[H-verkko] Turku, Ruumiin ilot ja kirot keskiajalta uuden ajan alkuun

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Ruumiin ilot ja kirot keskiajalta uuden ajan alkuun

Turku, Vanha Suurtori 3
27.6.2013 klo 12:00 – 27.6.2013 klo 17:00
---------------------------------------------------------

Ruumiin ilot ja kirot keskiajalta uuden ajan alkuun

Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS)
järjestää yleisöluennon Turun keskiaikaisilla markkinoilla to 27.6.2013 klo
12 alkaen suurtorin Vanhalla Raatihuoneella

 

Luennoille on vapaa pääsy ja ne ovat maksuttomia. Tervetuloa mukaan!

 

Päivän ohjelma:


12.00–12.30 Kirsi Salonen:Unohtunut siveyslupaus. Papiston
seksuaalirikkomuksista keskiajalla.

12.30–13.00 Mikko Kauko: Synneistä ja helvetin piinoista Jöns Budden
kääntämissä teksteissä

13.00–13.30 Meri Heinonen: Ruumiin kivuista ja nautinnoista keskiajan
uskonnollisuudessa

13.30–14.00 Virpi Luoma: Sauna- ja kylpyläkulttuurista keskiajalta uudelle
ajalle

14.00–15.00 tauko

15.00–15.30 Satu Lidman: Aviollisen väkivallan sallittavuudesta

15.30–16.00 Jenni Kuuliala: Vammaiset lapset keskiajalla

16.00–16.30 Tom Linkinen: Luonnonvastainen synti, Turku ja Tuomiokirkon varjo

16.30 loppukeskustelua

 

Kirsi Salonen (FT, OTT, apulaisprofessori) :Unohtunut siveyslupaus. Papiston
seksuaalirikkomuksista keskiajalla.

Katolisen kirkon lain mukaan pappien, munkkien ja nunnien piti elää
selibaatissa. Suurin osa heistä noudatti selibaattivaatimusta, mutta joskus
kiusaukset saivat kirkonmiehet tai -naiset haureuden polulle. Esitelmässä
tarkastellaan lähteistä löytyvien konkreettisten esimerkkitapausten kautta,
miten selibaattivaatimusta noudatettiin keskiaikaisen Turun hiippakunnan
alueella ja millaisissa tapauksissa kirkonmiesten ja -naisten moraali on
höltynyt.

 

Mikko Kauko (FM, jatko-opiskelija):Synneistä ja helvetin piinoista Jöns Budden
kääntämissä teksteissä

Naantalin luostarin munkki Jöns Budde käänsi 1400-luvun jälkipuoliskolla
huomattavan määrän latinankielistä uskonnollista kirjallisuutta
muinaisruotsiin. Käännettäviä tekstejä ei valittu sattumanvaraisesti,
sillä useimmat niistä käsittelevät samoja aihepiirejä, ja niiden valinnasta
kuvastunee kääntäjän oma sanoma. Usein toistuvia aiheita ovat varoitukset
erilaisista synneistä ja laveat kuvaukset helvetissä kärsittävistä
piinoista. Puheenvuorossani käsittelen erityisesti Budden kääntämiä
helvettikuvauksia.

Meri Heinonen (FT, tutkijatohtori): Ruumiin kivuista ja nautinnoista keskiajan
uskonnollisuudessa

Keskiajan kristittyjen suhde ruumiiseen ja ruumiin nautintoon näyttäytyy
nykykulttuurissa helposti hyvin kielteisenä. Onkin totta, että uskonnolliseen
elämään sitoutuneiden elämää rajoittivat monet säädökset kuten
selibaatti tai esimerkiksi liharuuasta pidättäytyminen ja toisinaan ankara
paasto. Ruumista itseään ei silti pidetty pahana, olihan se Jumalan luoma ja
myös ylösnousemuksen kohde. Ruumiillisuus myös loi yhteyden ihmisten ja
Jeesuksen välille ja ruumiin kipujen avulla kristityt samaistuivat Jeesuksen
kokemuksiin. Lisäksi monet mystikot kuvasivat syvimpiä uskonnollisia
tuntemuksiaan ruumiillisen nautinnon kielellä.

