenskiöldistä
ja hänen kunnioitusta herättävästä karttakokoelmastaan.  Kirjan tekstiä
ja kuvitusta vaivaa paikoitellen toisto ja se vaikuttaa erillisten palojen
kokonaisuudelta, mutta on silti hieno esitys karttojen maailmasta.

 

Avartuva maailma. Kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta sisältää
kolme erillistä tekstikokonaisuutta, jotka ovat kirjoittaneet
Nordenskiöld-tuntijat, Tapio Markkanen, Leena Miekkavaara ja Anna-Maija
Pietilä-Ventelä. Professori Markkanen on tähtitieteilijä, tietokirjailija ja
Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja. Hän johdattaa lukijan retkelle
karttojen historiaan antiikista Nordenskiöldin päiviin. FM Miekkavaara on
pitkään toiminut aktiivisesti Suomen Kartografian Seurassa ja kirjoittanut
useita artikkeleja A. E. Nordenskiöldistä. Hän kertoo kuuluisan
tutkimusmatkailijan elämästä, matkoista, tieteellisestä työskentelystä ja
muista kiinnostuksen kohteista. FM Pietilä-Ventelä on Kansalliskirjaston A. E.
Nordenskiöldin karttakokoelman hoitaja. Hän keskittyy karttakokoelman syntyyn
ja säilytykseen sekä esittelee muutamia kokoelman harvinaisuuksia. Kirjassa on
myös Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajan Kai Ekholmin ja Suomen
kansallismuseon ylijohtajan Helena Edgrenin lyhyet esipuheet. Kolmikielinen,
runsaasti kuvitettu tietoteos julkaistiin Kansalliskirjaston ja Kansallismuseon
yhteistyönä järjestämän A. E. Nordenskiöldin karttakokoelmaa esittelevän
näyttelyn avajaisten yhteydessä keväällä 2013.

Miten maailma avartui 1800-luvulla

Tapio Markkasen osuus, Kartta – kuva maailmasta, kattaa sivut 10-53. Markkanen
esittelee aluksi, miten antiikin maailmakuva hahmottui havaintojen, päättelyn
ja kuulopuheiden varassa. Sen jälkeen hän siirtyy kertomaan maan muodosta,
maapallon koosta ja maailmasta kartalla. Karttoja on kautta aikojen tarvittu
monenlaiseen tarkoitukseen. Esimerkiksi maanviljelijät, verottajat,
sotajoukkojen johtajat, kauppiaat ja matkailijat ovat käyttäneet niitä
apunaan. Markkanen esittelee muun muassa ainoan antiikin ajalta nykypäiviin
säilyneen kartan, Tabula Peutingerianan,1200-luvulla valmistetun jäljennöksen
roomalaisesta maantiekartasta 300- tai 400-luvulta jKr. Se kuvaa tieverkkoa
Brittein saarilta Jerusalemiin ja Persiaan. Siinä on hajatietoja jopa Intiasta
ja Kiinasta.



Kuva: Tabula Peutingeriana

Keskiajan Euroopassa kehittyi uskonnolliseen maailmankäsitykseen perustuva
mappa mundi (maailman verho tai maailman kartta). Se noudattaa käsitystä
kristillisen oikean ja hyvän maailman rakenteesta ja sitä on useaa tyyppiä.
Toinen keskiaikainen karttatyyppi oli orbis terrarum (tunnettu maailma tai
maanpiiri) eli T-O-kartta. Sekin oli kaavamainen, vertauskuvallinen hengellinen
kartta. Islamilainen maailmanvalloituksen alettu vuonna 632 itä ja länsi
ajautuivat sotatilaan, mutta myös hedelmällistä vuorovaikutusta esiintyi.
Konstantinopolin kukistumisen jälkeen 1204 idän oppineita alkoi vaeltaa
länteen ja antiikin kirjallisuus alkoi kulkeutua Euroopan luostareihin ja
ruhtinashoveihin. Yksi merkittävä asiakirja oli Ptolemaioksen maantieteellinen
pääteos Geographica, http://en.wikipedia.org/wiki/Geography_(Ptolemy) joka
sisälsi maailmankartan ja 26 alueen kartan. Siitä tuli Euroopan
kartantekijöille auktoriteetti, jota sovellettiin ja täydennettiin. Suuret
löytöretket 1400-luvulta lähtien avarsivat maailmankuvaa ennen
näkemättömällä tavalla ja kuva maailmasta muuttui lopullisesti. Kartasta
tuli kaukomatkojen tuki. Kun paikanmääritys opittiin tekemään tarkasti tuli
kartoista entistä tarkempia. 

Leena Miekkavaaran Minä, A. E. Nordenskiöld – elämä ja teot käsittelee
otsikkonsa mukaisesti ensin Nordenskiöldin elämänvaiheita: lapsuutta,
koulunkäyntiä, opiskelua ja ensimmäisiä virkoja Suomessa, muuttoa Ruotsiin
ja elämää siellä. Sen jälkeen hän esittelee Nordenskiöldin tekemät
tutkimusmatkat Jäämerelle: viisi retkeä Huippuvuorille, kaksi Grönlantiin,
kaksi Jeniseille sekä Koillisväylän löytämisen ja Euraasian
ympäripurjehduksen Vegalla 1878–1880. Miekkavaara tutkiskelee myös
Nordenskiöldin tieteellistä työskentelyä kirjallisten töiden tekijänä
sekä kartografian historian tutkijana ja intohimoisena keräilijänä. Hän
kertoo myös, miten Nordenskiöld joutui arvostelun kohteeksi omaperäisistä
mielipiteistään kartografian alalla. Tämä painotti muun muassa esiin
ottamaansa “pohjan miesten” osuutta pohjoisten alueiden karttakuvan
kehitykseen sekä Zenon veljesten oletettua matkaa Pohjolaan 1300-luvulla.
Nordenskiöld sai arvostelua osakseen myös mielipiteistään maapallon
kosmisesta alkuperästä ja avaruudesta sataneen kosmisen aineen geologisesta
merkityksestä. Toisaalta Nordenskiöld oli vakaa patriootti, joka oli yksi
“Pro Finlandia” kulttuuriadressin  kansainvälisistä viejistä Pietariin
1899. Miekkavaara toteaa lopuksi Nordenskiöldin olleen onnellinen mies, jolla
oli vain kaksi säröä; kahden lapsen menehtyminen tuberkuloosiin ja kaipuu
Suomeen.

