[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Pako Muurmannin ratatyömaalta

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Ke toukokuu 15 17:14:46 EEST 2013


Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Olli Kleemola <owklee at utu.fi> VTM, tutkija, Turun yliopiston poliittisen
historian oppiaine
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Lackman, Matti: Sotavankien pako Muurmannin ratatyömaalta 1915-1918.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. 357 sivua.


Pako Muurmannin ratatyömaalta
---------------------------------------------------------

Venäjä otti ensimmäisen maailmansodan aikana keskusvaltojen armeijasta yli
kaksi miljoonaa sotavankia, joista noin 70 000 sijoitettiin työleireille
strategisesti tärkeää Muurmannin rataa rakentamaan. Kovissa oloissa vankeja
kuoli paljon, ja moni lähti epätoivoiselle pakomatkalle Lapin halki kohti
länttä.

 

Jos suomalaisilta kysytään, mitä ensimmäinen maailmansota tarkoitti
Suomelle, 80 prosenttia ihmisistä vastannee mainitsemalla jääkärit tai
vuoden 1918 sodan. Joku ehkä tietää suomalaisen teollisuuden korjanneen sodan
alkuvuosina hyvät voitot kotiin tuottoisilla sotatarviketuotantosopimuksilla.
Sen sijaan hyvin harva, jos kukaan, tietää noin 1000 saksalaisen ja
itävaltalaisen sotavangin tuskallisesta vaelluksesta Muurmannin radalta Lapin
halki vapauden tarjoavaan puolueettomaan Ruotsiin.

Jääkäritutkijana tunnettu Matti Lackman on viimeisimmässä teoksessaan
selvittänyt perusteellisesti vankien vaelluksen vaiheita. SKS:n
historiallisia  tutkimuksia -sarjassa julkaistussa teoksessa selvitetään niin
eri pakoreittivaihtoehdot, kuin vankeja auttaneiden henkilöiden kohtalot
esivallan käsissä. Sotavangiksi jääneen vihollissotilaan avustaminen pakoon
oli esivallan silmissä maanpetoksellinen teko, vaikka kansan oikeudentaju
olikin vankien puolella.

Kansainvälisen oikeuden rikkomukset

Lackman aloittaa tutkimuksensa miellyttävän napakalla, yhteenvedonomaisella
esityksellä ensimmäisen maailmansodan vankikysymyksestä. Lukijalle käy heti
selväksi, että sodan molemmat osapuolet syyllistyivät kansainvälisen
oikeuden rikkomuksiin sotavankien kohdalla – esimerkiksi pakkotyön
teettämiseen surkeissa oloissa. Samalla tämä sinänsä pieni tapahtumasarja
tulee luontevasti sidotuksi osaksi laajempaa historiallista kokonaisuutta.

Sen jälkeen tekijä luo perusteellisen katsauksen tärkeimpään vankien
pakoreittiin, sekä reitin syntyyn vaikuttaneisiin henkilöihin ja
olosuhteisiin. Lukijalle tulee tutuksi niin vankeja avustanut Kaleb
”Sau-herra” Savukoski  kuin koko pakotoiminnan rahoitus – tai oikeastaan
rahoittamattomuus: Saksa avusti omia kansalaisiaan pakoon auttaneita suomalaisia
varsinkin sodan loppuvaiheissa äärettömän kitsaasti, ja pakotoiminnan
kustannukset aina vankien vaatetuksesta ja muonituksesta oppaiden palkkaamiseen
jäivät yksityisten ihmisten kannettavaksi. Tiedetään vankeja auttaneen
henkilön jopa velkaantuneen pahasti vapautustoiminnan johdosta.

Oman osansa kirjassa saa myös Venäjän vallankumous, joka vaikutti vankien
vapautustoimintaan merkittävästi. Vankileireillä jo ennestäänkin kurjat
olot muuttuivat vielä painajaismaisemmiksi, samalla kun vartioinnin taso
romahti sotilaskurin höltyessä. Esivallan vaihtuessa myös suurin osa
vanhoista viranhaltijoista vaihtui tai vaihdettiin, ja uudet viranomaiset eivät
olleet puoliksikaan niin innokkaita jahtaamaan vankeja kuin entiset. Samaan
aikaan Saksan mielenkiinto sotavankien pakoon auttamista kohtaan laimeni
entisestään - eihän olisi ollut millään tavalla keisarikunnan etujen
mukaista auttaa sellaisia sotilaita palaamaan, jotka mahdollisesti saattaisivat
tuoda mukanaan bolsevistisia ajatuksia.

Tutkimuksena Lackmanin teos on korkeatasoinen ja perustuu laajan
lähdeaineistoon, niin kuin SKS:n vertaisarvioituun sarjaan hyväksytyltä
teokselta sopii odottaa. Tapahtumien vyöry vie lukijan jo teoksen alkupuolella
siinä määrin mukanaan, että kirjan lukee loppuun melkeinpä liian nopeasti.
Lukunautintoa häiritsevät ainoastaan toistuvat kielelliset virheet -
toivottavasti ne saadaan korjattua.



Kuva: Itävaltalaisia sotavankeja Muurmannin ratatyömaalla 1915, Sergei
Mikhailovich Prokudin-Gorskii 1915.

Sergei Mikhailovich Prokudin-Gorskii Collection (Wikipedia, Library of Congress)

 

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/