Virpi Luoma (Huk, opiskelija): Sauna- ja kylpyläkulttuuri keskiajalta uudelle
ajalle

Usein luullaan, etteivät keskiajalla ihmiset peseytyneet. Puhdistautumisella ja
kylpemisellä on kuitenkin pitkät perinteet kaikissa kulttuureissa.
Alastomuuteen ja yhteisiin kylpyihin suhtauduttiin kuitenkin ristiriitaisesti,
sillä monia julkisia kylpylöitä epäiltiin pahamaineisina bordelleina. Monet
keskiajan käsitykset puhtaudesta jatkuivat, mutta myös muuttuivat
varhaismodernilla ajalla. Silloin yhä useampi tutustui matkailun myötä myös
muiden kansojen tapoihin kylpeä ja puhdistautua. Turkkilainen kylpyläkulttuuri
oli eksoottinen kokemus ruotsalaiselle sotilaspastorille Sven Agrellille, kun
hän kävi Konstantinopolissa 1700-luvun alussa. Oma puheenvuoroni keskittyy
avaamaan puhdistautumiseen ja kylpemiseen liittyvää ajattelua ja siinä
tapahtuvaa muutosta, jatkuvuutta ja eksoottisuuden kokemusta keskiajalta uudelle
ajalle. Käsityksiä peilaan Agrellin päiväkirjaan merkitsemän kokemuksen
kautta: millaista iloa ja hämmennystä turkkilainen hamam tuotti
saunakulttuuriin tottuneelle kylpijälle 1700-luvulla?

 

Satu Lidman (FT, dosentti, yliopistotutkija):"Toistensa kimpussa kuin kissa ja
koira". Aviollisen väkivallan sallittavuudesta

Keskiajan ja uuden ajan alun yhteiskunnassa elettiin säätyjen ja sukupuolten
hierarkiassa, joten perheenpään nk. kotikuritusoikeus ei ollut ristiriidassa
sosiaalisten normien tai oikeuskäsityksen kanssa. Kyse ei silti ollut
mielivaltaisuuden sallimisesta, vaan lailla säännellystä voimankäytöstä.
Puheenvuorossa tarkastellaan aviollisen väkivallan sallittavuutta
1400-1600-lukujen oikeus- ja kulttuurihistorian valossa.

 

Jenni Kuuliala (FT, tutkija):Vammaiset lapset keskiajalla - elämää
marginaalissa vai yhteisön osana?

Keskiajallakin moni lapsi joko syntyi vammaisena tai vammautui myöhemmin
onnettomuuden tai sairauden seurauksena. Vastoin yleisiä luuloja, moni näistä
lapsista selvisi aikuiseksi saakka ja sai koulutusta tai työskenteli muiden
lasten tavoin. Osan kohtalona taas oli kerjääminen ja kodittomuus.
Esitelmässä käsitellään vammaisten lasten asemaa perheissä ja yhteisönsä
osana ja paneudutaan niihin tekijöihin, jotka muokkasivat heidän
kohtaloitansa. Mikä lopulta oli "normaalia" ja miten keskiaikainen yhteisö
määritteli lasten terveyden tai vammaisuuden?

Tom Linkinen (FT, tutkija):Luonnonvastainen synti, Turku ja Tuomiokirkon varjo.

Seksuaaliset luonnonvastaiset synnit olivat keskiajalla tuomitsevien
merkitysyhteyksien vyyhti. Tällaisella käsitteellä viitattiin yleisimmin
samaan sukupuoleen kohdistuneisiin seksuaalisiin tekoihin ja haluihin, joita
modernissa keskustelussa kutsutaan homoseksuaalisuudeksi. Asiasta keskusteltiin
myöhäiskeskiajalla monin eri tavoin, ja keskustelua löytyy niin kronikoista,
runoista kuin kuvallisista lähteistä. Keskiajan Turku ja uuden ajan alun Turun
seutu eivät jääneet "osattomiksi" näistä keskusteluista.


 

Tiedustelut: Virpi Luoma (vmluom at utu.fi)
---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/