Anna-Maija Pietilä-Ventelän artikkeli Adolf Erik Nordenskiöldin ja hänen
merkittävän kokoelmansa arvostus esittelee miten kokoelma alun perin karttui.
Hän kertoo myös, millaisia atlas-aarteita, harvinaisuuksia ja
karttaerikoisuuksia se sisältää. Pietilä-Ventelä kuvaa erilaisia karttoja,
kuten apilan lehteä maailmankarttana ja karttaa, joka esittää kuningatar
Eurooppaa. Hän kertoo myös lentävästä Pegasos-hevoskartasta ja Belgian
leijonakartasta, Gerard Mercatorin Paradisus–Maallinen paratiisi-kartasta ja
Saksassa olevasta Brocken- eli “Kyöpelinvuori”-kartasta.



KUVA: Ostettuaan 1604 Gerard Mercatorin kuparilaatat Jodocus Hondius (1563-1612)
pienensi kartat ja muodosti niistä Atlas Minor -kartaston. Amsterdamissa 1607
ilmestyneen painoksen karttojen joukossa oli myös Paradisus eli maallinen
paratiisi, jonka Mercator sijoitti Mesopotamiaan eli "Kaksoisvirran maahan"
Eufrat- ja Tigrisjokien väliin nykyisen Irakin alueelle. Kansalliskirjasto.

Pietilä-Ventelä selvittää vanhoissa kartoissa esiintyvien puhaltavien
päiden ja muiden erikoiskuvioiden historiallisia taustoja. Erikseen hän käy
läpi näköispainoksia, kuten Ebsdorfin maailmankartta, Tabula Peutengeriana
eli roomalaisten tiekartta ja Idrisin maailmankartat. Hän esittelee myös A. E.
Nordenskiöldin merkittäviä teoksia, joita tämä laati kokoelmansa
perusteella. Pietilä-Ventelä valottaa myös, miten kokoelmasta tuli Unescon
henkisen kulttuuriperinnön – Memory of the World – kohde vuonna 1997.

Lopuksi hän käy läpi A. E. Nordenskiöldistä jääneitä muistoja, kuten
Nordenskiöldin kotipaikka Alikartano eli Frugård Mäntsälässä, joka on
nykyään museona, ja Nordenskiöldska biblioteket, Frugårdin kirjaston
kokoelma Åbo Akademissa Turussa. Hän esittelee myös muistorahoja,
postimerkkejä, paikannimiä ulkomailla ja kertoo Koillisväylän paluumatkan
juhlasta sekä A. E. Nordenskiöldin kokoelmista Ruotsissa.

Avartuvan maailman kirkkautta ja hämäryyttä 

Avartuva maailma on upeasti kuvitettu, monipuolinen tietopaketti karttojen
historiasta, karttojen intohimoisesta keräilijästä A. E. Nordenskiöldistä
ja hänen kunnioitusta herättävästä karttakokoelmastaan. Paikoitellen kirjan
tekstiä ja kuvitusta vaivaa toisto; kirjan kirjoittajat esittelevät samoja
asioita ja samoja karttoja. Asian olisi mahdollisesti voitu välttää, jos
esimerkiksi joku kirjoittajista olisi toiminut vastaavana toimittajana. Nyt
Avartuva maailma on erillisten palojen kokonaisuus, jossa mikään osa ei oikein
keskustele toisen osan kanssa.

Kirjoittajista olisi myös kaivannut jonkinlaista esittelyä. Samoin olisi ollut
kiinnostava tietää jotain kirjan syntymisen taustoista. Vastaavissa
tietokirjoissa on yleensä esitelty kirjoittajat ja perusteltu, miksi juuri he
ovat oman osuutensa laatineet ja miksi kirja ylipäänsä on tehty.

Avartuva maailma -kirjan etukantta koristaa A. E. Nordenskiöldin
karttakokoelmasta Arnold Colomin maailmankartta, joka on painettu Amsterdamissa
vuonna 1659. Takakannessa pilkistää turkkiin pukeutunut Nordenskiöld rennosti
laivan kannella tähyten jäisen maiseman yli kaukaisuuteen. Kirja on melko
kookas, muttei liian raskas. Kolmikielisen tekstin ansiosta kirja on kätevä
lahja tai tuliainen moneen tarkoitukseen.



Kuva: A. E. Nordenskiöld ja ruotsalainen kasvitieteilijä Sven Berggren
Grönlannin sisämaan jäätiköllä rotkon reunalla noin 20 kilometrin
päässä rannikosta vuoden 1870 retken aikana. Kuva hänen teoksestaan Studier
och forskningar föranledda af mina resor i höga norden … Stockholm 1883.
Kansalliskirjasto.

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/